Seitsemän vuotta vanha tappiollinen yritys ostettiin seitsemällä miljardilla eurolla. Siinä on riittänyt keskiviikolle äimisteltävää. Vielä parempaa voi olla tulossa.

Kuva: Anni Reenpää / Lehtikuva, Seppo Solmela / IS, Roni Rekomaa

Tieto ruokalähettiyhtiö Woltin ostamisesta tuli parhaaseen mahdolliseen aikaan. Uutinen oli luettavissa myöhään tiistaina illalla, mutta valtaosa suomalaisista näki sen keskiviikkona aamulla - aamuna, jona verotiedot tulevat julkisiksi.

Yhdysvaltalainen Doordash ostaa Woltin noin 7 miljardilla eurolla: sen enempää suomalaisyhtiöstä ei ole koskaan maksettu. Ei edes Nokian kännyköistä.

Moni on aiheesta äimistellyt hintaa. Miten 7 vuotta vanha, koko olemassaoloaikansa tappiota tehnyt yritys voi olla näin arvokas?

Lue myös: Wolt myytiin jättisummalla, vaikka tekee rajua tappiota - näin ostaja perustelee huikeaa hintaa

Lue myös: Nämä ovat Suomen suurimmat yrityskaupat - Wolt-diili kalpenee vain yhdelle

Lue myös: Taloushistorioitsija tylyttää Wolt-kauppaa yhdellä lauseella: "Lähinnä tästä tulee mieleen..."

Vastauksia saatiin keskiviikkona päivällä, kun Doordashin toimitusjohtaja Tony Xu kertoi tiedotustilaisuudessa näkemyksiään. Taloudellisten perusteluiden lisäksi hän sanoi, että tiimi ja sen lahjakkuus olivat iso asia kaupassa.

- On hyvin harvinaista löytää tiimi, joka jakaa täysin tekemisen tavan ja kulttuurin, toimitusjohtaja valotti.

Tämä tekee suomalaisten itsetunnolle hyvää - maksettiin ihmisten lahjakkuudesta ja siitä tavasta, jolla he tekevät töitä.

Varmasti veropäivän kunniaksi Wolt itse arvioi tiedotteessaan, että kaupasta maksettaisiin Suomeen veroja yli 600 miljoonan euron arvosta. Tästä valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) kiitti erikseen samalla, kun hän onnitteli yhtiötä.

Lue myös: "Teitte historiaa" - näin 7 miljardin Wolt-kauppa otettiin vastaan Suomessa

Koska kauppa tehtiin osakkeilla, myyntihinta ja verot määräytyvät siinä vaiheessa, kun kauppa toteutuu. Woltin toimitusjohtaja Miki Kuusi sanoi Helsingin Sanomille (10.11.), että kaupan oletetaan toteutuvan ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja "meidän ymmärryksemme mukaan siinä kohtaa suomalaisten osakkaiden osakkeet tulevat verotettavaksi".

Osa tarinan hienoutta on siinä, että yksi Woltin alkuvaiheen rajoittajista oli Supercellin perustaja ja toimitusjohtaja Ilkka Paananen. Keskiviikon verotiedoista selviää, että ansio- ja pääomatulot yhteenlaskien tuo samainen Ilkka Paananen on viime vuoden verotiedoilla Suomen toiseksi rikkain.

Voi ajatella, että hän on laittanut hyvän kiertämään, ja nyt Woltin perustajilla on sama mahdollisuus. Parhaimmillaan yrityskaupassa syntyy osaamista ja vaurautta, joka jää kiertämään yhteiskunnassa ja mahdollistaa uusien startup-yritysten rahoituksen ja kasvamisen.

Veropäivänä -jota myös kateuspäiväksi kutsutaan -toivottavasti ymmärretään, että nähtävissä ovat niiden yrittäjien tulot, jotka ovat onnistuneet erittäin hyvin. Heidän vastapainokseen on valtavasti yrittäjiä, joiden yritykset ovat epäonnistuneet, kasvu on jäänyt saavuttamatta tai tie on ollut karikkoinen. Moni on yrittäjä myös vasten tahtoaan.

Tälläkin asialla on kytky Woltiin. Yhtiö aikoo valittaa hallinto-oikeuteen päätöksestä, jossa työsuojeluviranomainen tulkitsee, että yhtiön ruokalähetit ovat työsuhteessa. Woltin mukaan he ovat itsenäisiä yrittäjiä. Nämä yrittäjät eivät komeile verotietojen kärjessä.

Lue myös: Työsuojeluviranomainen: Wolt-kuskit työsuhteessa - yhtiö valittaa hallinto-oikeuteen, ennakoi kuskien määrän vähenevän rajusti

Keskiviikon reaktioista yrityskauppaan näki, että kauppa oli herkkua suomalaisten itsetunnolle. Parasta siinä on, että kaupan kautta tulleita oppeja voidaan viedä eteenpäin ja rahaa menee kiertoon toivottavasti myös uusille startup-yhtiöille.

Joku niistä voi olla seuraava Wolt.