Jyväskyläläinen Milla Nurmela, 17, on matkalla kouluun talven ensimmäisenä pakkasaamuna. Hän käy kesken jäänyttä peruskoulua loppuun Gradia Jyväskylässä.

Hän on vuoden verran saanut nuoren kuntoutusrahaa. Kelan myöntämä etu on suuruudeltaan noin 800 euroa kuukaudessa.

Nurmela kuuli mahdollisuudesta hakea nuoren kuntoutusrahaa asuessaan vielä vuosi sitten nuorisokodissa. Nyt hän asuu yhdessä poikaystävänsä kanssa, eikä saa muita tukia.

- Nuoren kuntoutusraha on tosi iso plussa. Rahat menevät vuokraan, vaatteisiin ja muuhun elämiseen. Sain kuntoutusrahasta motivaatiota lähteä käymään koulun loppuun.

Nurmela käyttää nuoren kuntoutusrahaa niin kuin on tarkoitettu eli motivaatioksi opiskeluun.

Nuoren kuntoutusrahaa voidaan myöntää 16-19-vuotiaalle nuorelle, jonka työ- tai opiskelukyky on olennaisesti heikentynyt, ja nuorella on tarve erityisille tukitoimille.

Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan nuorten kuntoutusraha ei aina kohdennu oikein. Rahana maksettava etuus puhuttaa osaa nuorista sekä nuorten parissa opetus- ja sote-alalla toimivia ammattilaisia.

Osa nuorista hupuloi rahat

Kolme nuorten parissa pitkään toiminutta opettajaa tietää monta tarinaa kuntoutusrahaan liittyvistä ongelmista. Ylen haastattelemat ammattilaiset esiintyvät nimettöminä, jotta luottamus nuoriin säilyisi jatkossakin.

- Vastikkeettomasti maksettu raha ei ole edistänyt nuoren kuntoutumista, vaan kääntynyt nuorta vastaan ja passivoinut häntä, kertoo eräs anonyymisti esiintyvä opettaja.

Opettajien mukaan nuoret eivät ole esimerkiksi hakeneet kesätöitä tai menneet työharjoitteluun, koska saavat jo rahaa.

He kertovat nuoren etuuden käytön kuitenkin riippuvan aina nuoresta ja hänen tilanteestaan. Nuorten tilanteet vaihtelevat ja usein tukea käytetään tarkoituksenmukaisesti. Osa nuorista käyttää opettajien mukaan etua kuitenkin väärin ja kuluttaa tuen esimerkiksi päihteisiin.

Nuoren kuntoutusrahaa voi saada myös neljän kuukauden ajalta takautuvasti.

- Nuori asuu vielä kotona ja voi saada ensin kolme tuhatta takautuvasti käteen ja sen jälkeen 800 euroa kuussa. Mihin 16-vuotias käyttää sellaisen rahan? kysyy opettaja.

Kuntoutusraha on tarkoitettu esimerkiksi terapioihin, lääkkeisiin ja apuvälineisiin. Omilleen muuttaneilla nuorilla se on tarkoitettu peruselinkustannuksiin, kun he eivät saa esimerkiksi opintotukea. Gradialla toimivan kuraattorin mukaan kuntoutusrahaa käytetään useimmiten oikein.

- Ei varmasti aukotonta järjestelmää olekaan, ja raha ei aina kohdennu oikein. Minun kokemukseni mukaan kuitenkin kuntoutusrahan taustalla on joku opiskelua hidastava ongelma, kertoo kuraattori Anne Konttinen Jyväskylän kaupungilta.

Kela ei seuraa etuuden käyttöä

Nuorten parissa toimivat ammattilaiset toivovat, että kuntoutusrahan käyttöä seurattaisiin.

Kela ei kuitenkaan valvo, mihin nuori rahan käyttää.

- Sitä ei ole säädetty Kelan tehtäväksi. Me emme sitä selvitä emmekä kysy, mihin hän sen rahan käyttää, sanoo erikoissuunnittelija Marjut Hevosmaa Kelalta.

Haastateltujen opettajien ehdotus on, että etu kanavoitaisiin nuoren tarvitsemiin tukitoimiin esimerkiksi palveluseteleinä tai maksusitoumuksina. Nykyinen laki ei kuitenkaan salli sitä.

- Alunperin nuoren kuntoutusrahan tarkoituksena oli välttää nuoren siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kun nuorella on opiskelukykyyn vaikuttava diagnosoitu sairaus tai vamma, hän silti pystyisi jatkamaan opiskelua, sanoo neuvotteleva virkamies Milja Tiainen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Kelan tutkimusten mukaan nuoren kuntoutusrahan myötä nuorten siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle on vähentynyt (Kela). Sosiaali- ja terveysministeriöön ei ole kantautunut tietoa nuoren kuntoutusrahan väärinkäyttötapauksista.

Opettajat toivovat opintojen seurantaa

Kela ei opettajien ja kuraattorin mukaan seuraa opiskelujen toteutumista yhtä tarkasti kuin esimerkiksi opintorahaa saadessa.

Juttuun haastatellut opettajat kertovat, että Kela tarkistaa heidän oppilaidensa opintojen edistymisen kerran vuodessa.

Heidän mukaansa Kela perii etuuksia takaisin hyvin harvoin. Nuori voi tehdä lyhennettyä opiskelupäivää tai -viikkoa, ja siksi nuoren kuntoutusraha on armollisempi kuin opintoraha.

- Kyllä nuori voi olla hukassa elämänhallintaongelmiensa vuoksi. Häntä ei koulussa näy, ja hän saa silti nuoren kuntoutusrahaa, sanoo kuraattori Anne Konttinen.

Toisinaan Kela on Konttisen mukaan pyytänyt selvityksiä nuoren poissaoloista.

Kelan mukaan he seuraavat opintoja.

- Silloin kun nuoren kuntoutusrahaa maksetaan opiskelun ajalta, Kela seuraa opintojen etenemistä, sanoo Hevosmaa.

Lääkäri isossa roolissa

Nuoren kuntoutusrahahakemuksen liitteeksi tarvitaan ajantasainen lääkärinlausunto ja kotikunnassa laadittu henkilökohtainen opiskelu- sekä kuntoutumissuunnitelma. Se varmistaa Kelan mukaan nuoren ammatillista kuntoutumista ja edistää hänen työllistymistään.

Mielenterveyden ongelmat ovat lääkärin mukaan yleisin syy hakea nuoren kuntoutusrahaa.

- Kelan mukaan 80 prosentilla hakijoista on mielenterveydellisiä haasteita. Lisäksi on neuropsykiatrisia tai kehityksellisiä haasteita, vaikeaa kehitysvammaa ja vaikeita oppimishäiriöitä, kertoo nuorisolääkäri Riikka Vuori Jyväskylän kaupungin opiskeluterveydenhuollosta.

Vuoren mukaan erilaisten lausuntojen laatiminen työllistää lääkäreitä huomattavasti.

- Aloite nuoren kuntoutusrahan hakemiseen voi tulla erikoissairaanhoidosta tai muualta terveydenhuollosta, oppilaitokselta, oppilashuollosta tai perheeltä. On yksittäisiä tapauksia, että vastaanotolle on tullut nuori, joka pyytää lausuntoa, koska kaverikin saa nuoren kuntoututusrahaa.

Vuoren mukaan erilaisia tukitoimia ja palveluja nuorten auttamiseksi on paljon. Tukiviidakossa selviäminen vaatii lääkäriltä perehtyneisyyttä, ja jatkuvaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa oikean tukitoimen löytämiseksi.

Edunsaajien määrät lisääntyneet rajusti

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa yli 12 000 nuorelle vuosittain.

Edunsaajien määrät ovat lähes kolminkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Nuori tekee hakemuksen useimmiten yhdessä vanhempiensa kanssa.

- Edunsaajien määrää on todennäköisesti lisännyt se, että tietoisuus nuoren kuntoutusrahasta on kasvanut, sanoo kuraattori Anne Konttinen.

Nuoren kuntoutusrahaa on maksettu vuodesta 1999 alkaen. Aluksi sitä maksettiin 18-vuotiaaksi saakka, mutta sittemmin yläikäraja on nostettu 20 vuoteen. Etuutta saavien määrä lähti kasvuun vuonna 2008.

- Kasvuun on vaikuttanut vuoden 2014 ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos. Sen seurauksena myöntöedellytyksiin lisättiin opiskelukyvyn heikkeneminen ja kokonaistilanteen huomioiminen, kertoo erikoissuunnittelija Marjut Hevosmaa Kelalta.

Opiskelu muuttunut maksuttomaksi

Oppivelvollisuus laajeni tämän vuoden elokuusta alkaen 18 ikävuoteen. Toisen asteen opinnoista tuli maksuttomia. Nuorten parissa toimivia pohdituttaa nuoren kuntoutusrahan tarpeellisuus tilanteessa, jossa toisen asteen opiskelu on maksutonta.

- Ennen opiskelijat käyttivät nuoren kuntoutusrahaa myös koulukirjoihin, työvaatteisiin ja muihin työvälineisiin, mutta nyt kaikki on ilmaista. Ehkä tätä olisi siltä osin hyvä pohtia uudelleen, sanoo Konttinen.

Gradian pihalle tulee opiskelijoita haukkaamaan raitista ilmaa. Nuoren kuntoutusraha herättää nuorten parissa kuraattorin ja opettajien mukaan paljon keskustelua ja joskus kateuttakin. Nuorten keskuudessa puhutaan ADHD-rahasta.

Sähköasentajaksi opiskeleva Elias Rantasuolle nuoren kuntoutusraha on tuttu.

- Pari kaveriani saa sitä. He käyttävät sitä rahaa harrastuksiinsa eli pyöräilyyn ja motocrossiin sekä yleensä vaan elämiseen. Tosi hyvä, että nuoret voi saada tuollaista rahaa, sanoo Rantasuo.

Rantasuo ei ole kuullut, että nuoren kuntoutusrahaa käytettäisiin väärin.

Milla Nurmela kertoo laittaneensa takautuvasti saamansa kolme tuhatta euroa säästöön. Hänellä sujuu koulu nyt hyvin.

- Haaveilen, että pääsisin tulevaisuudessa työskentelemään lasten tai eläinten pariin, kertoo Nurmela.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23.00 saakka.