Valko-Venäjää itsevaltaisesti johtava Aljaksandr Lukasenka ilmoitti torstaina, että jos EU asettaa siirtolaiskriisiin liittyviä pakotteita, Valko-Venäjä voisi vastaiskuna kääntää kaasuhanat kiinni.

- Me lämmitämme Eurooppaa, mutta silti he uhkailevat meitä rajan sulkemisella. Mitä jos katkaisemmekin sinne virtaavan maakaasun? Suosittelen Puolan ja Liettuan johtajille ja muille päättömille ihmisille, että ajattelevat ennen kuin puhuvat, Lukasenka sanoi.

Merkittävä Jamal-Eurooppa-maakaasuputki kulkee Venäjältä Valko-Venäjän läpi Puolaan ja edelleen Saksaan. Sen kautta Eurooppaa saa arviolta noin 20 prosenttia Venäjältä tuodusta kaasustaan.

Euroopan energiamarkkinat kohahtivat torstaina uhkauksesta. Koronapandemia on jo haitannut energiansaantia ja nostanut hintoja. Uudet saatavuuskatkokset nostaisivat hintoja entisestään yrityksille ja kuluttajille.

Mutta miten vakavasti Lukasenkan uhkaus pitäisi ottaa?

- Kaasuputken sulkeminen on täysin mahdollista, mutta en usko, että se on tässä pyrkimyksenä. Tarkoitus on uhata, mutta se voi eskaloitua sulkemiseen, sanoo professori Pami Aalto.

Aalto on kansainväliseen energiapolitiikkaan erikoistunut professori Tampereen yliopistolta. Hänen mukaansa Valko-Venäjällä ei ole montaa valttikorttia oman asemansa kohentamiseksi.

- Yksi on siirtolaisilla pelottelu, joka on Venäjältä ja Turkilta kopioitu taktiikka, ja nyt kaasun keskeytyksellä uhkailu, joka sekin on kopioitu Venäjältä, Aalto sanoo.

Bluffi vai valttikortti?

Aalto muistuttaa, että Valko-Venäjä on erittäin riippuvainen asemastaan maakaasun ja öljyn kauttakulkumaana.

Venäjä on pyrkimässä eroon epäsuorista kaasunvientireiteistä. Itämerellä kulkevien Venäjän suorien Nord Stream -kaasuputkien jälkeen Jamal-putki on kuitenkin edelleen Venäjän toiseksi mieluisin reitti kaasun viemiselle Eurooppaan.

Käytännössä Valko-Venäjän olisi erittäin vaikea keskeyttää kaasun kulku ilman Venäjän hyväksyntää, eikä sen tekeminen ole Aallon mukaan Venäjän intressien mukaista.

- Valko-Venäjä ei ole niin tärkeä, että Venäjä päättäisi lopettaa kaasun toimituksen Eurooppaan ja antaisi Valko-Venäjän käyttää sitä valttikorttinaan, Aalto sanoo.

Venäjän presidentin tiedottaja Dmitri Peskov viestitti perjantaina, että Venäjä pitää kiinni kaasuntoimituksistaan, eikä Lukasenka ollut konsultoinut Venäjää ennen uhkaustaan.

Lukasenkan uhkaus ei silti ole pelkkä bluffi. Valko-Venäjä on aiemminkin kääntänyt Eurooppaan johtavien kaasuputkien hanoja kiinni, kun kauttakuljetusmaksuista on tullut kiistaa Venäjän kanssa.

- Tämä on ensimmäisiä kertoja, kun Valko-Venäjä on uhkaillut Eurooppaa kaasuputkien sulkemisella. Niin se voisi tehdäkin, mutta silloin kyse olisi lyhytaikaisesta häiriön ja mekkalan aiheuttamisesta, Aalto sanoo.

Pidemmällä aikavälillä Valko-Venäjä kaivaisi tempauksella vain omaa kuoppaansa. Venäjä pyrkisi entistä hanakammin irti epäluotettavasta Valko-Venäjästä kaasun kauttakulkumaana.

Todennäköisemmin jo pelkkä uhkaus voi auttaa Valko-Venäjää edistämään tavoitteitaan.

- Ikävä puoli uhkauksessa on, että se aiheuttaa EU:lle lisää paineita avata enemmän keskusteluyhteyksiä ja ryhtyä neuvottelemaan Valko-Venäjän kanssa, Aalto sanoo.

Uhkaukseen onkin syytä suhtautua vakavasti, sanoo Valko-Venäjään erikoistunut tutkija Nigel Gould-Davies brittiläisestä IISS-ajatushautomosta Washington Postille.

- Lukasenka käy yhä uhkaavammaksi ulkomaailmaa kohtaan. On hyvin vaikea sanoa mitä hän tekee seuraavaksi, koska hänestä on tullut paljon entistä arvaamattomampi ja epävakaampi, Gould-Davies sanoo.

Lue lisää:

Turkki alkaa rajoittaa siirtolaisten matkoja Valko-Venäjälle - Ylen kirjeenvaihtaja näki, kuinka irakilaisperhe käännytettiin Istanbulin lentokentällä

Mepit Torvalds ja Hautala epäilevät saksalaislehden uutista, että Valko-Venäjän siirtolaisten pääkohteita olisivat Suomi ja Saksa - "Hatusta vedettyä"

Analyysi: Käyttääkö Valko-Venäjä siirtolaisasetta Venäjän luvalla vai jopa Venäjän käskystä? Asetta voidaan käyttää myös Suomea vastaan

Puolan ja Valko-Venäjän rajalla pelataan kylmää poliittista peliä ihmisillä - väänsimme rau­ta­lan­gas­ta, mistä mo­ni­mut­kai­ses­sa kriisissä on kyse