Lokakuun lopun iltapäiväaurinko ei enää lämmitä, mutta puiden latvojen välistä lammen pintaan osuvat säteet houkuttelevat vangitsemaan hetken kameralle. Häränsilmän suppalampi on pienen pieni luontokeidas lähellä Lahden keskustaa. #thisisfinland #visitfinland.

Suomea on myyty maailmalle aina puhtaalla luonnolla, rauhalla ja hiljaisuudella. Nyt luontokuvien rinnalle on noussut uusi muotisana, kestävyys.

Suomi haluaa ottaa kaiken irti kestävän matkailun megatrendistä. Matkailun kestävä kasvu on työ- ja elinkeinoministeriön laatiman Suomen matkailustrategian ytimessä. Srategia ulottuu tämän vuosikymmenen loppupuolelle.

Strategiaa toteuttavan Business Finlandin mukaan kestävyys matkailussa tarkoittaa muun muassa vähähiilisyyteen pyrkimistä, luonnon monimuotoisuuden haalimista, paikallisten kulttuurien kunnioittamista ja taloudellisesta kilpailukyvystä huolehtimista.

Kestävän elämäntavan asiantuntijoiden mukaan kestävyys ja pyrkimys lisätä matkailun määrää on kuitenkin hankala, ellei mahdoton yhdistelmä.

- Kyllä siinä aika haastava yhteensovittaminen on. Miettisin, onko matkailu ylipäätään se asia, mihin meidän kannattaa niukkoja resurssejamme käyttää, sanoo Lassi Linnanen, ympäristötalouden ja -johtamisen professori LUT-yliopistosta.

Kestävyyspuheissa keskitytään epäolennaiseen

Oli kestävä kasvu realistista tai ei, esimerkiksi Lahden seutu haluaa siitä osansa. Visit Lahti on mukana Business Finlandin Sustainable Travel Finland -ohjelmassa. Sen tarkoitus on kasvattaa koko Suomesta kestävän matkailun mallimaa.

- Kyse on arvomaailmasta. Siitä, että ymmärrämme luonnon hyödyntämisen matkailussa niin, että se on kestävää, muotoilee Lahden seudun matkailun ykkösnainen, Lahti Regionin toimitusjohtaja Raija Forsman.

Forsmanin mukaan kestävyys ei ole markkinointikeino, mutta jotta valveutuneet matkailijat voisivat tehdä arvojensa mukaisia valintoja, kestävyysasioista pitää viestiä.

- Ihmiset ovat entistä tietoisempia asioista. Ei sekään ole hyvä, jos ei kerrota.

Forsman osaa vakuuttaa, kun hän kertoo kuinka Lahden seutuun voi tutustua luontoa kunnioittavasti: matkailija voi valita ympäristösertifioidun majapaikan, suosia lähiruokaa, kulkea jalan tai vaikkapa sähköautolla eri kohteiden välillä.

Mutta jos kestävyyttä tarkastellaan matkailun synnyttämien ilmastopäästöjen näkökulmasta, paikallisten palveluiden ympäristösertifikaattien merkitys on hyvin pieni. Matkailun suurimmat päästöt kun tulevat itse matkustamisesta, käytännössä lentämisestä.

Vähähiilisen elämäntavan konsultti, tutkijatohtori Michael Lettenmeier on juuri julkaissut työryhmänsä kanssa uuden tutkimusraportin, jonka mukaan lentäminen muodostaa noin 13 prosenttia suomalaisten henkeä kohti lasketusta hiilijalanjäljestä.

- Tietysti kaikella on merkitystä, mutta toiset asiat ovat pienempiä ja toiset isompia. Ja jos puhutaan lentämisestä, se on yksi isoimmista.

Katso viedolta, mikä mittakaavassa mättää, kun puhutaan kestävästä matkailusta. Juttu jatkuu videon jälkeen.

Hyvä omatunto ympäristösertifikaateilla

Ekologinen kestävyys ei ole kestävyyden ainoa kriteeri eikä ekologista kestävyyttä voi mitata pelkästään ilmastopäästöjen osalta. Jos tarkastellaan vaikka paikallisen luonnon monimuotoisuutta tai vesien kuormitusta, matkakohteessa tehtävät valinnat voivat olla hyvinkin tärkeitä.

Silti kokonaisuuteen peilaten kyse on pienistä asioista. Professori Linnasen mukaan kokonaisuus onkin se, mikä kestävyyspuheesta usein unohtuu.

- Tietysti vähemmän ympäristöä kuormittava valinta on aina parempi. Mutta jos vertaa kokonaisuuteen, ympäristösertifikaateilla voi ehkä ostaa vähän omaatuntoa tai edistää markkinointia.

Turismin arvioidaan synnyttävän jopa 8 prosenttia globaaleista ilmastopäästöistä. Alla olevasta grafiikasta näet, miten turismin päästöt jakautuvat. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Linnanen lähestyy kestävyysasioita globaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Siitä vinkkelistä tuomio on kova koko matkailualalle.

- Turismi nykymuodossaan on globaalin eliitin lisänautintoa ja turhaa kuluttamisen lisäämistä. Ja vaikka matkailussa on hyviäkin puolia, olemme jo aikaa sitten ylittäneet sen rajan, jonka jälkeen haitat ylittävät mahdolliset hyödyt.

Kestävyys-sanan käyttöä matkailun markkinoinnin yhteydessä hän pitää harhaanjohtavana.

- Kestävyys on varmaankin yksi eniten väärin käytetyistä sanoista, hän huokaa.

Lentämiseen perustuvan matkailun on loputtava

Sekä Lettenmeier että Linnanen toteavat, että nykymuotoisen, halpaan lentämiseen perustuvan matkailun on loputtava. Mitä nopeammin, sen parempi. Silti Suomen matkailuviennin kasvusuunnitelmat nojaavat suurilta osin näppäriin lentoyhteyksiin.

Tutkijatohtori Michael Lettenmeier ei usko, että lentäminen loppuu kokonaan.

- Mutta koko bisnes ei voi perustua siihen, että lennätetään ihmisiä jostakin kaukaa ja sitten takaisin. Tai jos perustuu, niin sitten ajamme vain kovempaa päin seinää.

Hänkin kuuluttaa kokonaisuuden perään, joka hahmotetaan edelleen huonosti. Hyviä esimerkkejä ovat talouden näkökulmasta tehdyt uutiset, joissa kerrotaan lentoalan elpymisestä koronarajoitusten jälkeen.

- Ajatus on, että mitä enemmän Finnair lentää, sitä paremmin meillä menee. Eihän se näin ole. On aikamoinen karhunpalvelus meidän lapsille ja nuorille, että ei osata yhdistää asioita vieläkään.

Professori Lassi Linnasen mukaan ajatukset kestävästä matkailusta kertovat siitä, että ihmiskunta haluaisi edelleen kieltää tosiasiat.

- Haluamme syödä kakun ja samalla säilyttää sen. Ei luonnon kanssa voi käydä sellaista kauppaa. Kuluva vuosikymmen on ratkaiseva. Päästöjen kasvu on saatava taittumaan.

Voit keskustella kestävästä matkailusta keskiviikkoiltaan klo 23:een saakka.

Lue myös:

Raportti: Maailman hiilidioksidipäästöt palaamassa pandemiaa edeltävälle tasolle - Kiinan kontolla jo lähes kolmasosa kokonaispäästöistä

Finnair aloitti historialliset lennot Tukholmasta - sinne saattavat päätyä myös yhtiön uudet koneet

Ovatko Etelä-Suomen maisemat Unesco-leiman arvoisia? Salpausselkä Geopark hakee paikkaa kansainvälisestä verkostosta