Rovaniemen järistys ei ollut suuri edes Suomen mittakaavassa. Se sai silti aikaan huomiota herättävän äänen, koska maa järisi 4,5 kilometrin syvy" /> Rovaniemen järistys ei ollut suuri edes Suomen mittakaavassa. Se sai silti aikaan huomiota herättävän äänen, koska maa järisi 4,5 kilometrin syvy" />

YLE


Rovaniemen lauantainen maanjäristys poikkesi Suomessa havaituista järistyksistä siten, että sen keskus sijaitsi tavallista lähempänä maanpintaa. Helsingin yliopiston seismologian instituutin analyysin mukaan järistyksen keskus oli 4,5 kilometrin syvyydessä, mikä on noin puolet tyypillisestä syvyysluvusta.

- Kyllä se oli kohtuullisen matala. Suomessa ehkä tyypillisimpiä ovat noin 10 kilometrin syvyydessä tapahtuvat järistykset. Juuri sen vuoksi siitä on tullut niin hyvin se ääni, minkä monet ihmiset ovat kuulleet, seismologi Tuija Luhta sanoo.

Maa järisi Rovaniemellä lauantai-iltana noin puoli seitsemältä.

Järistys huomattiin varsinkin Nivavaaran, Syväsenvaaran ja Saarenkylän alueella. Syväsenvaarassa asuva Niina Lanko kertoo maanjäristyksen olleen niin voimakas, että muumimuki tipahti kivilattialle ja meni säpäleiksi.

- Kuului semmonen kova pamaus, ikkunat ja lattia tärähtivät.

Syväsenvaarassa asuva Jonna Korhonen kertoo olleensa sisällä kotosalla, kun alkoi täristä jalkojen alla ja kuului rysähdys.

- Ensimmäinen miete oli, että jotain tapahtui Napapiirillä, kun siellä oli se pommiuhka joku vuosi sitten, ja nyt tänne on alkanut valumaan turisteja. Toiseksi tuli mieleen, että tapahtuiko lentokentällä jotain, Korhonen kertoo.

Lue myös: Maanjäristykset ovat todellisuutta myös Suomessa

Korvat jäivät soimaan pamauksen jälkeen

Nivavaaran koulun lähellä asuva Marianne Markkanen kertoo luulleensa, että lumet putosivat katolta, sillä maanjäristyksen aiheuttama pamaus kuulosti juuri samanlaiselta.

- Sitä on tosi vaikea selittää. Tuntui kuin jokin olisi räjähtänyt tai pamahtanut maan sisällä. Vaistomaisesti menin kumaraan. Samantien jalkojen alla alkoi tärinä. Sitä tärinää ei kestänyt kauaa, mutta se oli sen verran lujaa, että ikkunat helisivät. Minulla soivat pitkään korvat pamauksen jälkeen ja jaloissa tuntui jonkin aikaa se samainen tärinä, Markkanen kertaa lauantai-illan tapahtumia.

Hän kertoo aiemmin kokeneensa maanjäristyksen lomareissulla Kreikassa, ja se oli ollut erilainen kokemus ilman vastaavaa ääntä ja järinää.

Rovaniemen lentokentän lähellä asuva Janina Kuusikko istui olohuoneen lattialla, kun järistys tapahtui.

- Istuin lattialla ja leikin kissojen kanssa, kun yhtäkkiä ihan kuin joku olisi lyönyt moottoripyörän käyntiin korvan vieressä. Kuului tosi kova jyrinä ja sitten koko talo tärisi ja ikkunat helisivät, Kuusikko muistelee.

Myös muualla järinä herätti kummastusta. Rovaniemen Pöykkölässä asuva Minna Piitisjärvi istui sohvalla, kun maanjäristys tapahtui.

- Kuului älytön jysähdys/pamahdus. Vitriinissä astiat helisivät. Nousin sohvalta katsomaan ikkunasta ulos, kun mietin, että oliko pihatiellä kolari tai jotain, Piittisjärvi kuvailee.

Rovaniemen suurimmat järistykset 70-luvulla

Helsingin yliopiston alustavan arvion mukaan lauantaina Rovaniemellä oli kyseessä 1.5 magnitudin maanjäristys. Maanantaina instituutti tarkensi maanjäristyksen magnitudiksi 1.7, virhemarginaali arvioissa on 0.2 .

Luhdan mukaan järistys havaittiin Rovaniemelllä noin 10 kilometrin päässä järistyskeskuksesta.

Seismologian laitoksen 1950-luvun lopulta alkaneen mittaushistorian aikana Rovaniemen lähiympäristössä, alle 20 kilometrin päässä keskustasta, on tapahtunut kaikkiaan seitsemän rekisteröityä maanjäristystä.

Suurimmat järistykset Rovaniemellä koettiin 10. joulukuuta 1973, jolloin maa järisi kaksi kertaa peräkkäin myöhään illalla. Järistysten voimakkuudet olivat 3.6 ja 2.9. Suurempi niistä tunnettiin jopa 45 kilometrin päässä järistyskeskuksesta.

Pohjoisen Suomen seismisten tapausten havaintoherkkyys parantui merkittävästi tämän vuosituhannen alussa, kun Sodankylän geofysiikan observatorio alkoi kerätä seismisiä havaintoja Pohjois-Suomessa.

Viimeisin voimakas maanjäristys oli Käsivarressa

Suomen viime aikojen voimakkain maanjäristys on havaittu Käsivarressa Enontekiöllä lokakuussa 2020. Sen magnitudi oli 2.5. Seismologit eivät tiettävästi saaneet järistyksestä yhtään kansalaishavaintoa. Syynä oli todennäköisesti sen keskuksen sijainti asumattomassa erämaassa.

Lapissa on havaittu lähivuosina järistyksiä, joiden keskus on merellä. Esimerkiksi kesäkuussa 2018 maa järisi Perämerellä Ruotsin ja Suomen rannikon läheisyydessä, ja seismologian instituutti arvioi järistyksen keskuksen sijainneen Perämeren pohjoisosassa 18 kilometrin syvyydessä. Järistyksen magnitudi oli arviolta 3.1.

Perämerellä järisi poikkeuksellisen voimakkaasti myös maaliskuussa 2016. Seismologian instituutin mukaan sen magnitudi oli vielä korkeampi, 4.1.

Lue myös:

Maa järisi useita kertoja Kouvolassa aamuyöllä - hätäkeskukseen tuli ilmoituksia tärinöistä ja paukahduksista

Viikonlopun maanjäristys oli poikkeuksellisen suuri Suomen oloissa - maa on järissyt Kaakkois-Suomessa 1700-luvulta lähtien, eikä syytä tiedetä vieläkään

lundi 8 novembre 2021 18:30:00 Categories: YLE maanjäristykset

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.