Hallitus asetti kautensa alussa tavoitteeksi työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin vuonna 2023. Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennusteen mukaan hallitus pääsee lähelle tavoitetta.

Työvoimatutkimuksen laskentatapa on kuitenkin tässä välissä muuttunut, niin että työllisyysaste olisi noin prosenttiyksikön alempi eli liki 74 prosenttia.

- Työmarkkinaennusteen mukaan vuoden 2023 aikana pääsemme hyvin lähelle hallituksen vanhan mittaustavan mukaista 75 prosentin työllisyystavoitetta, alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kertoo työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa.

Työllisyys alkoi toipua pandemiasta kesällä ja on nyt saavuttamassa koronaa edeltäneen tason. Työllisyyden kasvua ovat tukeneet talouden elvytystoimet, rajoitusten väheneminen ja rokotekattavuuden nousu. Talouskasvu pääsi yllättävän kovaan vauhtiin ja työllisyys on noussut perässä.

Työllisyysaste nousee tänä vuonna koronaa edeltänelle tasolle 72,2 prosenttiin. Lukua kohentaa myös väestön väheneminen.

Työllisyys on kasvanut osa-aikatyöllä

Aiemmasta poiketen työllisyyden kasvu on tarkoittanut osa-aikatyön lisääntymistä, raportissa todetaan. Vaikka työllisyys on kokonaisuutena kasvanut, vakituisten työsuhteiden määrä on vähentynyt edelleen. Vastaavasti tehtyjen työtuntien määrä on pysytellyt vuoden 2019 tasolla, vaikka työllisten määrä on lisääntynyt.

Osa-aikatyön tarjonnan arvellaan liittyvän koronan tuomaan epävarmuuteen. Kun kysyntä on epävarmaa, osa- ja määräaikaisia työntekijöitä on palkattu enemmän ja vakinaistamisia on tehty vähemmän. Ennusteessa uskotaan kokoaikaisen työn kuitenkin lisääntyvän, elleivät uudet epidemia-aallot haittaa toimintaa.

Ennusteessa tänä vuonna uusia työllisiä tulisi 55 000 ja ensi vuonna 40 000 mutta kolmantena ennustevuonna enää 10 000. Työllisyyden kasvun odotetaan syntyvän melkein kokonaan palvelualoille. Varsinkin ravitsemus- ja kulttuurialoillla koronasta palautuminen tuo kasvupotentiaalia.

Työttömiä on yhä enemmän kuin ennen koronaa

Työttömyys ei ole vähentynyt koronakriisiä edeltävälle tasolle vaikka työllisyystilanne on parantunut. Työttömiä työnhakijoita on edelleen 40 000 enemmän kuin ennen koronaa.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut ennätyslukemiin, ja jo yli 40 prosenttia kaikista työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä. Määrä vähenee kuitenkin tasaisesti.

Ennen koronakriisin alkua työttöminä olleiden työttömyysjaksot ovat pitkittyneet. Myös moni koronakriisin alussa työttömäksi jäänyt on saavuttanut pitkäaikaistyöttömyyden rajan.

- Ilahduttavinta on se, että nuorisotyöttömyys näyttäisi vähenevän vauhdikkaasti. Näin mahdollistuvat ne pitkät työurat, jotka helpottavat kestävyysvajettamme. Ja ennen muuta tämä on nuorten tulevaisuusoptimismin kulmakivi, Elina Pylkkänen toteaa.

Ministeriön mukaan työmarkkinaennuste perustuu skenaarioon, jossa rajoitustoimet ovat päättyneet ja talouden palautuminen jatkuu. Epävarmuutta luo rajoitusten palauttamisen mahdollisuus.

Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että työvoimapula on palannut työllisyyden kasvun esteeksi. Lomautus- ja työttömyysaalloista huolimatta työvoiman kysyntä ei täysin romahtanut korona-aikana ja lähestyi kesällä koronaa edeltänyttä tasoa. Työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avoimien työpaikkojen määrä on noussut uusiin ennätyslukemiin.