Julkkikset saavat nykyään lapsia jopa viisikymppisinä, mutta se ei tarkoita, että sama olisi mahdollista kaikille.

Kuva: Shutterstock

Monelle tuttua hedelmällisyyteen liittyvää tietoa on esimerkiksi se, että munasolujen määrä ja laatu heikkenee iän myötä. Moni on kuullut myös sen, että naisen raskaaksi tulemisen todennäköisyys alkaa pienentyä jyrkemmin keskimäärin 35 vuoden iässä - vaikka kyseinen ikä ei olekaan mikään äitiyden takaraja.

Hedelmällisyyteen liittyy kuitenkin myös yleisiä vääriä käsityksiä. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Savolainen-Peltonen kertoo kolme yleistä harhaluuloa, joita naisten hedelmällisyyteen liittyy.

Lääketiede ja tekniikka kehittyvät jatkuvasti. Se saattaa tehdä monet toiveikkaiksi myös lasten saamisen ja hedelmällisyyden suhteen: onko äidiksi tulo myöhäisellä iällä nykyään aiempaa helpompaa?

- Joskus saatetaan kuvitella, että lääketieteellä voitaisiin korjata iän vaikutus, mutta sitä ei valitettavasti pystytä oikeastaan tekemään, Savolainen-Peltonen sanoo.

Mediassa näkee usein uutisia tunnetuista naisista, jotka ovat tulleet raskaaksi jopa yli 45-vuotiaina. Esimerkiksi Halle Berry on saanut kuopuksensa 47-vuotiaana ja Janet Jackson tuli äidiksi 50-vuotiaana. Julkkisten vauvauutiset voivat saada ajattelemaan, että raskaaksi tuleminen on itsellekin mahdollista samassa iässä.

- Kun uutisoidaan vaikkapa viisikymppisten yhdysvaltalaisten näyttelijöiden raskauksista, usein ei kerrota sitä, että raskauksien takana ovat luovutetuilla munasoluilla tehdyt hoidot. Se voi johtaa valheelliseen ajatukseen siitä, että naisten hedelmällinen ikä on jotenkin pidentynyt. Näin ei kuitenkaan ole.

On yksilöllistä, minkä ikäisenä raskaaksi tuleminen on vielä mahdollista - hedelmöityshoidoilla tai ilman niitä.

Suomessa yksityisten klinikoiden yläikäraja lahjasukusolujen vastaanottajalle on tavallisesti 45-46 vuotta. Julkisen puolen hoidoissa rajat ovat tiukemmat: hoitopäätös tulee tehdä ennen kuin nainen täyttää 40 vuotta.

Savolainen-Peltosen mukaan suurin osa hänen vastaanotollaan käyvistä naisista tietää, että ikä vaikuttaa hedelmällisyyteen ja että munasarjan toiminta muuttuu iän myötä. Munasolujen häviäminen kiihtyy noin 35 vuoden iästä lähtien.

Joskus saattaa kuitenkin törmätä sellaiseen harhaluuloon, että jos pitää itsestään hyvää huolta liikkumalla ja syömällä terveellisesti, sillä voisi hidastaa munasarjojen ikääntymistä. Se ei valitettavasti pidä paikkaansa.

- Huonot elintavat, kuten tupakointi, voivat toki nopeuttaa munasarjojen ikääntymistä. Hyvillä elintavoilla ei kuitenkaan voi hidastaa munasarjojen ikääntymistä.

Joskus kuulee sanottavan, että stressi tekee hallaa hedelmällisyydelle. Jos raskaaksi tuleminen ei pitkästä yrittämisestä huolimatta ota onnistuakseen, se voi aiheuttaa huolta ja stressiä.

Lasta pitkään yrittänyt saattaakin joskus kuulla muilta lohduttavaksi tarkoitetun lauseen: "Olet vain stressaamatta ja ajattelematta asiaa, niin kyllä se siitä." Kenties tämän vuoksi joskus saatetaan nurinkurisesti ajatella, että stressi aiheuttaisi lapsettomuutta.

Stressin vaikutusta hedelmällisyyteen on tutkittu Savolainen-Peltosen mukaan jonkin verran. Tulokset ovat olleet ristiriitaisia, eikä mahdollisista vaikutusmekanismeista ole tarkkaa käsitystä. Näyttää kuitenkin siltä, että stressillä ei pitäisi olla pysyvää vaikutusta raskaaksi tuloon, eikä stressin ole todettu aiheuttavan lapsettomuutta.

- Stressi kyllä vaikuttaa hormonitoimintaan. Eli voimakas stressi voi sekoittaa kuukautiskiertoa tilapäisesti. Miehellä stressi voi puolestaan heikentää sperman laatua. Näin ajateltuna stressi voi vaikeuttaa raskaaksi tulemista.

Mitään pysyvää vaikutusta hedelmällisyyteen stressillä ei kuitenkaan vaikuta olevan.

- Pyrkimys stressin vähentämiseen voi joskus stressata entisestään, minkä vuoksi stressin vähentämisestä ei kannata ottaa liikoja paineita.