Kyrönmaan lukiossa Isossakyrössä valkolakin saa joulukuun ylioppilasjuhlassa kaksi oppilasta.

Noin sadan oppilaan lukiossa valtaosa valmistumisista ajoittuu kevääseen. Lukio suoritetaan pääosin kolmessa tai neljässä vuodessa.

Toinen syksyn uusista ylioppilaista on Ella Harju.

Hän suunnitteli lukio-opintonsa 3,5-vuotisiksi. Tähän syksyyn jäi kirjoitettavaksi vielä uskonto.

Tuore ylioppilas on tyytyväinen arvosanoihin, mutta myöntää että paineita lukioaikana on ollut. Omaa selkeää suosikkiammattia hän ei vielä ole löytänyt, mutta suunnitelmissa ovat korkeakouluopinnot.

- Olen kokenut aika paljon paineita, koska ylioppilastodistuksella haetaan korkeakouluihin. Olen katsellut pisterajoja ja aika kova taso pitää olla, jos todistuksella haluaa päästä sisään.

Joka viides on elämäänsä tyytyväinen

Lukiokoulutusta on uudistettu vaiheittain vuodesta 2019 alkaen. Lukiolaisten uupumisesta on myös puhuttu jo vuosia.

THL:n kouluterveyskyselyssä vuonna 2019 Etelä-Pohjanmaalla elämäänsä tyytyväisiä ensimmäisen ja toisen vuosikurssin lukiolaisista oli 24,4 prosenttia. Tänä vuonna elämäänsä erittäin tyytyväisten osuus oli tippunut 19,1 prosenttiin.

Kyrönmaan lukiossa kolmatta luokkaa käyvää Juho Vuorio ja Aliisa Keltto sanovat tunteneensa itsensä väsyneeksi lukioaikana.

- Pakko myöntää, että kyllä olen [ollut väsynyt] Kaikkien harrastusten lisäksi on vielä kova paine opinnoista, Vuorio kertoo.

- Aivan varmasti olen, ja osaan kuvitella, että varmasti kaikki lukiolaiset ainakin kerran kokevat uupumusta koulun takia, Keltto lisää.

Myös opettajat väsyvät

Korkeakoulujen valintajärjestelmää on uudistettu viime vuosina. Nykyisin jo yli puolet korkeakouluopiskelijoista valitaan ylioppilastodistuksen perusteella.

Arvioiden mukaan se voi suosia esimerkiksi tekniikan alalle aikovia, kuten Juho Vuoriota.

- Tiesin heti jo lukioon tullessa, että tekniikka kiinnostaa ja haluan diplomi-insinööriksi. Tiedän, että monella ei vielä lukiovaiheessa ole selvää mitä aikoo opiskella, Vuorio pohtii.

Keltto puolestaan uskoo, että kiinnostavia aloja olisi hyvä olla tiedossa jo lukiovaiheessa.

Lukio- ja haku-uudistusten yhtenä tavoitteena on ollut nopeuttaa siirtymistä korkeakouluihin lukion jälkeen.

- Kyllähän se auttaa, että ottaa sopivia kursseja lukiossa, mutta ei se ole maailmanloppu jos ei valitse oikein. Välivuosi ja mahdollisuus matkusteluun ja työntekoon olisi hyvä olla olemassa, jos oma ala ei ole vielä löytynyt, Keltto sanoo.

- Toisaalta painotetaan, että lisää voi opiskella vaikka aikuisena, komppaa Vuorio.

Kaksi opetussuunnitelmaa päällekkäin

Uusin opetussuunnitelma otettiin käyttöön lukioiden ensimmäisellä vuosikurssilla syksyllä 2021. Myös opettajilla on riittänyt työtä, kun korona-ajan opetusjärjestelyjen lisäksi samaan aikaan on toteutettu kahta opetussuunnitelmaa.

Aihe nousi julkiseen keskusteluun, kun opettaja ja kirjailija Tommi Kinnunen kertoi Twitterissä uupumisestaan.

Kyrönmaan lukiossakin uusi opetussuunnitelma on vaikuttanut opettajien kokemaan väsymykseen, arvelee Kyrönmaan lukion va. johtava rehtori Antti Iivari.

- Vaikea sanoa kuinka selvästi, mutta täytyy sanoa että on vaikuttanut. Nyt tehdään rinnakkain kahta opetussuunnitelmaa, joissa on selkeästi eroja. Viisi vuotta sitten tuli edellinen uudistus. Molemmat ovat olleet kohtuullisen suuria ja sillä tavalla opettaja joutuu lujille, Iivari myöntää.

Iivarin mukaan uuden opetussuunnitelman toimivuus tiedetään lopullisesti vasta muutaman vuoden päästä.

Osaa uudistuksista Iivari pitää jo nyt onnistuneina. Esimerkiksi matematiikan ja kemian pakollisissa opintojaksoissa on hänen mukaansa parannuksia.

- Ne antavat paremmat valmiudet jatko-opintoihin ja sillä tavalla näyttäisi että oikeaan suuntaan oltaisiin menossa. Tämä on mahdollistava asia Juhon kaltaisille oppilaille, joilla on jo selvästi tiedossa mihin aikoo lukion jälkeen suuntautua.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 13. marraskuuta 2021 kello 23 asti.

Lue seuraavaksi: Lukiolaiset pitävät opiskeluaan merkityksellisenä, mutta iso osa kokee lukio-opinnot henkisesti raskaiksi