Poliisi aloittaa esiselvityksen siitä, onko syytä aloittaa esitutkinta kehitysvammaisen asukkaan kaltoinkohtelusta Onnikoti Omenapuussa. Rikosylikomisario Riku Vihtilä Hämeen poliisilaitoksesta sanoo Ylelle, että rikosilmoitusta ei ole tehty, vaan poliisi aloittaa selvityksen omasta aloitteestaan.

Esiselvityksen aloittamisesta kertoi ensin Hämeen Sanomat.

Alaikäistä asukasta on vuosikausia kohdeltu kaltoin hämeenlinnalaisessa hoivakodissa. Poikaa sidottiin MOT:n tietojen mukaan laittomasti eri tavoin noin viiden vuoden ajan. Sitomisvälineinä käytettiin esimerkiksi teippiä ja kuormaliinoja. Häntä on lisäksi pahoinpidelty useaan otteeseen. Pojalla on vaikea-asteinen autismi.

Yksikön työntekijät ovat kertoneet epäkohdista myös paikallisjohdon ohi Mehiläisen ylempään johtoon. Mehiläinen myöntää epäonnistuneensa pojan hoidossa. Asumisyksikön valvonnasta vastaavat Hämeenlinnan kaupunki ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Asiakasohjaus- ja ostopalvelujohtaja Leena Harjula Hämeenlinnan kaupungilta toteaa, että MOT:n julkaisemat tiedot ovat järkyttäviä.

- Yksikössä on nyt julkaistun jutun mukaan tapahtunut äärimmäisen ikäviä tapahtumia. Kaupungilla ei ole ollut tietoa kaikista näistä.

MOT selvitti kehitysvammaisten kohtelun ongelmia:

Päivät teipattuna tuoliin ja yöt kuormaliinoilla kiinni sängyssä - kehitysvammaisen pojan lainvastainen kohtelu ja pahoinpitely hoivakodissa sai jatkua vuosia

Leena Harjula kertoo, että tämänkaltaisiin yksikköihin tehdään säännöllisiä valvontakäyntejä. Näitä on tehty myös kyseisessä yksikössä. Mikäli havaitaan puutteita tai epäkohtia, niihin puututaan ja edellytetään niiden korjaamista. Aluehallintovirastolle on tehty ilmoituksia tässäkin tapauksessa.

- Oli havaittu joitakin sitomisia, jotka eivät olleet luvan mukaisia. Niihin on puututtu. Samoin puututtiin asuntojen vuokraukseen ulkopuolisille, kun varsinainen asukas oli muualla. Muista esille nostetuista asioista, kuten pahoinpitelyistä, meillä ei ole valitettavasti ollut tietoa.

"Valvontakäyntejä olisi pitänyt tehdä vielä enemmän"

Hämeenlinnan kaupungilla on yksikkö ostopalvelusopimusten valvontaan. Harjula kertoo, että tavoitteena on tehdä keskimäärin kerran vuodessa normaali valvontakäynti, jossa katsotaan yksikön kokonaistilanne. Lisäksi voidaan tehdä epäilyistä tai epäkohtailmoituksista johtuvia käyntejä.

Onnikoti Omenapuuhun on Harjulan mukaan tehty aika paljon valvontakäyntejä.

- Tietysti jälkikäteen ajatellen voi olla, että valvontakäyntejä olisi pitänyt tehdä vielä enemmän. Mutta ymmärtääkseni käyntejä on ollut paljon, eli äkkiseltään on vaikea sanoa, mitä olisi voitu tehdä toisin.

Miltei kaikissa yksityisten palveluntuottajien kanssa tehdyissä sopimuksissa on Hämeenlinnan kaupungin yleiset sopimusehdot. Leena Harjula sanoo, että jos palvelu ei vastaa laatutasoa, on mahdollista vaatia hinnanalennusta. Useissa sopimuksissa on muitakin perusteita sanktioille.

- Tässä tapauksessa ei ymmärtääkseni ollut kyse hämeenlinnalaisasiakkaasta, joten nämä sopimussanktiot eivät tule kyseeseen, vaan on enemmänkin lupaviranomaisen asia puuttua siihen, sanoo Harjula.

Aluehallintovirasto voi äärimmäisessä tapauksessa vaatia korjaustoimenpiteitä tai jopa lopettaa yksikön toiminnan.

Kaikilla yksiköillä on omavalvontasuunnitelmat. Ensisijaisesti sen noudattaminen ja hyvän laadun toteuttaminen on yksikön omalla vastuulla. Työntekijöillä on ilmoitusvelvollisuus epäkohdista. Tällaisissa tapauksissa myös omaiset ja läheiset ottavat usein yhteyttä, kertoo Harjula.

Hänen mielestään olisi hyvä pohtia, miten saataisiin entistä paremmin tieto epäkohdista, kun kyse on yksiköstä, jossa asukkaat asuvat kodeissaan ympärivuorokautisesti koko ajan.

- Aluehallintoviraston ja kuntien osalta valvontaan pitäisi varmaan satsata enemmän. Meilläkin on haettu vuosittain lisäresursseja ja ensi vuodellekin on esitys. Toivottavasti se menee läpi, että pystyttäisiin tekemään yksiköihin vielä enemmän valvontakäyntejä.

Tiuhempi valvontakaan ei Leena Harjulan mielestä välttämättä aina takaa laatua.

- Mutta kyllä tilannetta ainakin jonkin verran parantaisi, että paikalla pystyttäisin käymään useammin kuin kerran vuodessa. Ehkä se saattaisi poistaa tällaisia epäkohtia joiltakin osin. Nyt luettuani tapauksesta mietityttää, onko meillä kuitenkaan ihan riittävästi resursseja kiertää näissä yksiköissä.

Pakkokeinot ovat äärimmäinen ratkaisu

Tämän kaltaisissa ihmisiin kohdistuvissa rajoitustoimissa liikutaan aina harmaalla alueella, toteaa Hämeenlinnan seudun kehitysvammaisten tuki ry:n puheenjohtaja Minna Kolari.

- Jos joidenkin asiakkaiden kohdalla mennään rajoittamistoimiin, sen pitäisi tapahtua aina lain puitteissa. Rajoitustoimien taustalla on aina lakimääräykset, ja esimerkiksi sitomisten pitäisi olla äärimmäisiä pakkokeinoja.

Mikäli ennaltaehkäisevät tai ohjaukselliset toimet eivät ole toteutuneet, voidaan käyttää terveydenhuollon piirissä hyväksyttyjä toimenpiteitä ja välineistöä.

- Kuormaliinat tai itse tehdyt remmit eivät ole missään nimessä ole sellaisia, mitä tukiyhdistys tai kehitysvammaisten edunvalvontajärjestö hyväksyisi, sanoo Kolari.

Kolari painottaa, että autismin kirjon asiakkaiden hoidossa avainasemassa ovat ennaltaehkäisy, päivästruktuuri ja jokaiselle asukkaalle henkilökohtaisesti laadittu palvelusuunnitelma. Koko hoitoketju on avainasemassa, että kaikille asiakkaille saataisiin toimivat ratkaisut ja yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta tukevat toimet.

Huoli oman pojan tulevaisuudesta

Minna Kolari on tukiyhdistyksen puheenjohtaja ja kehitysvammaisen äiti. Oman pojan tulevaisuus askarruttaa. Vaikeasti kehitysvammainen poika on 13-vuotias ja peruskoulua on pari vuotta jäljellä. Äitiä mietityttää, saako poika jostain jatko-opiskelupaikan ja muuttaako hän jossain vaiheessa tuetun asumisen piiriin.

- Hän ei kommunikoi itse, joten minua huolettaa, että hän ei pysty itse kertomaan epäkohdista. Hän on kaikkien häntä päivisin hoitavien armoilla.

Nyt poika käy Virvelirannan päivätoimintakeskuksessa kerran kuukaudessa, kun äidillä on omaishoidon vapaan jakso. Sen sijaan tilapäishoitoon sopivaa yksikköä ei Kolarin mielestä oikein ole.

- Hänelle on palvelusuunnitelmassa kirjattu tilapäishoitopaikka Onnikoti Omenapuuhun. Korona-aikana tilapäishoito ei toteutunut, olimme itsekin sen suhteen varovaisia. Korona-ajan jälkeen yksiköstä kerrottiin meille, että sinne on kriisisijoitettu niin paljon vakituisesti asuvia, että tilapäishoito ei ole enää mahdollista.

- Jos nyt ei löydy edes kunnollista tilapäishoitopaikkaa tämän kaltaisille lapsille ja nuorille, niin mikä heidän asumispaikkansa tulevaisuudessa sitten olisi, äiti pohtii.

Lue lisää:

Päivät teipattuna tuoliin ja yöt kuormaliinoilla kiinni sängyssä - kehitysvammaisen pojan lainvastainen kohtelu ja pahoinpitely hoivakodissa sai jatkua vuosia

MOT: Elämä muiden armoilla