Lasten- ja nuortekirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kisaa kuusi teosta. Palkintosumma on 30 000 euroa." /> Lasten- ja nuortekirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kisaa kuusi teosta. Palkintosumma on 30 000 euroa." />
Suomen kirjasäätiö on julkistanut kuusi ehdokasta tämän vuoden lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi. Tässä jutussa esitellään teokset ja valintalautakunnan perusteluja.
Anne-Maija Aallon kolmas nuortenromaani on itsenäinen jatko-osa Korento-romaanille. Dystooppinen tarina käsittelee useita ajankohtaisia aiheita kuten valeuutisia, syrjintää, poliittisen ilmapiirin kiristymistä ja ilmastokriisiä. Kirja sijoittuu Japaniin.
Turkulainen Aalto kirjoitti esikoisteoksensa Syvään veteen vuonna 2016.
Esikarsinnan tehneen valintalautakunnan mukaan romaani kuvaa taitavasti ihmisyyttä, oli kyse sitten yksilön halusta hallita, alistaa tai olla välittämättä.
Laura Ertimon ja Mari Ahokoivun värikäs lasten tietokirja valottaa luontokadon kehitystä aina kivihiilikaudelta tähän päivään. Kirjassa käydään läpi, miten ihminen on vaikuttanut ympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen.
Laura Ertimo on maantieteilijä ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut lukuisia tietokirjoja, joista suurin osa on suunnattu lapsille. Mari Ahokoivu on kuvittaja ja sarjakuvataiteilija. Hän on myös Sarjainfo-lehden entinen päätoimittaja.
Valintalautakunta ihastui kokonaisuuteen, joka on kuin eloisa runsaudensarvi. Kirja houkuttelee tutkimaan, palaamaan ja vaikuttamaan.
Nimensä mukaisesti tässä lastenkirjassa neuvotaan lapsille, miten toimia, jos ihan oikeasti kohtaa karhun. Alun perin ruotsiksi, tanskaksi ja suomeksi tehdyssä kirjassa on palkitun Linda Bondestamin kuvitus. Karhun kohtaamisen lisäksi kirjassa pohditaan laajemmin ihmisen ja eläimen suhdetta.
Malin Kivelä on kirjoittanut useita romaaneja ja lastenkirjoja. Martin Glaz Serup on tanskalainen kirjailija.
Valintalautakunnan mielestä taidokkaasti kuvitetun ja kerrotun kirjan jokainen aukeama on itsenäinen elämys.
Lasten runokirjassa tutustutaan runokaupunkiin, joka on täynnä riimejä ja erilaisia runopoljentoja. Esi- ja alakouluikäisille suunnattu kirja innostaa lukemaan.
Pia Krutsin on sanataidekasvattaja ja lastenkulttuurituottaja. Ehdokaskirja on hänen esikoisteoksensa. Jani Ikonen on kuvittaja ja graafinen suunnittelija.
Valintalautakuntaa miellytti, miten kuva ja teksti kasvavat saumattomasti yhteen ja synnyttävät teokseen yhteisen rytmin.
Kepler62-sarja sai alkunsa jo vuonna 2015. Nyt suositussa lastensarjassa on meneillään kolmas "tuotantokausi", ja kirjoja on ilmestynyt jo 13. Sarja kertoo avaruuteen lähetetyistä uudisraivaajalapsista. _Kloonit-_kirjassa lapset palaavat Maahan, mutta tekoäly on ottanutkin vallan kotiplaneetasta.
Sarja syntyi alun perin Timo Parvelan, kuvittaja Pasi Pitkäsen ja norjalaisen kirjailijan Bjørn Sortlandin yhteistyönä. Nykyään Parvela ja Sortland vuorottelevat kirjoittajina.
Raatia ilahdutti osaavien tekijöiden kyky löytää sarjaan uusia kierteitä. Pelimaailmasta inspiroituva kerrontatapa imaisee lukijan nopeasti mukaansa.
Kirjailija Timo Parvela on myynyt yli kolme miljoonaa kirjaa - silti häneltä kysytään vain kahdesta asiasta
Ihana on säeromaani, ja se kertoo yhdeksäsluokkalaisesta Liljasta, joka on panseksuaali. Tarinassa Lilja ihastuu Ihanaan, joka osoittautuu isän uuden naisystävän lapseksi. Teoksessa käsitellään ennakkoluuloja ja pinttyneitä asenteita.
Dess Terentjeva on suomenvenäläinen kirjailija, joka asuu Tampereella. Ihana on Terentjevan ensimmäinen nuortenromaani, ja se voitti Taajuus Z -kirjoituskilpailun. Derentjeva on kirjoittanut yhdessä Susanna Hynysen kanssa Neonkaupunki-sarjaa.
Raadin mukaan teoksen kiihkeärytminen kieli onnistuu tavoittamaan tarkasti ja uskottavasti nuorten kokemukset ja tunteet.
Kaksikko kirjoittaa väkivallan ja lesbosuhteiden kyllästämää fantasiaa, ja keskiössä on yllättävä ryhmä: Neonkaupunki-sarja kertoo suomenvenäläisistä
Ehdokkaat valitsi kolmihenkinen lautakunta, johon kuuluivat tänä vuonna elokuva-alan asiantuntija, toimitusjohtaja Petri Kemppinen, kirjastoalan asiantuntija Päivi Jokitalo ja Lukukeskuksen kehittämispäällikkö Emmi Jäkkö.
Voittajan valitsee kuuden ehdokkaan joukosta tietokirjailija, futuristi Perttu Pölönen.
Huomenna torstaina julkistetaan kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat. Voit seurata suoraa lähetystä klo 9.55 alkaen täältä.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä muiden Finlandia-palkintojen voittajat selviävät keskiviikkona 1. joulukuuta. Palkintojuhlaa voi seurata Ylen TV1:ssä ja Areenassa.
Lue lisää:
Tässä ovat tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat - mukana teokset kuluttamisesta, nykymusiikista ja ruokahistoriasta
TetraSys Oy.