Lisäravinteita kaupataan mainoksilla, joissa on lainvastaisia väitteitä tuotteiden terveysvaikutuksista. Kuluttajaa harhaanjohtavat väitteet eivä" /> Lisäravinteita kaupataan mainoksilla, joissa on lainvastaisia väitteitä tuotteiden terveysvaikutuksista. Kuluttajaa harhaanjohtavat väitteet eivä" />

YLE


Lisäravinteiden mainonnassa käytetään toistuvasti laittomia väitteitä, joissa liioitellaan tuotteiden hyötyjä. Väitteiden tueksi ei useimmiten löydy mitään tieteellistä näyttöä.

Lisäravinteita myyviä yhtiöitä valvovat kunnat ovat puuttuneet useiden yritysten toimintaan. Ylen MOT-toimituksen selvityksen kohteena olevasta kymmenestä yhtiöstä peräti seitsemän oli saanut viranomaisilta moitteita lainvastaisesta markkinoinnista.

- Valitettavasti siellä on myös niitä, jotka lainsäädäntöä venyttämällä yrittävät saada markkinointia myyvemmäksi ja sitä kautta tuoda lisätietoa tai ehkä vääränlaista tietoa tuotteesta, kertoo Ruokaviraston ylitarkastaja Marjo Misikangas.

Lisäravinteita käyttävät huippu-urheilijat ja tavalliset kuntourheilijat. Niiden myynnistä on tullut iso toimiala myös Suomessa, vaikka tuotteiden hyödyt ovat kyseenalaisia.

Lisäravinnekaupassa mielikuvat voittavat usein tieteellisen tiedon tuotteiden hyödyistä, ilmenee MOT:n selvityksestä.

Marjo Misikangas katsoo kameraan.
Ruokaviraston ylitarkastaja Marjo Misikangas myöntää, että valvonnassa ei saada kiinni kaikkia lakia rikkovia lisäravinneyrityksiä. Mainontaa on valvottu tehostetusti muutaman vuoden ajan. Jyrki Ojala / Yle

Laiton markkinointi laaja ongelma

Lain mukaan elintarvikkeena myytävistä tuotteista kuten lisäravinteista saa kertoa vain Euroopan elintarvike- ja turvallisuusviranomaisen hyväksymiä terveysväitteitä. Kuluttajan harhaanjohtaminen on kiellettyä ja lääkkeellistä markkinointia ei saa tehdä.

MOT näytti Ruokaviraston ylitarkastaja Marjo Misikankaalle yritysten lisäravinteistaan esittämiä mainoslauseita. Misikangas arvioi pyynnöstä myös urheilijoiden sponsoreidensa tuotteista sosiaaliseen mediaan laittamia mainoksia.

Misikangas ei tiennyt yritysten tai urheilijoiden nimiä väitteitä arvioidessaan.

Laittomia markkinointiväitteitä tai kuluttajan harhaanjohtamista löytyi liki kaikista arvioiduista mainoksista. Erityisesti urheiluravinteiden markkinoinnista löytyi paljon lakia rikkovia mainoslauseita. Hyväksyttyjä terveysväitteitä löytyy lähinnä perinteisille aineille kuten hiilihydraateille, proteiinille, vitamiineille ja kivennäisaineille.

Erityisesti tämän hetken trendiainetta eli aminohappoja mainostetaan laittomilla väitteillä. Marjo Misikangas kertoo, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on hylännyt aminohapoille haetut terveysväitteet tieteellisen näytön puutteen vuoksi. Väitteitä EFSA:sta hakevat yritykset ja valmistajat.

- Tällaisten aineiden terveysvaikutuksista kertominen tai vihjaileminen ei ole sallittua lainsäädännön mukaan, Misikangas sanoo.

Urheilijoiden suosimat yritykset mainostivat myös esimerkiksi sitrulliinimalaattia, maitohappobakteereita, orgaanista rikkiä ja D-asparagiinihappoa lainvastaisilla väittämillä. Misikankaan mukaan hyväksyttyjä terveysväitteitä ei ole olemassa näille aineille.

Myös urheilijat toistavat kyseenalaisia väitteitä

Lisäravinteita myyvät yhtiöt ovat solmineet sponsorisopimuksia useiden tunnettujen urheilijoiden ja lajiliittojen kanssa.

Urheilijat ovat antaneet kasvonsa käyttöön monissa mainoksissa, jotka sisältävät kyseenalaisia väitteitä lisäravinteiden hyödyistä. Esimerkiksi aitajuoksija Nooralotta Neziri mainosti käyttäneensä rasitusmurtuman jälkeen sponsorinsa Puhdas+:n tuotteita.

Ylitarkastaja Misikangas sanoo, että tuotteen markkinoinnin yhteydessä ei saa esittää väitteitä tai vihjauksia sen sairauden tai loukkaantumisen parantavasta vaikutuksesta.

Nooralotta Neziri kertoo MOT:lle, ettei hän ajatellut tekevänsä mitään väärää mainoksessa.

- Olen tehnyt kaikki postaukset varovaisuutta noudattaen. En ajatellut, että lisäravinteen mainitseminen murtuman hoidon jälkeen olisi ollut rikkomus. Jatkossa pitää olla tarkempi, Neziri vastasi.

Tuotteen valmistaja New Organics Oy sanoo ohjeistaneensa urheilijoita mainonnasta.

Kuvia Nooralotta Nezirin instagarm-tililtä, joissa hän mainostaa lisäravinteita.
Pika-aituri Nooralotta Neziri mainosti sosiaalisessa mediassa sponsorinsa tuotteita kielletyllä tavalla. Neziri kertoi käyttäneensä tuotteita toipuessaan rasitusmurtumasta. Kuvakaappaukset Nooralotta Nezirin Instagramista

Tulli estänyt tuotteiden tuontia Suomeen

Lääkeaineita heikommin valvotut lisäravinteet eivät aina ole vaarattomia. Maailmalla on raportoitu tuotteiden aiheuttamista kuolemantapauksista. Ihmisiä on myös joutunut sairaalahoitoon esimerkiksi maksavaurioiden ja kofeiinimyrkytyksen vuoksi.

Ruokavirasto on tehnyt tasaisin väliajoin takaisinvetoja lisäravinteista. Esimerkiksi toukokuussa urheilijoiden suosimaa proteiinivalmistetta vedettiin myynnistä, koska se sisälsi syöpävaarallista ainetta. Lisäravinteista on löydetty Suomessa myös hometta ja urheilussa kiellettyjä aineita.

Tuotteiden maahantuontia valvova Tulli hylkäsi vuosina 2017-2021 viiden lisäravinteita myyvän yrityksen tuotteiden markkinoille pääsyn.

MOT-toimituksen Tullilta saamien tietojen mukaan tuotteita ei päästetty Suomeen, koska niissä oli muun muassa elintarvikemääräysten vastaisia pakkausmerkintöjä, säteilytettyä ainesta ja ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereja.

"Tulli kieltää ravintolisän markkinoille saattamisen, koska se sisältää suuria määriä ruokamyrkytyksiä aiheuttavia Bacillus cereus-bakteereja. Tuotetta ei siten voida pitää turvallisena elintarvikkeena vaan se on ihmisravinnoksi sopimatonta." Tullin tuoteturvallisuusyksikkö

Valvonta ontuu

Ylitarkastaja Marjo Misikangas myöntää, että lisäravinneyritysten valvonta ei ole niin systemaattista kuin sen pitäisi olla.

Valvontaa tehdään jälkikäteen ja yritykset päättävät itse tuotteiden tuomisesta markkinoille. Tuotteiden markkinointia on valvottu laajamittaisemmin vasta muutaman vuoden ajan kunnissa.

Kuluttaja ei voi täysin luottaa yritysten lupauksiin tuotteista.

- Kuluttajan kannattaa olla hereillä, kun katselee näitä mainoksia tai myyntipuheita. Kaikkea ei missään tapauksessa kannata uskoa, sanoo Marjo Misikangas.

Ruokavirasto johtaa ja kehittää elintarvikkeiden valvontaa Suomessa. Ylitarkastaja Marjo Misikangas sanoo, että kunnan valvontaviranomaisen ei tulisi olla salapoliisi, joka löytää kaikki yrityksen ongelmat.

- Kyllä se on yritys, jonka täytyy tehdä nämä muutokset itse. Ruokaviraston näkemyksen mukaan yrityksen on poistettava tai korjattava sosiaalisesta mediasta vuosienkin takaisia julkaisuja.

Kuvia lisäravinnepakkauksista.
Yritykset vastaavat itse tuotteidensa turvallisuudesta. Viranomaiset eivät tarkasta lisäravinteiden sisältöä.Juha Kivioja / Yle

Moitteita Olympiakomitean yhteistyökumppanille

Kuntien elintarviketarkastajat tekevät yrityksiin valvontakäyntejä. Yksi tällainen tarkastus tehtiin lisäravinteita myyvään Leader Foods oy:hyn.

Leader on suomalaisen urheilun kattojärjestön Olympiakomitean virallinen yhteistyökumppani. Toukokuussa 2020 tehdyssä tarkastuksessa Leader sai moitteita mainonnastaan. Yhtiö on myös Jääkiekkoliiton pitkäaikainen sponsori.

Kunnan elintarviketarkastajan mukaan Leaderin verkkosivuilla oli väitteitä, jotka eivät olleet hyväksyttyjä ja jotka olivat harhaanjohtavia tai kiellettyjä. Yritys väitti esimerkiksi, että sinkin puutos voi heikentää hapenottokykyä ja aiheuttaa urheilijalle väsymystä. Karnosiinin vähentymisen väitettiin rappeuttavan ja vanhentavan soluja.

Leader kieltäytyi MOT:n haastattelusta operatiivisiin kiireisiin vedoten. Toimitusjohtaja Pasi Hautakorpi kommentoi sähköpostitse, että yritys poisti tekstit huomautuksen saatuaan.

Ongelmia markkinoinnissa vuosien ajan

Viranomainen on puuttunut viiden vuoden ajan toistuvasti järvenpääläisen New Organics oy:n toimintaan. Yhtiö myy Puhdas+ -tuotteita.

Elintarviketarkastaja kertoo MOT:lle, että yhtiön toiminnassa toistuivat samankaltaiset epäkohdat vuodesta toiseen, vaikka ongelmia yksittäisten tuotteiden osalta korjattiinkin huomautusten jälkeen. Yhtiö käytti markkinoinnissaan toistuvasti kiellettyjä lääkkeellisiä väitteitä ja hyväksymättömiä ravitsemus- ja terveysväitteitä. Kuluttajia oli myös peloteltu sairauksilla.

- Elintarvikealan toimijan ei tule kertoa esimerkiksi rautavalmisteita markkinoitaessa, ettei rautaa saa riittävästi tavallisesta suomalaisesta ruoasta ja aiheuttaa kuluttajissa pelkoa kuvailemalla raudanpuutoksen aiheuttamia sairauksia, tarkastuskertomuksessa todetaan.

Yhtiön tuli poistaa mainonnastaan myös esimerkiksi kuluttajaa harhaanjohtava väite lisäaineettomuudesta. Tarkastuskertomuksista ilmenee, että yhtiö teki kuitenkin vain osan viranomaisen määräämistä korjauksista.

Tänä vuonna viranomainen otti käyttöön hallinnolliset pakkokeinot määrätessään yhtiötä korjaamaan toimintaansa kaikilta osin. Syyskuun tarkastuskäynnin perusteella asioita oli korjattu. MOT löysi kuitenkin yhtiön sosiaalisen median kanavista viranomaisen kieltämiä markkinointiväitteitä vielä marraskuussa.

New Organicsin toimitusjohtaja Ari Vepsäläinen vastasi MOT:n kysymyksiin sähköpostilla. Yhtiö kertoi noudattavansa viranomaisen ohjeita huomautuksia saadessaan.

- Omista kanavistamme olemme poistaneet kiellettyjä ilmaisuja sitä mukaa, kun olemme niitä tietoomme saaneet.

Katso uusin MOT

Aiheesta voi keskustella 16.11.2021 klo 23.00 saakka.

lundi 15 novembre 2021 08:00:00 Categories: MOT YLE

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.