- Mietin pitkään, jäänkö tänne vai lähdenkö takaisin kotiin, kertoo ukrainalainen Nataliia Melnyk.

Melnyk saapui Kainuuseen kesällä 2021 marjanpoimijaksi ja jäi sille tielle.

- Olin töissä pellolla ja kävellessäni tiellä katsoin metsää, järviä ja taivasta. Taivas oli kaunis ja kirkas, kuvailee Melnyk hetkiä, jolloin päätös jäämisestä syntyi.

Kotona Ukrainassa Melnykillä on kaksi lasta: toinen heistä on aikuinen ja toinen aikuisuuden kynnyksellä. Lapsista nuorempi, 16-vuotias poika on mahdollisesti kiinnostunut tulemaan Suomen opiskelemaan, mutta tämä riippuu äidin kotiutumisesta.

Tällä hetkellä poika asuu isänsä ja tämän uuden perheen kanssa Ukrainassa. Melnyk lähettää pojalle rahaa noin 100 euroa kuussa. Kun asumiskustannuksia ei lasketa mukaan, pärjää poika sadalla eurolla hyvin kuukauden.

Kausityövoimalla on merkittävä rooli Kainuussa

Melnykin kaltaisten kausityöläisten toivotaan jäävän Kainuuseen, sillä maakunnan työvoimapula ei korjaannu pelkästään paikallisten voimin.

Vuosina 2021-2030 Kainuun työvoimasta poistuu 4 000 henkilöä enemmän kuin sinne tulee.

Kainuun ely-keskuksen mukaan seudun väestön ikärakenne ja työvoimapula huomioiden olisi myös tärkeää saada ulkomaalaiset kausityöntekijät ja heidän perheensä jäämään Kainuuseen pysyvästi.

Kajaanin Kausityöntekijä -hankkeessa luodaan keinoja tukea ulkomaalaisten työntekijöiden asettumista perheineen Kainuuseen. Hankepäällikkö Natalia Alava kertoo, että Suomeen jäävät kausityöntekijät saavat opastusta muun muassa työpaikan löytämiseksi ja arkisten asioiden, kuten verokortin, pankkitilin ja henkilöllisyystodistuksen, hankinnassa.

Kainuu on ottanut mallia Pohjois-Savosta ja Pohjois-Pohjanmaalta, joissa on ollut kokeiluja kausityöntekijöiden juurruttamiseksi Suomeen.

Alava itse saapui Venäjältä Suomeen opiskelemaan 21 vuotta sitten. Puoliso seurasi seitsemän vuotta sitten perässä.

- Olisin kaivannut samanlaista tietoa ja apua, mitä tänä päivänä saa, Alava sanoo.

Natalia Alavan mukaan vuonna 2021 maakuntaan jääneitä kausityöntekijöitä on muutamia. Kaikki heistä ovat Melnykin tapaan ukrainalaisia. Alava kertoo, että hankkeen edetessä vuonna 2022 tavoitteena on saada noin 20-30 kausityöntekijää jäämään Suomeen.

"Teidän hymynne voitti minut puolelleen"

Luonnon lisäksi turvallisuus sai Melnykin ihastumaan Suomeen ja jäämään kausitöiden jälkeen Kainuuseen.

- Maan turvallisuus on erittäin tärkeä asia. Jos kadottaa kukkaronsa, tietää, että se palautetaan omistajalle koko sisältöineen.

Nyt Melnyk kotiutuu Suomeen Sotkamossa ja tekee siivoojan työtä. Hän on taustaltaan ekologi ja ompelija ja toivoo voivansa tulevaisuudessa toteuttaa aikaisempia ammattejaan.

- Toivon, että haluni olla hyödyllinen yhteiskunnassa saa arvostusta.

Kiovasta muuttanut Melnyk kertoo, että siinä missä kotona liikenne on vilkasta, Suomessa on rauhallista ja tasaista. Hän on tyytyväinen päätökseensä jäädä.

- Ainoa, mikä minua häiritsee, on kielitaidottomuus. En osaa kertoa, mitä haluaisin, Melnyk kertoo kielihaasteista.

Tällä hetkellä Melnyk puhuu ukrainan ja venäjän lisäksi joitakin sanoja ja lyhyitä virkkeitä englanniksi ja suomeksi. Haastattelu tehdään nyt tulkin avulla, mutta Melnyk toivoo, että tulevaisuudessa hän ei tarvitsisi tulkkia vaan osaisi keskustella ja kertoa ajatuksistaan suomeksi itsekin.

Nataliia Melnyk on saanut ystäviä sekä kotouttamispalvelujen kautta että työtovereista. Suomalaisia hän pitää ystävällisinä, iloisina ja hymyilevinä.

- Varmaan juuri teidän hymynne voitti minut puolelleen. Täällä ihmiset ovat onnellisempia, Melnyk pohtii.

Hän uskoo voivansa hyvin Suomessa ja Kainuussa.

- Tämä maa antaa lupauksen, joka saattaa toteutuakin: rauhallisemmasta ja tasaisesta elämästä kuin Ukrainassa.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 9. marraskuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Mari-Ann Roth opiskelee alalle, joka ei kiinnostanut - uudelleenkouluttautumisesta voisi saada apua työvoimapulaan Kainuussa, mutta myös työnantajilta penätään vastuuta

Bulgarialaismies tuli Suomeen paremman palkan perässä - nyt hän asuu pikkukunnassa perheineen ja on malliesimerkki työperäisestä maahanmuutosta

Vieraalla kielellä työskentely pelottaa - Työvoimapulasta huolimatta yritykset eivät uskalla palkata ulkomaalaisia, koska englantia ei osata, kertoo kysely