Euroopan unioni ei ole hoitanut Länsi-Balkanin tilannetta hyvin, arvioi RKP:n entinen ulkoministeri Elisabeth Rehn.

Länsi-Balkanin maihin luetaan Kroatia, Montenegro, Serbia, Pohjois-Makedonia, Albania, Bosnia-Hertsegovina sekä Kosovo. Näistä maista Kroatia on jo EU:n jäsenmaa ja muutkin havittelevat paikkaa unionista. Jäsenyyskeskustelut ovat kuitenkin jämähtäneet paikoilleen.

EU-maiden johtajat tapasivat Länsi-Balkanin kollegoitaan Sloveniassa lokakuun alussa. Rehnin mukaan Länsi-Balkanin tilanne on jäänyt EU:lla muiden kriisien jalkoihin.

- EU ei ole hoitanut tonttiaan erityisen hyvin. Energiaa on kasattu muuhun, Rehn sanoo Ylen aamun lähetyksessä.

- Viimeisin kohtaaminen entisen Jugoslavian alueen maiden kanssa oli isällisen hyväntahtoinen, että "odottakaa nyt, kunhan vähän petraatte tekemisiänne".

Samaan aikaan Venäjä on kasvattanut vaikutustaan Balkanilla. Venäjä tukee esimerkiksi Bosnia-Hertsegovinan serbialuetta. Serbialuetta johtaa Rehnillekin tuttu neuvottelukumppani, Milorad Dodik.

Serbialueen johtaja Dodik on uhannut irrottaa keskeisiä instituutioita Bosnia-Hertsegovinan liittovaltion alaisuudesta. Dodik haluaisi perustaa serbialueelle esimerkiksi oman armeijan.

- EU:n on ymmärrettävä suuret kuviot: muun muassa Turkin ja tietenkin arabimaiden vaikutuksen Sarajevoon, Venäjän voimakas ystävyys Serbian kanssa. Siihenhän Dodik haluaa tarrautua.

Serbijohtaja Dodik on "täydellinen kettu"

Rehn toimi Balkanin ihmisoikeusraportoijana vuosina 1995-1997 ja työskenteli sen jälkeen muun muassa YK:n erityislähettiläänä Bosnia-Hertsegovinassa. Dodikin tavat ja luonne tulivat tutuksi noina vuosina.

-Presidenttinä Dodik oli erittäin ystävällinen ja yritti olla charmikas. Tiesin, että hän oli kivenkova.

- Hän oli täydellinen kettu, Rehn sanoo.

Lue myös: Miksi Bosnian hajoamisesta puhutaan jälleen? Lue ja katso vastaukset kysymyksiin Balkanilla vellovasta "sodan uhkasta" Sodan uhka Balkanilla huolestuttaa ulkoministeri Haavistoa: "Jännitteet ovat suuret, tähän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota"

EU lupaa Länsi-Balkanin maille uutta tukea, muttei anna tarkkaa aikataulua laajentumisesta