Kaupassa työskentelevä Aada Aug Sarmiala, 21, näkee melko itsestään selvänä, että hyvinvointiyhteiskuntaa rakennetaan veroilla. Jokainenhan veroja maksaa, jos ei muuten, niin arvonlisäverona ruokaostoksistaan kaupan kassalla.

- Näin se meidän hyvinvointiyhteiskuntamme mahdollistuu. Jos emme maksaisi sellaisia veroja kuin nyt, olisimme Yhdysvaltain tilanteessa. Ellei ole varaa maksaa vakuutuksia, menee ambulanssikyydistä henkilökohtaiseen konkurssiin, miettii Sarmiala.

Hän ilmoittautui iloiseksi veronmaksajaksi, kun Yle sellaisten perään kyseli. Sarmiala kertoo pohtineensa asiaa, kun toisinaan törmää päinvastaisiinkin mielipiteisiin.

- Ilolla maksan juuri sairaanhoidosta, koulutuksesta, liikenteestä. Jos emme maksa veroja, niin millä me maksamme meidän opettajiemme palkat, millä rakennetaan tiet, se olisi todella haastavaa.

Ainoastaan ympäristölle haitallisten hankkeiden kustantaminen verovaroista ei innosta Aada Aug Sarmialaa. TOP 3 -listalleen hän nostaakin liikenteen sijaan ympäristön, ja toivoo enemmän ilmastoystävälliseen ja kestävään kulutukseen ohjaavaa verosääntelyä. Hän esimerkiksi kannattaa lihaveroa.

Sarmiala myöntää toisinaan olevansa vähän opettaja kaveripiirissä, jos joku suhtautuu penseästi veroihin. Kovin kärkästä kritiikkiä niitä kohtaan ei hänen lähipiiristään ole noussut, vaikka perheenkin kanssa on välillä saanut vähän vääntää.

- Olen tehnyt ihan selväksi, että maksan mielelläni veroja. Monissa asioissa teen itse omat päätökseni ja valintani, ajattelen omilla aivoillani. Eli ei minua ole manipuloitu iloiseksi veronmaksajaksi, Sarmiala nauraa.

Selkeä enemmistö maksaa verot mielellään, vaikka toisaalta harmittaa

Sarmiala ei ole yksin. Verohallinnon tuoreen asennetutkimuksen mukaan 95 prosenttia suomalaisista pitää verojen maksamista kansalaisen tärkeänä velvollisuutena.

Verohallinnon palvelupäällikkö Janne Myyry kertoo, että valtakunnallisissa kyselytutkimuksissa on tasaisin väliajoin kysytty muun muassa kantaa väittämään "maksan mielelläni veroja".

- Suomessa suhtaudutaan verojen maksamiseen ainakin sanojen tasolla ja meidän mittauksissamme positiivisesti. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana noin neljä viidestä suomalaisesta on ollut samaa mieltä väitteen kanssa, sanoo Myyry.

Aivan koko totuus se ei välttämättä kuitenkaan ole. Yli kolmasosa vastaajista toisaalta ruksittaa olevansa usein vihainen tai turhautunut maksaessaan veroja.

Janne Myyryn mukaan tuloksista on havaittavissa, että myönteisyys on riippuvaista lähellä olevista palveluista. Kielteisesti veroihin suhtautuvia löytyy kaikista yhteiskuntaluokista.

- Olen joskus sanonut, että se riippuu vähän lähimmän bussipysäkin sijainnista. Mutta ei ole mitään yhtenäistä, kriittistä porukkaa, joka suhtautuisi verojenmaksuun kielteisesti.

Nuorille viestitään ikäryhmälle tutuin keinoin

Aada Aug Sarmialan tavoin ehdoton valtaosa suomalaisista ymmärtää, että veroja kerätään hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. Janne Myyry kertoo saman kysymyksen nousseen olennaiseksi motivaattoriksi maksuinnolle verohallinnon aiemmissakin kyselyissä.

Nuorten ymmärrys verotuksesta vaihtelee, ja siinä verohallinto onkin nähnyt tarpeen viestiä ikäryhmää puhuttelevin keinoin. Viime keväänä tehdyssä nuorten asennetutkimuksessa myönteisimmin verojen maksamiseen suhtautuivat nuoret, jotka kokivat saavansa riittävästi hyötyä ja tietoa verorahojen käytöstä.

Verorahojen käyttöä esittelevä Happy Taxpayer -sivusto muistuttaa suoratoistopalvelua. Nuoret ovat tottuneet kuluttamaan esimerkiksi elokuvia, sarjoja ja musiikkia kuukausimaksullisista palveluista.

- Samalla logiikalla toimii myös hyvinvointivaltio. Maksamme kerran kuussa veroja ja veroluontoisia maksuja ja saamme vastineeksi kattavan valikoiman erilaisia palveluita, toteaa viestintäjohtaja Kati Kalliomäki verohallinnon tiedotteessa.

Myös verottajan kekseliäs ja humoristinen viestintä somessa on kerännyt runsaasti kiitosta.

Verohallinnon palvelupäällikkö Janne Myyryn mukaan nuorten suhtautuminen veroihin ei tuoreen, syyskuussa tehdyn kyselyn mukaan olennaisesti poikkea muista ikäryhmistä.

- Tietenkin, kun nuoret saavat ensimmäistä palkkaa, veroprosentti ei välttämättä ole huikean korkea. Voi jopa nollaveroprosentilla mennä aika montakin ensimmäistä palkkaa. Mutta pikkuhiljaa, kun tulot nousevat nuorillakin, nousee verotuskin, miettii Myyry.

Aada Aug Sarmiala toteaa katsovansa tilinauhasta, paljonko verokarhu on vienyt palkasta. Toisinaan hän kauppareissulla katsastaa kuitista, kuinka suuri osa ostoksista meni veroa.

- Yhteen en ole laskenut, koska olen ihan tyytyväinen kaikkeen, minkä voin käyttää veroihin.

Sarmiala sanoo maksavansa ilolla veronsa siksikin, että hän tietää muidenkin kuin itsensä hyötyvän niistä.

- Kaikki eivät ole yhtä onnekkaassa asemassa kuin minä. Eli minun verojen maksamisesta on hyötyä myös heille, joilla ei välttämättä ole varaa maksaa oman hyvinvoinnin huolehtimisesta samalla tavalla kuin itselläni.

Nuoret ja iäkkäät toivovat verotuksen hoituvan huomaamatta

Yksi asia yhdistää nuorimpia ja vanhimpia ikäluokkia Verohallinnon kyselyjen mukaan. Verotuksen toivotaan hoituvan mahdollisimman automaattisesti. Ja niinhän se pitkälti nykyään hoituukin.

- Ei olla ehkä itse niin kiinnostuneita hoitamaan veroasioita, vaan toivottaisiin, että joku muu hoitaa, asiat tulisivat mahdollisimman annettuina, sanoo palvelupäällikkö Janne Myyry.

Hän tietää, että nuorilla voi olla tilanteita, joissa kaivataan henkilökohtaista apua.

- Jos opinnot ovat kesken, saa opintotukea ja on useampia työnantajia, on verojen hoitaminen aika hankalaa. Kun pitää olla monta eri verokorttia ja veroprosenttia, niin verkkopalveluissa sen hoitaminen on ollut vähän haastavaa. Mutta OmaVero taipuu nykyään aika hyvin jo siihenkin.

Verohallinnon kyselyn mukaan selkeä enemmistö, eli 82 prosenttia luottaa verotuspäätöksen oikeellisuuteen. Myyryn mukaan 30-50-ikävuoden välillä täysautomaatiota ei nähdä niin toivottuna asiana.

Veropäivänä raharikkaat voivat näyttää esimerkkiä

Keskiviikko on jälleen kansalliseksi kateuspäiväksikin ristitty viime vuoden verotietojen julkistuspäivä.

Aada Aug Sarmiala ei myönnä olevansa tiedoista kovinkaan kiinnostunut. Toki jos hän sattuu näkemään jonkun tunnetun raharikkaan piilottelevan rahojaan veroparatiisissa, nousee pieni ärtymys.

- Mutta en lähde kyttäämään, mieluummin olen tyytyväinen, että voin maksaa omat veroni kunnialla, Sarmiala naurahtaa.

Verohallinnon palvelupäällikkö Janne Myyry puolestaan iloitsee, että viime vuosina esiin on noussut yhä enemmän suurituloisia, jotka maksavat mukisematta muhkeat veropotit.

- He näyttävät ehkä esimerkkiä, että tämä on hyvä juttu. Vaikka summat ovat isoja, nähdään oma rooli, miten tätä yhteiskuntaa pidetään yllä ja osallistutaan verojenmaksamiseen, sanoo Myyry.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 11.11. kello 23.

Lue myös:

Peliyhtiö Supercellin jättänyt Mikko Kodisoja ylsi yli 93 miljoonan euron tuloihin vuonna 2020 - katso tuhannen suurituloisen suomalaisen lista

Seuraa täältä veropäivän etenemistä - yhteisöveron suurimmat maksajat Bayer, K-ryhmä, Nordea ja Solidium

Toimittajalta: Tulotietojen piilottaminen julkisuudelta vaikeutui - Yle etsii jälleen puuttuvat suurituloiset listalleen