Energian hinta kääntyy laskuun ja inflaatiopiikki hellittää ensi vuoden ensimmäisen puoliskon aikana, Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde arvioi maanantaina.

Tähän perustuu keskuspankin näkemys siitä, että korkoja ei ole tarpeen nostaa ainakaan ihan lähiaikoina.

- Energiafutuurien hinnat markkinoilla ennakoivat, että hinnat laskevat selvästi vuoden 2022 alkupuoliskolla, Lagarde sanoi EU-parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan kuulemisessa.

Puolet kuluttajahintojen noususta eli inflaatiosta johtuu kallistuneesta energiasta, Lagarde painotti.

Kova energianhinta painaa nyt talouskasvua, samoin pula raaka-aineista, materiaaleista ja laitteista. Teollisuus joutuu maksamaan tuotannostaan selvästi aiempaa enemmän, mikä nostaa myös kuluttajahintoja.

Jos energian hinnat jatkavat nousuaan ja teollisuuden toimitusongelmat jatkuvat, inflaatio voi Lagarden mukaan jäädä korkealle pidemmäksi aikaa.

- Keskipitkällä aikavälillä inflaatio pysyy alle tavoitteemme eli kahden prosentin, Lagarde sanoi. Hän ei täsmentänyt "keskipitkää aikaa" tarkemmin.

Inflaation hidastumista tukisi juuri nyt se, että merirahtien hintoja mittaava indeksi kääntyi lokakuussa laskuun.

Mepit kyselivät Lagardelta eniten hintojen noususta ja siitä mahdollisesti seuraavasta korkojen nostosta.

Tarvetta koronnostolle tuskin on vielä ensi vuonna, Lagarde vastasi. Sen sijaan hän ei halunnut arvioida, voisivatko korot nousta vuonna 2023.

- Rahapolitiikan tiukentamisesta olisi nyt epävarmassa tilanteessa enemmän haittaa kuin hyötyä.

"Inflaation sinnikkyys yllätti"

Keskuspankki on joutunut syömään sanojaan pandemian edetessä. Viime päivinä koronatartunnoissa on mitattu eurooppalaisia ennätyksiä, ja sulkutoimia on otettu käyttöön monissa maissa. EKP arvioi tilannetta seuraavan kerran joulukuussa.

Lagarde myönsi parlamentille, että toimitusketjun pullonkaulat ja energian huima kallistuminen pitävät inflaation korkeana pidempään kuin keskuspankin ekonomistit alun perin arvioivat.

Suomessa hinnat nousivat lokakuussa 3,2 prosenttia maanantain tilaston mukaan.

Euroopan keskuspankin ongelmana on se, että eri puolilla euroaluetta hintakehitys on hyvin erilaista.

Eri palveluiden ja tuotteiden hinnat kehittyvät myös hyvin eri tavoin.

Esimerkiksi Hollannissa asuntojen hinnat ovat ampaisseet lähes 20 prosentin vuosinousuun, kun joissakin maissa ei ole nousua lainkaan. Samoin kodinkoneiden hinnat ovat nousseet Keski-Euroopassa, kun Suomessa niissä on jopa laskua.

Lagarden mukaan inflaatio-ongelma voisi syntyä, jos palkat alkaisivat nousta ripeästi. Se siirtyisi hintoihin ja kiihdyttäisi inflaatiota.

- Siitä ei ole todisteita.

Inflaation kiihtymiselle on EKP:n mukaan nyt kolme pääsyytä: energian hinnannousu, tarjontaa suurempi kysyntä talouden uudelleenavautumisen jälkeen ja Saksan arvonlisäveron nousu.

Näistä viimeisen vaikutus poistuu ensi vuoden alussa.

Voit keskustella aiheesta 16.11. klo 23 saakka.

Aiheesta lisää:

Tuleeko koronnosto ensi vuonna? Euroopan keskuspankki päätti jatkaa elvytystä toistaiseksi entiseen malliin inflaatiosta huolimatta

Tällä viikolla tapahtui rahapolitiikan "käännepiste", mutta markkinoilla se ei näkynyt - onko osto-ohjelmien alasajo pelättyä helpompaa?

Inflaatio laukkaa Yhdysvalloissa kovinta tahtia yli 30 vuoteen