Etelä-Karjalan käräjäoikeus on tuominnut kaksi metsänomistajaa sakkorangaistukseen ympäristön turmelemisesta.

Mies ja nainen omistavat yhdessä reilun sadan hehtaarin alueen suometsää Lappeenrannassa, Etelä-Karjalassa. Metsä oli ostettu vuonna 2016.

Kesällä 2019 alueelle kaivettiin 4,4 kilometriä ojia, joiden syvyys oli 1-1,5 metriä. Ojien kaivamiseen ei haettu vesilainmukaisia lupia, vaikka ne laskivat läheisiin vesistöihin, Tehtaanlampeen ja Hanhijärveen.

Alueella kasvavista puista oli tehty hakkuusopimus, josta ostaja oli maksanut puolet jo etukäteen. Hakkuut jäivät kuitenkin pahasti kesken, sillä maasto osoittautui liian vaikeaksi.

Hakkuukoneet upposivat maastoon ja alueelle jouduttiin jättämään jo hakattua puutavaraa.

Omistajat kielsivät syyllistyneensä rikokseen

Syyttäjän mukaan ojien kaivamisen motiivina oli parantaa suoalueen puun kasvua ja helpottaa sen keräämistä.

Ojien kaivuut tilannut mies omistaa alueesta yhden neljäsosan. Hänen mukaansa ojat olivat normaaleja tienvarsiojia, joilla ei ole kuivatettu suota.

Suurimman osan alueesta omistanut nainen kertoi kuulleensa ojista ensimmäisen kerran alkuvuonna 2020, kun poliisi otti häneen yhteyttä.

Tuomitut kiistivät syyllistyneensä rikokseen.

Vahinkoa vesistöille

Tapauksen asianomistajana toimi Kaakkois-Suomen ely-keskus.

Ely-keskus teki alueelle maastotarkastuksen syksyllä 2019. Silloin havaittiin, että kiinteistön ojat johtivat lähellä sijaitseviin Hanhijärveen ja Tehtaanlampeen.

Molemmat vesistöt olivat jo valmiiksi huonossa kunnossa. Hanhijärven vedenlaatua on seurattu säännöllisesti, sillä se kuuluu EU:lle raportoitaviin vesimuodostumiin. Syksyllä 2019 otetussa näytteessä Hanhijärven vedenlaatu oli huonontunut yhdellä tilaluokalla.

Tehtaanlammelle ojat laskevat kahden lietekuopan kautta. Kuopat olivat kiintoaineen laskeutumista ajatellen kuitenkin liian pieniä suhteessa yläpuoliseen valuma-alueeseen. Muunlaisia vesiensuojelutoimenpiteitä alueelle ei ollut tehty.

Tehtaanlammella oli lajitietokeskuksen mukaan havaittu rauhoitettuja lummelampikorentoja. Luonnonsuojelulain mukaan lajin lisääntymis- ja levähdysalueiden hävittäminen ja heikentäminen ovat kiellettyjä.

Ely-keskuksen todistajan mukaan ojitus valuma-alueella oli omiaan heikentämään vesistöjen tilaa.

Luvista oli kyselty, mutta niitä ei haettu

Käräjäoikeudessa selvisi, että ely-keskus oli jo vuonna 2017 ilmoittanut kiinteistön omistavalle miehelle, että kiinteistölle tehty ojitussuunnitelma vaatii vesilain mukaisen ilmoituksen tekemistä. Vuonna 2019 valvontaviranomainen oli palannut asiaan ja pyytänyt selvitystä mahdollisesta ojitussuunnitelmasta. Mies oli vastannut, ettei ojitusta ollut suunnitteilla.

Käräjäoikeus katsoi, että mies syyllistyi toiminnallaan tahalliseen ympäristön turmelemiseen. Ojitus oli tilattu valvontaviranomaisilta salassa.

Kolme neljäsosaa alueesta omistava nainen väitti, ettei tiennyt miehen tekemisistä alueella.

Käräjäoikeus piti väitettä epäuskottavana, sillä ojitusten hinta oli useita tuhansia euroja ja ne kestivät useita viikkoja. Oikeus ei uskonut, että mies olisi toiminut ilman naisen hyväksyntää.

Ankarat sakkorangaistukset

Etelä-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi miehen maksamaan 100 päiväsakkoa, mikä oli hänen tuloillaan 6 200 euroa.

Naisen oikeus tuomitsi maksamaan 70 päiväsakkoa, mikä oli hänen tuloillaan 8 400 euroa.

Lisäksi tuomitut korvaavat yhdessä valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 3 668 euroa.

Käräjäooikeus antoi tuomionsa lokakuun lopussa. Tuomio ei ole lainvoimainen.