EU-maiden valtiovarainministerit keskustelivat tiistaina kokouksessaan Brysselissä talouden isosta kuvasta.
Kuva piirtyikin selkeänä: lujaa menee koronakuopan jälkeen.
- Kollegat kertoivat huimia kasvulukuja, Suomea edustanut valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi kokouksen jälkeen.
Määritelmä pätee myös Suomeen. Luottoluokituslaitos Fitchin tuoreen arvion mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia.
Kasvu- ja investointipyrähdyksen vuoksi inflaatio on kasvussa koko Euroopassa. EU-alueen inflaatioennuste lokakuulle on yli neljä prosenttia, kokouksessa kerrottiin. Suomessa inflaatio on noin kaksi prosenttia.
- Mietin etukäteen, sanonko että tilannetta on seurattava huolella vai huolestuneena. Päätin, että sanon että sitä on seurattava huolella, Saarikko sanoo.
Toisen ison aiheen eli euroalueen taloussääntöjen uudistaminen alkoi varovaisesti tunnustellen.
EU laittoi taloussäännöt jäihin heti koronapandemian alettua maaliskuussa 2020. Näin sallittiin jäsenmaille normaalia suuremmat budjettialijäämät ja nopeampi velkaantuminen pandemian torjumiseksi.
- Tahtoa ja halua onnistua yhdessä on, mutta en ennakoi tästä helppoa keskustelua, Saarikko sanoo.
Hänen mukaansa maiden näkemyserot ovat vielä melko kaukana toisistaan. Lisäksi odotellaan Saksan ja Hollannin hallitusratkaisuja. Tiukkana talousmaana tunnetun Hollannin hallitusneuvottelut ovat kestäneet jo yli 230 päivää.
Suomi kaipaa Saarikon mukaan selkeitä sääntöjä. Entä pitäisikö Suomen kannattaa tavallista isompaa velkatasoa, jotta ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvittaviin investointeihin saadaan EU:ssa rahaa? Tälle Saarikko ei heti lämpene.
- Neuvottelujen ytimessä tulevina kuukausina on juuri kasvava investointien tarve, mutta samalla Suomenkin korostama velkakestävyys. Nyt mietitään, miten ne ovat sovitettavissa.
Ratkaisun tulisi syntyä ensi vuoden aikana. Nykyisten sääntöjen, kuten korkeintaan 3 prosentin budjettialijäämän ja 60 prosentin julkisen velan määrän suhteessa bruttokansantuotteeseen, on määrä pysyä jäissä vuoden 2022 loppuun.
Kolmas iso aihe kokouksessa oli pankkisääntelyn kiristäminen. Pankeille suunnitellaan isompia pääomavaatimuksia - Saarikon mukaan Suomi pyrkii vaikuttamaan siihen, ettei niistä tule verraten vähäriskisille suomalaispankeille kohtuuttoman raskaita.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 10.11. klo 23:een asti.
Lisää aiheesta:
Lapsille perinnöksi rahavelkaa vai käsistä karannut ilmastonmuutos - EU:ssa aletaan nyt pohtia, mitä koronan ryvettämälle taloudelle tehdään
Analyysi: Komissiolta esitys taloussäännöistä, Suomi lähtee neuvotteluihin ilman selvää linjausta - taktiikka voi kostautua
TetraSys Oy.