Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju pitää työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennustetta liiankin optimistisena.

- Täytyy olla myös hyvää onnea, jotta noin hyvät luvut saavutetaan. Suunta on varmaan tämä, mitä ennustetaan.

Ennusteen mukaan työllisyys paranee tänä vuonna koronakriisiä edeltäneelle tasolle ja työllisyysaste nousee 72,2 prosenttiin. Hallitus pääsee tarkasti seurattuun työllisyystavoitteeseensa vielä vaalikauden lopulla vuonna 2023.

Hallituksen tavoite oli 75 prosentin työllisyysaste. Tilastokeskus on kuitenkin muuttanut laskentakaavaa niin, että luku olisi prosenttiyksikön alhaisempi.

Työttömyys ei vähene yhtä hyvää tahtia, vaan työttömiä työnhakijoita on yhä 40 000 enemmän kuin ennen koronapandemiaa.

Kangasharjun mukaan ongelma onkin vaikeasti vähenevä työttömien määrä.

- Nyt ei ole tehty niitä uudistuksia, jotka saisi työttömät työllisiksi, ja koska ne puuttuvat, työttömyys ei vähene tarpeeksi.

Kangasharju kaipaa esimerkiksi työttömyysturvan uudistamista, jotta työttömät hakeutuisivat paremmin töihin.

- Kun lyhennetään työttömyysturvan kestoa tai alennetaan tasoa tai tehdään se kuuluisa porrastus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, niin varmasti työllisyys paranee.

Työttömien määrä ja työvoima-aste ovat olleet liki 20 vuoden ajan hyvin vakaita, vaikka työikäisten määrä on laskenut, Kangasharju huomauttaa. Moni hallitus on hänen mukaansa saanut ihmisiä työvoiman ulkopuolelta työmarkkinoille, mutta he ovat päätyneet työttömiksi.

- Nythän meillä on vähemmän ihmisiä työvoiman ulkopuolella kuin kertaakaan 1960-luvun alun. Me ollaan siinä kyllä onnistuttu. Pahasti epäonnistuttu on siinä, että työttömät työnhakijat eivät löydä töitä.

Vakituisten töiden pieni tarjonta oli pettymys

Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen pitää työmarkkinaennusteen tärkeimpänä havaintona sitä, että työllisyys kasvaa nyt kohisten. Taustalla on talouden yllättävänkin nopea kasvuvauhti.

Hänen mukaansa työllisyydessä odotukset ovat korkealla, koska talouskasvu jatkuu eri ennusteiden mukaan tänä ja ensi vuonna vahvana.

Pylkkänen korostaa valtion ja EU:n elvytyksen merkitystä. Esimerkiksi kuntia tuettiin, jotta ne säilyttäisivät työpaikat.

Tarjolla on nyt varsinkin osa-aikaisia työpaikkoja. Työntekijöiden määrä on siten kasvanut hyvin, mutta uudet työt ovat enimmäkseen epätyypillisiä työsuhteita.

Tämä on synkkä kohta muutoin valoisassa työllisyysennusteessa.

- Pettymys on se, että ei ehkä ole näkyvissä kokoaikatöitä ja vakinaisia töitä ainakaan nyt ensi hätään, Pylkkänen sanoo.

Hän tosin arvelee, että vakinaiset työt tulevat viiveellä perässä. Nyt työnantajat eivät vielä luota tarpeeksi tulevaisuuteen palkatakseen pysyvämmin työvoimaa. Työpaikkoja tulee varsinkin palvelualoille, joilta korona niitä vei.

Pylkkästä huolestuttaa myös työvoimapula. Työvoiman tarve ja työntekijöiden osaaminen eivät kohtaa.

- Pienipalkkaisten töiden kasvu näyttää kituliaalta. Vahvaa kasvua on korkeapalkkaisissa asiantuntijatöissä, siellä työllisyys on kasvanut hyvin reippaasti.

Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajia, lähihoitajia ja sairaanhoitajia tarvittaisiin lisää.

- Jos ei saada työvoimaa näille sektoreille, ollaan vaikeuksissa taloudessa.

Pylkkäsen mukaan työvoimapula on jopa suurempi ongelma kuin työttömyys. Työvoiman saanti määrittää investointeja ja talouskasvua.

- Jos ei ole osaajia, investoinnit jäävät puolitiehen.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 10.11. klo 23:een asti.

Lue myös:

Ennuste: Hallitus pääsee lähelle paljon puhuttua työllisyystavoitettaan vuonna 2023