20-vuotias turkulainen Åsa Åkerroos työskentelee naantalilaisen Aurinko Golfin vt. palvelupäällikkönä. Puolitoista vuotta sitten hän liittyi Yleiseen työttömyyskassaan (YTK).

- Sitä suosittelivat tuttavaperheet, ja omakin perhe kuuluu siihen. Pienen tutkiskelun jälkeen tajusin, että siitä saa turvan. Aina voi lähteä työt alta.

Turun yliopistossa projektitutkijana työskentelevä 27-vuotias Roope Rihtamo liittyi YTK:hon loppukeväästä.

- Ihan sen vuoksi, kun joutuu maksamaan työttömyysvakuutusmaksua. Jos jää työttömäksi, siihen ei ole oikeutettu, ellei ole jonkun kassan jäsen.

YTK kiinnostaa erityisesti nuoria

YTK eli niin sanottu Loimaan kassa on Suomen suurin työttömyyskassa. Sen jäsenenä on lähes joka neljäs suomalainen palkansaaja, eli hieman yli 506 000 henkilöä.

YTK:n jäsenmäärä on kasvanut joka vuosi perustamisestaan lähtien. Tällä hetkellä kasvua vauhdittaa erityisesti nuorten liittyminen kassaan.

Jäsenistä 30 prosenttia, eli hieman yli 150 000 on alle 35-vuotiaita. Yli puolet jäsenkasvusta tulee tällä hetkellä alle 35-vuotiaista.

- Meille tullaan pääosin suosittelun kautta, ihmiset kertovat eteenpäin, että kannattaa olla YTK:n jäsen, sanoo asiakkuus- ja viestintäjohtaja Ilona Kangas.

Kangas sanoo, että YTK on aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Nuorille kerrotaan esimerkiksi suomalaisesta työttömyysturvamallista, eli siitä, että ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa ei saa, ellei kuulu johonkin työttömyyskassaan.

- Tämä suomalainen järjestelmä on heille tosi outo. Kyllä me pyrimme tätä viestiä asiasta heille kertomaan.

Ilona Kangas sanoo, että YTK aikoo panostaa jatkossa entistä enemmän nimenomaan nuorten houkuttelemiseksi kassan jäsenyyteen.

- Alle 30-vuotiaat ovat meidän suurin ja kasvavin joukko. Kyllä me yritämme heille markkinoida eri kanavilla, että kannattaa olla kassan jäsen.

Korona toi lisää jäseniä

Sekä Åsa Åkerroos että Roope Rihtamo kertovat, että YTK:hon liittymisen ratkaisi nimenomaan kavereiden suosittelut, ja heidän hyvät kokemuksensa palvelun helppoudesta.

- Se on ainut, mistä olen kuullut kavereittenkin puhuvan. Kaikki puhuvat vain YTK:sta, sanoo Åsa Åkerroos.

Roope Rihtamoa ihmetyttää suomalainen työttömyysturvajärjestelmä. Hänen mielestään systeemiä pitäisi muuttaa.

- Onhan tämä nyt aika tolkuton systeemi. Mielelläni näkisin, että siirryttäisiin universaaliin työttömyysturvamalliin, jossa ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha ei riipu siitä, oletko työttömyyskassan jäsen.

Koronapandemiasta huolimatta Roope Rihtamo vietti viime syksyn vaihto-opiskelijana Etelä-Koreassa. Palattuaan Suomeen hän liittyi YTK:hon.

Hän uskoo, että korona vaikutti monen muunkin nuoren ratkaisuun.

- Korona iski aika paljon sellaisille aloille, joilla on paljon nuoria työntekijöitä, ehkä se on vaikuttanut, Rihtamo arvelee.

YTK:n Ilona Kangas vahvistaa Rihtamon aavistuksen oikeaksi. Viime vuonna YTK:n jäsemäärän lisäys oli 87 000. Se on YTK:n koko 30-vuotisen historian suurin vuotuinen kasvu.

- Oli paljon ihmisiä, jotka eivät kuuluneet mihinkään työttömyyskassaan. Kun he näkivät, että tulee jotain radikaalia työsuhteiden osalta tapahtumaan, he päättivät liittyä YTK:n kassaan.

Työttömyyskassat vähenevät entisestään

Tänä vuonna YTK:n jäsenkasvu on hieman taittunut, mutta silti uusia jäseniä on tullut yli 15 000. YTK:n uutena toimitusjohtajana joulukuun alussa aloittava Auli Hänninen uskoo, että jäsenmäärä kasvaa tasaisesti myös tulevina vuosina.

Hänninen ennustaa, että kymmenen vuoden päästä YTK:ssa on 700 000 jäsentä. Mistä kasvu tulisi?

- Uusista työmarkkinoille tulijoista, ja meillä on töissä puoli miljoonaa ihmistä, joilla ei ole ansioturvavakuutusta.

Suomessa oli yli 70 työttömyyskassaa, kun YTK aloitti toimintansa vuonna 1992. Niiden määrä on vähentynyt jatkuvasti.

Vuonna 2010 kassoja oli 34, ja ensi vuoden alusta enää 17, kun tapahtuu kassojen yhdistymisiä. Hännisen arvion mukaan määrä tulee jatkossa laskemaan alle kymmeneen.

- Haluaisin, että meillä olisi muutamia toimeenpanijoita, jotta säilyy kilpailu hyvästä palvelusta.

Hän ei pidä kassojen määrän vähenemistä kuitenkaan huonona asiana.

- Kassat pystyvät panostamaan parempiin järjestelmiin ja parempaan palveluun, kun on suurempia yksiköitä.

Avointen kassojen suosio kasvaa

Ennen kuin YTK aloitti toimintansa, Suomessa työttömyyskassan jäsenet olivat kuuluneet aina myös johonkin ammattiliittoon.

Tänään on toisin. Ammattiliitoon kuulumattomiin niin sanottuihin avoimiin kassoihin, kuten YTK, kuuluu pian yli puolet palkansaajista.

Roope Rihtamo ja Åsa Åkerroos eivät kumpikaan kuulu mihinkään ammattiliittoon.

- En näe, että siitä olisi minulle mitään hyötyä, sanoo Rihtamo sanoo.

Åkerroosin mielestä asia ei ole ollut vielä ajankohtainen.

- En ole kokenut sitä vielä ajankohtaiseksi, kun olen tehnyt vain kausitöitä. Varmasti kun tulee vakituiset työt, ehkä siihen asiaan paneutuu sitten enemmän.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 17.11. kello 23.

Lue lisää:

Pian yli puolet palkansaajista liittynyt kaikille avoimeen työttömyyskassaan - professori: Jos linja jatkuu, tulevaisuudessa häämöttää yksi työttömyyskassa

Yleisen työttömyyskassan jäsenmäärä nousi yli puolen miljoonan

Suurlomautukset ja työttömyyden uhka sai kymmenet tuhannet nuoret hakemaan työttömyyskassan jäsenyyttä

Loimaan kassaan kuuluu 400 000 suomalaista - Ylen katsaus näyttää, miten työttömyyskassojen häirikkö kasvoi jättiläiseksi