Tuomas Savonen
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan Suomi ei hyväksy hybridivaikuttamista omilla rajoillaan eikä Puolan ja Valko-Venäjän rajalla.
Marin sanoi eduskunnan kyselytunnilla, että Valko-Venäjän ja Puolan rajalla käynnissä oleva hybridioperaatio on hyökkäys koko Euroopan unionia kohtaan. Marinin mukaan Valko-Venäjän toiminta tapauksessa on täysin tuomittavaa.
Marinin mukaan Suomen on katsottava, onko lainsäädännössä korjaamisen tarpeita hybridivaikuttamisen suhteen.
- Haluan myös vakuuttaa, että ilman muuta hallitus tällaisessa vastaavassa tilanteessa toimisi ja koko Suomi toimisi. Me emme tällaista toimintaa hyväksy tuolla rajalla ja me emme hyväksyisi sitä meidän omilla rajoillamme, Marin sanoi kyselytunnilla.
- On tärkeää, että Euroopan unioni on tässä kysymyksessä yhtenäinen ja on näiden maiden tukena, Marin jatkoi.
Oppositiopuolueet nostivat Valko-Venäjän ja Puolan rajalla vallitsevan tilanteen kyselytunnin pääaiheeksi, ja aiheesta keskusteltiin lähes koko kyselytunnin ajan. Runsaiden välihuutojen sävyttämässä keskustelussa oppositiopuolueiden edustajat penäsivät toistuvasti ministereiltä, miten Suomi on varautunut reagoimaan maahan mahdollisesti kohdistuviin hybridioperaatioihin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ilmoitti puheenvuorossaan, että puolue aikoo tehdä jälleen välikysymyksen hallituksen maahanmuuttopolitiikasta.
Purra viittasi puheenvuorossaan saksalaisen Die Welt -lehden uutiseen Euroopan komission asiakirjasta, jonka mukaan Valko-Venäjältä Puolaan pyrkivien ihmisten pääkohdemaita ovat Saksa ja Suomi.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja kokoomuksen Wille Rydman kritisoivat puheenvuoroissaan Suomea ja EU:ta aikansa eläneestä suhtautumisesta turvapaikanhakuoikeuteen.
- Valko-Venäjä pyrkii painostamaan Euroopan unionia nimenomaisesti Euroopan unionin yhden ilmeisen heikkouden kautta, nimittäin sen kautta, että meillä suhtaudutaan aivan liian orjallisesti ja tämän päivän realiteetteihin sopimattomalla tavalla turvapaikanhakuoikeuteen, Rydman sanoi.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) painotti vastauksessaan, että käynnissä olevan valmiuslain uudistamisen yhteydessä katsotaan, onko Valko-Venäjän ja Puolan rajalla vallitsevan tilanteen kaltaisiin tilanteisiin varauduttu lainsäädännössä riittävästi.
Ohisalon mukaan Valko-Venäjän ja Puolan rajan tilanteessa on kyse valtiollisesta ihmissalakuljetuksesta ja rajalla käytetään härskisti hyväksi ihmisiä.
Sisäministeri muistutti, että vuosien 2015-16 pakolaiskriisin jälkeen rajavartijoille on lisätty toimivaltuuksia myös hybriditilanteisiin vaikuttamisessa.
Ohisalo painotti myös diplomatian roolia hybridioperaatioiden ehkäisemisessä.
- Vaikka Suomi rakentaisi millaisen muurin rajoillemme, niin lopulta kyse on siitä, mitä tapahtuu diplomatian, ulkopolitiikan saralla, kuinka Euroopan unioni keskustelee kolmansien maiden kanssa, kuinka tässä tilanteessa pysäytetään se ihmisten tänne tuominen, Ohisalo sanoi.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) painotti vastauksessaan, että Valko-Venäjän ja Puolan välisen rajan tilanteessa ei ole kysymys pakolaiskriisistä, vaan kyse on järjestetystä hybridivaikuttamisesta, jolla pyritään painostamaan EU:ta.
Hän korosti, että Suomen on osana EU:ta pyrittävä vaikuttamaan niihin maihin, joista ihmisiä on Valko-Venäjälle lennätetty.
Haavisto piti turhina spekulaatioita siitä, että Suomi ei lähtisi torjumaan hybridivaikuttamisoperaatioita. Haaviston mukaan Suomi puolustaa kaikissa oloissa omia rajojaan myös hybridioperaatiota vastaan.
- Meidän puolustusjärjestelmässämme, sekä sotilaspuolustuksessa että siviilipuolella, varaudutaan kaikkiin kriiseihin, myös tällaisiin kriiseihin, joita olemme nähneet tuolla Baltian alueella ja Puolan alueella. Se on ihan selvä, Haavisto sanoi.
Myös SDP:n Kimmo Kiljunen korosti, että Valko-Venäjän rajojen tapahtumissa ei ole kysymys niinkään maahanmuuttopoliittisesta kriisistä vaan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta kriisistä. Hän viittasi omaan vierailuunsa Liettuan ja Valko-Venäjän rajalla eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä ja keskusteluihinsa rajan yli tulleiden ihmisten kanssa.
- He eivät ole turvapaikkaa hakemassa, vaan heille on annettu ymmärtää, että Euroopan unionin alueelle, Schengen-alueelle, on nyt vapaa pääsy Minskin kautta, Kiljunen sanoi.