Viikonloppuna päättyneen Glasgow'n ilmastokokouksen tulokset on otettu vastaan ristiriitaisissa tunnelmissa.

Onnistumisina pidettiin muun muassa sopua vuosia neuvotelluista hiilimarkkinasäännöistä sekä sitä, että YK-tason paperiin saatiin nyt ensimmäistä kertaa maininta fossiiliriippuvuuden vähentämisestä. Toisaalta kumpikaan kysymys ei ratkennut kaikkia tyydyttävällä tavalla.

Lue ilmastokokouksen päätöksistä tarkemmin täältä.

Mitä ilmastokokouksesta jäi käteen suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta? Kysyimme Elinkeinoelämän keskusliiton johtavalta ilmastoasiantuntijalta Janne Peljolta.

1. Sitoumus 1,5 asteesta on yrityksille vahva viesti

Glasgow'n ilmastokokouksessa maat sitoutuivat pyrkimään 1,5 asteen polulle ja kiihdyttämään päästöjen vähentämistä. Maiden on ilmoitettava jo ensi vuoden loppuun mennessä nykyistä kunnianhimoisemmat tavoitteet päästöjen vähentämiseksi.

Yhdenkään pörssiyrityksen toimitusjohtaja tuskin on jättänyt miettimättä ilmastonmuutoksen vaikutuksia liiketoimintaansa, Peljo toteaa. Siinä mielessä Glasgow'n tulos on vain vahvistus entisestä. Ilmastotoimet ovat jo osana yritysten strategioita.

- Yritykset ottavat tästä vahvistuksen, että suunta on edelleen kohti kiristyviä päästövähennystoimenpiteitä, ja tämä otetaan huomioon investoinneissa, tuotekehityksessä ja strategiapäätöksissä.

Peljo muistuttaa, että YK on ylikansallinen toimielin, jonka puitteissa voidaan tehdä sopimuksia, mutta toimeenpano on valtioiden käsissä.

- Voi olla vaikea vetää täysin suoraa viivaa YK:n kokouksesta yritysten arkeen. Elinkeinoelämän osalta suuri kiinnostus on siinä, mitä valtiot saavat tehtyä ja onko se riittävää Pariisin sopimuksen tavoitteisiin pääsemiseksi.

2. Vihreä siirtymä kiihtyy - ja Suomi on hyvissä asemissa

Peljon mukaan ilmastokokouksen anti on viesti siitä, että vihreä siirtymä eli muutos kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa kiihtyy. Siitä kertoo Peljon mukaan monta asiaa:

- Esimerkiksi Kiinan ja USA:n sopimus panostaa puhtaiden ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon, sitoumus hiilenkäytön vähentämisestä ja kansainvälisten rahoittajien aloite, jossa sitoudutaan hiilineutraaleihin portfolioihin, Peljo listaa.

Peljon mielestä Suomessa täytyy nyt keskittyä siihen, että vihreä siirtymä on kustannustehokas ja synnyttää vientikelpoisia ratkaisuja.

- Meillä on hyviä teknologisia ratkaisuja, jotka auttavat asiakkaita vähentämään energian, materiaalin ja raaka-aineiden kulutusta. Maailma kaipaa puhtaita ratkaisuja, ja meillä on hyvä tarjoama tähän tarpeeseen, Peljo sanoo.

Yritysten kehittämillä ratkaisuilla on iso rooli päästövähennyksissä, mutta niitä ohjaavat poliittiset päätökset, Peljo sanoo. Hän nostaa esimerkeiksi EU-alueen Fit for 55 -ilmastopaketin ja EU:n päästökaupan.

- Päästökauppa on luonut näkymän sille, että päästöistä täytyy EU-alueella maksaa. Tarvitaan edelleen ohjausta siihen, että puhtailla ratkaisuilla on vähäpäästöisyyteen tai päästöttömyyteen pohjautuva kilpailuetu.

3. Hiilimarkkinakysymykseen jäi puutteita

Glasgow'ssa sovittiin myös kansainvälisten markkinamekanismien yksityiskohdista, kuten päästökompensaatioista ja kansainvälisen päästökaupan pelisäännöistä. Niistä ei aikaisemmissa neuvotteluissa ole löytynyt sopua.

Yritysten näkökulmasta sopuun jäi puutteita, sanoo Peljo.

Hiilineutraaliustavoitteisiin pyrkiessään yritykset paitsi vähentävät päästöjä toiminnassaan, voivat myös pyrkiä kompensoimaan osan päästöistään ostamalla päästövähennysoikeuksia.

- Päästökompensaation ostajan pitää pystyä vakuuttumaan siitä, että ostetut päästövähennysyksiköt todella vähentävät päästöjä, eli ovat aitoja, lisäisiä ja pysyviä.

Peljo antaa esimerkin:

Ajatellaan, että yritys haluaa kompensoida päästöjään ostamalla 10 päästövähennysyksikköä Brasiliassa toteutetusta metsänsuojeluprojektista.

Yritys haluaa olla varma, että samaa päästövähennystä ei lasketa kahteen kertaan - ensin yritykselle ja sitten Brasilialle.

Valtioiden välisillä markkinoilla tällainen kaksoislaskenta Glasgow'ssa rajaamaan pois, mutta yksityisiin markkinoihin sopimus ei suoraan yllä, Peljo sanoo.

- Myyjien ja ostajien pitää kiinnittää huomiota siihen, että vaihdetut yksiköt perustuvat todellisiin päästövähennyksiin eikä niitä lasketa jonkun valtion päästövähennyksiin mukaan. On tietynlainen pullonkaula, jos päästöyksiköistä varmistuminen on yrityksille kankeaa ja vaikeaa. Jos markkina saataisiin toimimaan oikein, mekanismi kiihdyttäisi päästövähennystoimenpiteitä, Peljo sanoo.

Toiseksi ilmastokokouksen tappioksi Peljo laskee sen, että tehdyt sitoumukset eivät sellaisenaan riitä, ja paljon jää tehtäväksi vielä tällä vuoskymmenellä.

- Tulee kova kiire saada politiikkasektorilta lupauksia, että päästövähennyksiä aiotaan tehdä riittävän ripeästi. Lisäksi toimet pitää myös saada linjaan lupausten kanssa.

Lue myös:

Analyysi: Blaa blaa blaa ei pelasta maailmaa mutta ilmastokokouksia ei kannata haudata elävältä

Ratkaisevatko ilmastokokoukset ilmastokriisin? Ei ole tarkoituskaan - "Joystick on valtioiden käpälässä"

Analyysi: Päästöjätit jakelevat kauniita sanoja hetkellä, jona maailma janoaa rajuja ilmastotekoja