Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset kohtaavat yhä usein syrjintää työpaikoilla, vaikka se kiellettiin lailla vuonna 2015, selviää tuoreesta kyselystä. Pahimmillaan se johtaa syrjäytymiseen.

- Iso pyörä on pyörähtänyt jonkin verran eteenpäin, mutta monissa paikoissa on hyvin vakavaakin syrjintää edelleen, summaa selvityksen laatija, yhdenvertaisuuskouluttaja Anukatariina Saloheimo.

Työkavereiden syrjintää koki nyt noin 44 prosenttia vastaajista, mikä on samaa tasoa kuin vuoden 2016 kyselyssä.

Samaan aikaan monien työkaverit, työnjohto ja esihenkilöt suhtautuivat sukupuolivähemmistöihin entistä kannustavammin. Lähes 64 prosenttia vastaajista kertoi kannustavista kokemuksista.

Suomen transjärjestöjen kyselyyn vastasi 219 sukupuolivähemmistöihin kuuluvaa henkilöä, joista 172 oli ainakin jossain määrin avoimesti oma itsensä töissä. Selvitys julkaistiin tänään TransHelsinki-viikon avauspäivänä.

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat transihmiset ja intersukupuoliset (Seta). Transihmisiä voivat olla sukupuolettomat, transsukupuoliset, transvestiitit ja muunsukupuoliset.

Joskus jäykkyys on korvien välissä

Työkaverit käyttävät epäasiallista kieltä, vitsailevat ja tahallaan väärinsukupuolittavat sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, selviää kyselyn vastauksista. Työkaverit myös eristävät heitä porukasta ja suhtautuvat heihin vaivautuneesti.

- Vaivautunut ilmapiiri ei ole suoranaisesti syrjimistä, mutta silloin sukupuolivähemmistöön kuuluva kokee, ettei ole osa työyhteisöä. Se on merkittävä stressitekijä, Saloheimo toteaa.

Myös osa esihenkilöistä käyttäytyy epäasiallisesti sukupuolivähemmistöjä kohtaan. Monet ovat kokeneet pukeutumis- ja suihkutilojen järjestelyt ongelmallisiksi. Osan on ollut hankala saada omaa identiteettiään vastaavia henkilökortteja, työsopimuksia ja työtodistuksia.

- Näissä vedotaan usein järjestelmän jäykkyyteen. Joskus se on korvien välissä olevaa jäykkyyttä, sanoo Saloheimo.

Toisaalta lähes puolet vastaajista ei ollut kohdannut lainkaan syrjintää työnjohdon tai esihenkilöiden taholta.

Kehuja ja kaulaankapsahtamisia

Emme halua tuon näköisiä töihin. Esimerkiksi näin sukupuolivähemmistöjen edustajille on todettu työnhakutilanteissa. Noin neljännes vastaajista koki, että työnsaanti vaikeutui, kun heidän transtaustansa tuli julki.

Salonheimo huomauttaa, että usein työnhaun syrjintää on vaikea näyttää toteen ja osalle se selviää vasta jälkikäteen.

Kaikki kokemukset työpaikoilta eivät ole negatiivisia.

Kaulaankapsahtamisia, kehuja ja kiitoksia siitä, että tuo yhteisöön monimuotoisuutta ja parantaa henkeä.

Esimerkiksi näin tieto sukupuolivähemmistöön kuuluvan transtaustasta tai -identiteetistä on myös otettu vastaan.

Noin puolet vastaajista ei ole kohdannut minkäänlaista syrjintää työtovereiden, esihenkilön tai työnantajan toimesta.

Syrjintä näkyy uravalinnoissa

Sukupuolivähemmistöjen työllisyystilanne on kyselyn perusteella muuta väestöä heikompi, mutta se on parantunut vuodesta 2016.

Kyselyn vastaajista lähes 17 prosenttia oli työttömiä, mikä on noin kaksi kertaa yhtä paljon kuin koko väestössä.

Syrjintä ja sen pelko näkyvät sukupuolivähemmistöihin kuuluvien uravalinnoissa ja koulutuksessa. Monet karttavat miesvaltaisia aloja, koska niissä syrjintää koetaan eniten.

Saloheimon mukaan moni miettii, pystyykö pääsemään ollenkaan työelämään. Vastaajista noin viidennes on saanut pelkän lukiokoulutuksen.

- Ei oikein tiedetä, minne lähteä, koska työelämä pelottaa, hän kuvaa.

Johdolla iso rooli syrjinnän kitkemisessä

Työpaikoilla pitäisi nyt Saloheimon mielestä hoitaa tasa-arvo- ja yhdenvertausuussuunnitelmat kuntoon niin, että niissä on myös lain edellyttämät sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun näkökulmat.

Niitä vaatii vuonna 2015 uudistunut lakikin kaikille yli 30 hengen työpaikoille. Saloheimo arvelee, että kaikkialla lain edellyttämiä lisäyksiä ei ole vieläkään tehty suunnitelmiin.

Hän painottaa myös esihenkilöiden ja johdon vastuuta syrjinnän kitkemisessä.

- Julkilausutut syrjinnänvastaiset arvot ja niitä tukevat rakenteet nostaisivat työyhteisöissä selkeästi näkyviin sen, että näin ei saa toimia, mutta tämä ei ole välttämättä joka paikassa kunnossa.

Saloheimo kertoo itse nykyään avoimesti transtaustastaan työpaikalla. Hän haluaa tietoisesti normalisoida asiaa, koska hänen mielestään tottumus parantaa suhtautumista sukupuolivähemmistöihin.

- Suurin osa tottuu ajatukseen. Osalle transvastaisuus on elämänkatsomuksellinen asia, eikä tottumus auta. On pitkä projekti saada pahimmat syrjintäpesäkkeet poistumaan.