Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) oli tyytyväinen siihen, että Glasgow'n ilmastokokouksessa saatiin sopu, mutta enemmänkin olisi hänen mukaan voitu saada aikaan.

-Hyvä, että saatiin sopu. Tämä oli osoitus siitä, että kansainvälinen yhteisö pystyy löytämään yhteisen ymmärryksen. Totta kai olisimme tarvinneet vielä enemmän. Olisimme tarvinneet enemmän kunnianhimoa, Mikkonen kommentoi päätöstä Yle uutisille tuoreeltaan lauantai-iltana Glasgow'ssa.

Mikkosen mukaan tärkeintä on, että päätöslauselmaan saatiin kirjaus siitä, että vuosittain tullaan tarkastelemaan ministeritasolla sitä, miten voidaan päästä 1,5 asteen tavoitteeseen.

- Tämä on todella tärkeä asia. Ruuvia voidaan sitten kiristää sitä mukaan, kun tiedetään, että toimia pitää tehdä enemmän. On ihan selvää, että lähvuosina tarvitsee tehdä merkittävästi enemmän päästövähennyksiä.

Mikkonen sanoo, että Glasgow'n kokouksessa nousi vahvasti esiin se, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät todella konkreettisesti arjessa ympäri maailmaa. Hänen mukaansa sopeutumiseen pitää panostaa entistä enemmän.

- Sopeutumiseen pitää asettaa omat tavoitteensa ja mittaristo. Ja myös rahoitusta. Ja täällä siihen myös luvattiin rahoitusta kohdistaa.

Mikkosen mielestä rikkaan pohjoisen tulee kantaa huolta siitä, miten köyhät etelän maat kärsii ilmastonmuutoksesta ja miten niitä tullaan auttamaan.

- Nyt lähdetään katsomaan, että miten tähän lost and damage (menetykset ja tuhot) -osuuteen saadaan omaa rahoitusmekanismia luotua. Nyt ennen kaikkea rahaa kohdennettiin sopeutumisosioon, mutta jatkossa menetyksien ja tuhojen rahoittaminen nousee vielä vahvemmin esille.

Pariisin sopimuksen sääntökirja valmistui

Glasgow'n kokouksessa saatiin valmiiksi yli viiden vuoden työn jälkeen Pariisin sopimuksen sääntökirja. Mikkosen mukaan se osoittaa, että maailman maat pystyvät yhteistyössä löytämään ratkaisuja ilmastokriisin torjumiseen. Loppulauselman sanamuodoissa otettiin myös askel kohti konkretiaa, kun hiili ja fossiiliset polttoaineet mainittiin ensimmäistä kertaa suoraan sopimuksessa ja maita kannustetaan luopumaan niiden käytöstä.

- Nyt hiilimarkkinoille on säännöt. Voidaan ohjata päästövähennyksiä sinne, missä se voidaan tehdä kaikkein edullisimmin markkinamekanismin avulla. Toki sielläkin joitain kohtia jäi, joiden kanssa pitää jatkaa työstämistä, Mikkonen sanoo.

Maininta hiilestä ja fossiilisista polttoaineista herätti myös erimielisyyksiä: esimerkiksi Intian ympäristöministeri Bhupender Yadavin mukaan kehittyvien maiden pitäisi olla oikeutettuja fossiilienergian käyttöön, sillä niillä on pienempi historiallinen vastuu ilmastonmuutoksesta.

- Meillä on valtava joukko kehittyneitä maita, jotka ovat pystyneet rakentamaan omaa vaurauttaan fossiilisilla polttoaineilla ja hiilellä. Tämä oli se epäreiluuden tunne, mikä heillä oli. Mutta me tiedämme, että heidän pitää hypätä tämän fossiilisen energian käytön vaiheen yli ja mennä suoraan uusiutuviin energioihin. Tässä tietysti meidän täytyy tukea sitä teknologialla ja osaamisella, ei vain rahalla. Markkinat vie sitä kohti, että mennään fossiilivapaaseen energiaan. Teknologinen tuki on tärkeää kehittyville maille, Mikkonen sanoo.

Uutistoimisto AFP:n mukaan myös osa muista suurista päästöjen aiheuttajista, kuten Kiina, Saudi-Arabia ja Venäjä halusivat neuvotteluissa lievennyksiä sopimuksen mainintoihin.

Lopulliseen sopimukseen tehtiin jo perjantaina lievennyksiä, kun ensimmäisen luonnoksen vaatimus kaikkien fossiilisten polttoaineiden tukien lopettamista muutettiin koskemaan vain "tehottomia tukia".

WWF ja Luonnonsuojeluliitto pettyivät päätöksiin

Kansainvälisen ympäristöjärjestön WWF:n leirissä oltiin pettyneitä Glasgow'n kokouksen päätöksiin. Suomen WWF:n mukaan Kansainvälisen ilmastopolitiikan uskottavuus pelastui vain täpärästi.

Neuvottelujen lopputulos jäi järjestön mukaan pettymykseksi, vaikka valtiot antoivat Glasgow'n ilmastokokouksessa paljon lupauksia. Järjestön mukaan tulos riittää kuitenkin pitämään elossa toiveen maapallon keskilämpötilan nousun rajaamisesta puoleentoista asteeseen.

- Monet maat ilmoittivat lisäävänsä rahoitusta, mutta päätöslauselma jäi rahoituksen osalta vaisuksi. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen käytettävä rahoitus pyritään kaksinkertaistamaan vuoden 2019 tasosta vuoteen 2025 mennessä, mutta tarve olisi moninkertainen, WWF Suomen ilmastovastaava Bernt Nordman sanoo järjestön tiedotteessa.

Kansainvälisille hiilimarkkinoille sovituilla säännöillä ehkäistään ilmastohyötyjen kaksoislaskentaa. Viisi prosenttia kaupattavista päästövähennysyksiköistä ohjataan rahastoon, josta tuetaan kehittyvien maiden sopeutumistoimia.

- Olemme kuitenkin hyvin pettyneitä siihen, että vanhoja päästövähennysyksiköitä, joista ei ole mitään lisähyötyä ilmastolle, tuodaan uuteen Pariisin sopimuksen hiilimarkkinajärjestelmään, Nordman sanoo.

Suomen luonnonsuojeluliitto sen sijaan totesi tiedotteessaan, että fossiilisten polttoaineiden tukien lopettamisen tavoitteesta ei saatu sovittua riittävällä tavalla. Sopu ilmastorahoituksesta jäi liiton mukaan vajaaksi.

EK ja Energiateollisuus varovaisen tyytyväisiä

Energia-alan etujärjestö Energiateollisuus ry sanoo tiedotteessaan, että neuvottelujen tulos ei takaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden toteutumista, mutta fossiilitaloudesta irtautumisessa otettiin varovaisia edistysaskeleita.

Energiateollisuuden mukaan yhä useampien maiden sitoutuminen päästöjen vähentämiseen merkitsee Suomelle parantuvia vientinäkymiä, kun muut maat asettuvat asteittain samalle viivalle pyrkimyksissään vähentää päästöjä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tyytyväinen, että Glasgow'ssa maailman maat korottivat päästövähennystavoitteitaan ja ankkuroivat tavoitetason 1,5 asteeseen. EK:n mukaan huomio on nyt kohdennettava päästötavoitteiden käytännön toimeenpanoon.

EK:n mukaan on tärkeää, että neuvottelutulos kansainvälisten markkinamekanismien osalta saavutettiin, vaikka se jäi toivottua heikommaksi.

- On tärkeää, että Glasgow'ssa saavutettiin etenemistä ennakkoon vaikeaksi tiedetyissä kysymyksissä päästöyksiköiden kansainvälisestä kaupankäynnistä, vaikka säännöt jäivätkin löysiksi. Pelisääntöjen luominen kansainvälisille markkinamekanismeille on elinkeinoelämälle tärkeää, mutta jatkossa etenemistä tarvitaan myös päästöjen hinnoittelun kanssa, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies liiton tiedotteessa.

Häkämiehen mukaan on selvää, että tavoitteita täytyy vielä kiristää.

- Nyt pitää ennen kaikkea kiinnittää huomio käytännön toimeenpanoon, jotta tavoitteet eivät jää vain tyhjiksi julistuksiksi. On sekä ilmaston että Suomen kansantalouden ja viennin etu, että kiirehdimme käytännön toimeenpanoa kaikkialla maailmassa.

Lue lisää:

Glasgow'n ilmastoneuvotteluissa löydettiin sopu - listasimme viisi tärkeää päätöstä ja eniten kitkaa neuvotteluissa aiheuttaneet kysymykset

Analyysi: Blaa blaa blaa ei pelasta maailmaa mutta ilmastokokouksia ei kannata haudata elävältä

Yle seuraa ilmasto- ja ympäristöuutisia tässä päivittyvässä artikkelissa