Keltakallion teollisuusalue Kotkassa saattaa näyttää tulevaisuudessa tyystin erilaiselta kuin nykyisin.

Teollisuusalueella sijaitsevat autoliikkeet voivat muutaman vuoden päästä saada rinnalleen suuren akkumateriaalitehtaan, jota Suomen Malmijalostus suunnittelee nyt yhdessä kiinalaisen pörssiyhtiön kanssa.

Kotkan kaupunki, seudun kehittämisyhtiö Cursor ja Suomen Malmijalostus tiedottivat kumppanista maanantaiaamuna.

Lue lisää: Kotkan akkumateriaalitehdas on saanut kansainvälisen kumppanin - mukaan tulee kiinalainen pörssiyhtiö

Kiinalainen Beijing Easpring on vuonna 2001 perustettu litiumioniakkujen katodimateriaalien kehittäjä, valmistaja ja toimittaja, joka on listattu Shenzhenin pörssiin vuonna 2010. Yhtiöllä on tuotantolaitokset Changzhou Jintanissa ja Haimenissa Jiangsun provinssissa.

Kiinalaisyhtiön rooli on vetää hanketta Kotkassa, sanoo Suomen Malmijalostuksen akkutoimialan johtaja Vesa Koivisto. Suomen Malmijalostuksesta on tulossa yhteisyrityksen vähemmistöomistaja.

- He ovat teknologiaosaajia. He valmistavat näitä tuotteita tällä hetkellä merkittäville asiakkaille, eli he tulevat olemaan vetävässä roolissa tässä hankkeessa. Heidän teknologiaa tullaan tässä hyödyntämään, Vesa Koivisto sanoo.

Suunnitelmissa on käynnistää uusi tehdas vuonna 2024.

Suurin yksittäinen tehdas

Uusi akkumateriaalitehdas maksaa tämänhetkisen arvion mukaan puoli miljardia euroa.

Suomen Malmijalostuksen akkutoimialan johtaja Vesa Koivisto kertoo, että kyseessä on suurin yksittäinen akkumateriaalitehdasinvestointi, joka on julkistettu Euroopassa.

Koiviston mukaan Suomen Malmijalostus ja kiinalaiskumppani hankkivat rahoituksen yhdessä.

- Meillä on alustavat suunnitelmat, kuinka tämä rahoitus tullaan järjestämään, mutta tottakai tässä matkan varrella sitä pitää tarkentaa vielä.

Nykyisin pääosa akkumateriaaleista valmistetaan Aasiassa.

- Sinnekin peilattuna tämä on yksittäisenä tehtaana hyvin merkittävä investointi, Vesa Koivisto sanoo.

Kotkan-tehtaan kapasiteetti olisi alkuun 50 000 tonnia vuodessa, ja määrä saattaa vielä kasvaa jatkossa. Esimerkiksi Vaasaan suunnitellun akkumateriaalitehtaan tuotantokapasiteetiksi on tulossa 30 000 tonnia vuodessa.

Liikennemäärät kasvavat

Suomen Malmijalostus suunnittelee akkumateriaalitehdasta myös Kotkan naapurikaupunkiin Haminaan. Molemmat tehtaat valmistaisivat muun muassa sähköautojen litium-akuissa tarvittavia materiaaleja.

Yhtiö allekirjoitti viime kesänä esisopimukset tonteista kaupunkien kanssa.

Lue lisää: Naapurikaupungit Kotka ja Hamina ovat molemmat saamassa omat akkumateriaalitehtaat - työllistävät satoja ihmisiä

Suunnitelmissa on rakentaa katodimateriaalin esiastetta valmistava prekursoritehdas Haminan Hillonkylään ja jalostustehdas Kotkan Keltakallioon. Toinen vaihtoehto on rakentaa molemmat tehtaat Kotkan Keltakallion alueelle.

Jos akkumateriaalitehtaat tulevat Kymenlaaksoon, alueen liikennemäärät kasvavat sekä paikallisesti että seudulta ulkomaille.

- Lopputuotteet viedään päämarkkina-alueelle Keski-Eurooppaan. Siinä Haminan-Kotkan satama tulee isoon osaan. Liikennettä tulee paljon, ja olemme siihen valmiit, sanoo myyntipäällikkö Harri Eela Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursorista.

Laajentuva teollisuusalue

Kotkan kaupunki valmistelee Keltakallion teollisuusalueen laajentamista myös muita tehtaita varten. Kaupunki on jo lähettänyt ostotarjouksen maanomistajille laajennettavalla alueella olevista maista.

Yksi mahdollinen tulija voisi olla metsäyhtiö Stora Enso, joka kehittää Kotkassa biopohjaista hiilimateriaalia havusellumassasta erotetusta ligniinistä. Myyntipäällikkö Harri Eela kehittämisyhtiö Cursorista sanoo, että keskusteluja on käyty esimerkiksi Stora Enson kanssa.

- Jossakin vaiheessa, jos he pääsevät kaupalliseen sovellukseen, tarvitaan tehdasmiljöö teolliseen toimintaan. Niiden eteen tehdään töitä, mutta ne eivät ole niin pitkällä kuin tämä hanke, Harri Eela vertaa muita hankkeita Suomen Malmijalostuksen akkumateriaalitehtaaseen.

Myyntipäällikkö Harri Eela voi jo kuvitella tulevaisuudessa siintävän Keltakallion teollisuusalueen siluetin. Siinä näkyy teollisuuslaitoksia ja uusi tie, joka lähtee Keltakalliontieltä ja jatkuu Hurukselantielle asti.

- Tähän rakentuu paitsi rakennuksia ja tehdaskokonaisuuksia, myös tieinfraa ja muuta toimintaa. Kyllä tämä miljöö on aivan toisenlainen tehdaskokonaisuus viiden vuoden kuluttua, Harri Eela sanoo.