Keskustelu kehitysvammaisten kohtelusta laitoksissa ja asumisyksiköistä on käynyt kiivaana sen jälkeen, kun Ylen MOT nosti julkisuuteen tapauksen, jossa kehitysvammaista poikaa kohdeltiin kaltoin sitomalla ja teippaamalla.

Vaikka erityishuollon asumisyksiköissä on haastavasti käyttäytyviä asiakkaita, heidän liikkumistaan ei voi rajoittaa miten vain. Asiakkaiden kohtelua säätelee laki itsemääräämisoikeudesta. Päätös rajoitustoimista ei ole vain yhden ihmisen käsissä.

Kehitysvammahuoltoa pitkään tehneessä yksityisessä Honkalampi-säätiössä rajoitustoimenpiteistä päättää asiantuntijaryhmä, jossa on lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä.

- Kiireellisessä tapauksessa yksikön päällikkö voi päättää, mutta toimista on velvoite raportoida. Sooloilla ei pysty, toiminnanjohtaja Arto Mononen sanoo.

Mononen pitää julkisuuteen noussutta kehitysvammaisen pojan kohtelua valitettavana ja surullisena tapauksena. Hän kertoo, että jos asumisyksikössä asuvan kehitysvammaisen asiakkaan käyttäytymisen hallinta on haasteellista, tilanteita pyritään ehkäisemään ennalta.

Rajoitustoimenpiteet ovat viimesijainen keino. Monosen mielestä tärkeintä on, että henkilökunta tuntee kaikki asiakkaat ja heidän hoivan tarpeensa.

- Olemme lisänneet yksilölliseen hoivaan käytettävää aikaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ohjaaja viettää enemmän aikaa meillä asuvan ihmisen kanssa.

Mononen korostaa myös koulutetun ja osaavan henkilökunnan merkitystä.

Yksilölliseen suunnitelmaan kirjataan pelot ja viestintätavat

Honkalampi-säätiön yksiköissä jokaiselle asukkaalle tehdään yksilöllinen elämän suunnitelma, johon kirjataan, mistä hän pitää, mitä hän pelkää ja miten hän kommunikoi. Suunnitelma tehdään yhdessä läheisten kanssa.

Säätiön Sirkkalanhelmen palvelukodissa asuu kehitysvammaisia nuoria, joista osa käy arkisin työtoiminnassa tai koulussa. Kun arjessa sattuu vaikea tilanne, se käydään läpi asiakkaan itsensä ja myös hänen omaistensa kanssa.

- Usein hankalat tilanteet käynnistyvät, jos asukas ei tule ymmärretyksi. Silloin viemme hänet omaan huoneeseen rauhoittumaan ja hänen kanssaan keskustellaan ja puretaan tilanne, palvelukotivastaava Seija Päivinen kertoo.

Tilanteet käydään läpi myös työyhteisöpalavereissa, jotta niistä voidaan ottaa oppia.

Etiikkakoulutukset ja valvonta tärkeää

Honkalampi-säätiöllä on Pohjois-Karjalassa kahdeksan yksikköä, joissa on yhteensä yli 100 asukasta. Säätiö kertoo, että eettisiä kysymyksiä käydään säännöllisesti läpi yksiköiden päälliköiden kanssa. Etiikka on aiheena myös koulutuksissa ja auditoinneissa.

- Pyrimme avoimuuteen. Yksi pelimerkki on sekin, että läheiset voivat tulla käymään, Honkalampi-säätiön toiminnanjohtaja Arto Mononen toteaa.

Omavalvontasuunnitelma päivitetään vuosittain. Lisäksi valvova viranomainen käy säännöllisesti eri yksiköissä.

- Valvonta on jämäkkää. Käytännössä se tarkoittaa puolen päivän mittaista käyntiä, jossa seurataan arkea asumisyksikössä.

Kehitysvammahuollon rajoitustoimenpiteet nousivat otsikoihin myös muutama vuosi takaperin, kun Liperistä löytyi käytöstä korkealaitaisia häkkisänkyjä. Ne olivat Siun soten hallinnoimassa asumisyksikössä.

- Varmistimme silloin, että meillä ei ole sellaisia käytössä, Mononen sanoo.

Yhdistysaktiivi: Kehitysvammaisten ymmärtämisessä vielä haastetta

Joensuulaisen Ritva Silvennoisen mielestä kehitysvammaisten kohtaamisessa on vielä kaiken kaikkiaan parannettavaa hoivan piirissä. Kehitysvammaisten tuki ry:n Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Silvennoinen muistuttaa, että pitkäaikaiset hoitosuhteet edesauttaisivat myös vaikeasti kehitysvammaisten kanssa pärjäämistä.

- Me emme valitettavasti ymmärrä vieläkään vaikeasti kehitysvammaisten ajatuksia ja toiveita. Samaan aikaan he eivät ymmärrä, mitä toinen ihminen tarkoittaa toimillaan ja teoillaan.

Yhteinen tavoite pitäisi Silvennoisen mielestä kuitenkin olla, että elämä olisi turvallista ja onnellista.

- Toteutuuko tänä päivänä se, että omaisia pitäisi kuulla? Onko niitä hyviä vaihtoehtoja, joihin voisi saada lapsensa hoitoon, jos kotona ei enää jakseta hoitaa?

Silvennoinen pohtii, miten monessa asumisyksikössä tosiasiassa toteutuu jalo ajatus yhteisestä ajasta omaohjaajan kanssa.

- Kyllä tässä on paikallaan katsoa tulevaisuuteen, kun juuri ollaan rakentamassa uusia sote-alueita.

Silvennoinen on huolissaan, johtaako paheneva rahapula jopa siihen, että kehitysvammahuollon kehittämisessä otetaan takapakkia. Kun julkisuuteen nousee tietoja huonosta kohtelusta, se voi Silvennoisen mielestä karkottaa työntekijöitä ja pahentaa syntynyttä syöksykierrettä.

Aiheesta voi keskustella 15.11.2021 kello 23:een saakka.

Lue myös:

Päivät teipattuna tuoliin ja yöt kuormaliinoilla kiinni sängyssä - kehitysvammaisen pojan lainvastainen kohtelu ja pahoinpitely hoivakodissa sai jatkua vuosia

Ihmisen kahlitseminen lepositeillä tai hillitseminen eristämällä saa kestää vain lyhyen valvotun hetken - "Väkivaltaa ei voi naamioida hoidon taa"