Piikki on ollut auki ja luottokortti vinkunut isolla kädellä.

Euroopan maiden koronatoimet ovat maksaneet miljardeja euroja. Julkisen velan määrä pomppasi euroalueella vuonna 2020 hurjemmin kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan: 84:stä 98:aan prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT).

Mitä velkakakulle tehdään?

Sitä aletaan toden teolla pohtia tänään tiistaina, kun EU:n valtiovarainministerit kokoustavat Brysselissä.

Keskiössä on taloussääntöjen muuttaminen. EU heitti ne jäähylle heti koronan alettua ja salli maiden velkaantua. Säännöt on määrä palauttaa käyttöön uudistettuina vuonna 2023.

Tässä neljä lähtökohtaa neuvotteluille. Keskeinen kysymys on, jääkö velka pysyvästi koholle.

1) Nykysääntöjen ongelma: ne eivät toimi

EU:n taloussäännöistä tunnetaan parhaimmin nämä kaksi: julkisen talouden alijäämä saa olla korkeintaan 3 prosenttia ja velkataso enintään 60 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Säännöt eivät ole koskaan toimineet kunnolla, taloustieteilijä Sixten Korkman sanoo.

- Joku 3 tai 60 prosentin sääntö kaikille jäsenmaille on liian kaavamainen ratkaisu. Kyllä se on näiden vuosikymmenien aikana nähty, Korkman sanoo.

Tämän on tunnistanut myös EU-komissio. Se julkaisi lokakuussa oman aloitteensa sääntöjen uudistamiseksi, ja aloitteen mukaan jokaisella jäsenmaalla pitäisi olla yksilöllinen tavoite julkisen talouden tasapainoon.

Säännöt tulisi silti muotoilla selkeiksi, sanoo Korkman, tai meno voi äityä löperöksi.

- Me kaipaamme jonkinlaista velka-ankkuria ja siihen kytkettyä menosääntöä. Jos jokin maa on velkaantunut liikaa, sen täytyy hillitä menojen kasvua kunnes velka on saatu kestävämmälle tolalle.

2) Ehdotuksia satelee

Yksilöllisten tavoitteiden - eli erilaiset säännöt Italialle ja Saksalle - lisäksi muutakin on ehdotettu.

On ehdotettu, että velkaraja voitaisiin nostaa 100 prosenttiin. Mutta se olisi yhtä kaavamainen raja kuin 60 prosenttiakin, eikä silti purisi Kreikan 210 prosentin velkatasoon.

On vaadittu yksinkertaistamista. Vuoden 2009 eurokriisin jälkeen valvontaa kiristettiin twopack- ja sixpack-säännöillä, jotka tekivät kaikesta niin monimutkaista että Korkmanin sanoin "piruko niistä ottaa selvää".

Lisäksi tarvitaan pitkän tähtäimen suunnittelua, joka purisi hyvinäkin aikoina. Tätä myös Etla eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos perää tuoreessa raportissaan.

- Säännöt eivät ole ohjanneet velkaantumista alemmas hyvinä aikoina. Tästä on seurannut, että huonoina aikoina on pitänyt sopeuttaa hyvin voimakkaasti, tai sitten velkatasot ovat koko ajan kohonneet, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

3) Mitä Suomi haluaa

Suomi on tiukan linjan kannalla.

Yksi syy siihen on, että Suomen velkataso on selvästi euromaiden keskiarvon alapuolella, noin 70 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Brysselissä tänään edustava valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) piti ainakin vielä syyskuussa 60 prosentin velkatavoitetta "hyvänä peruspilarina". EU:ssa tämä tavoite on jo käytännössä haudattu.

Suomi myös allekirjoitti kahdeksan maan kannanoton, jossa vaaditaan velkaa alemmas ja ilmaistaan valmius sääntöjen yksinkertaistamiseen. Kannanotossa ovat mukana Ruotsi, Hollanti ja Itävalta.

Mutta hallitus ei ole selkeästi tuonut ilmi, millaiset säännöt Suomi haluaisi.

Saarikko on ollut nihkeä pääministeri Sanna Marinin (sd.) näkemyksille, joiden mukaan ainakin Suomen oma budjetti voisi joustaa enemmän ilmastonmuutoksen torjuntaan vaadituille investoinneille.

4) "Vihreä velka" voi saada erityisaseman

"Vihreä velka" eli velanotto 2020-luvun mittavia ilmastotoimia varten onkin nyt keskeinen kysymys.

Muun muassa EU-komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis on ehdottanut, että vihreää velkaa voisi kohdella muita velkoja hellemmin. Muuten tavoite maapallon enintään 1,5 asteen lämpenemisestä uhkaa karata.

Tilanne on ristiriitainen. Samalla kun EU potkii velkaa pois, se tarvitsee lisää velkaa.

Vihreiden investointien määrittely ei ole aivan helppoa. Sixten Korkmanin mielestä vihreän velan jonkinasteinen huomioon ottaminen on kuitenkin "harkinnan arvoinen asia".

- Moni sanoo, että on holtitonta siirtää lapsillemme tällaisia velkamääriä. Minusta siihen voisi sanoa, että on vielä holtittomampaa siirtää lapsillemme tuhottu ympäristö. Loppupelissä ilmastovelka on isompi asia kuin valtionvelka.

Mitä EU:n tulisi tehdä? Voit keskustella aiheesta. Keskustelu on auki klo 23:een asti.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Komissiolta esitys taloussäännöistä, Suomi lähtee neuvotteluihin ilman selvää linjausta - taktiikka voi kostautua

Saarikko eri mieltä pääministerin kanssa budjettiperiaatteiden venyttämisestä: "Olisi liukas polku" - Marinin mukaan kyse on kilpailukyvystä