Hoivajätti Mehiläisen nykyisin omistamassa hämeenlinnalaisessa Onnikoti Omenapuussa on sidottu alaikäistä asukasta laittomasti teipillä ja kuormaliinoilla.

Häntä on lisäksi pahoinpidelty useaan otteeseen.

Pojan kaltoinkohtelu jatkui vuosikausia. Yksikön työntekijät ovat kertoneet epäkohdista myös paikallisjohdon ohi Mehiläisen ylempään johtoon.

Mehiläinen myöntää epäonnistuneensa pojan hoidossa.

Tätä juttua varten on haastateltu yhdeksää eri ihmistä. He ovat yksikössä työskennelleitä henkilöitä tai asukkaiden omaisia.

Haastateltavista ei paljasteta nimiä tai mitään muutakaan, koska he pelkäävät seurauksia joko työelämässä tai läheiselleen.

Jutussa olevat sitaatit ovat seitsemältä eri ihmiseltä.

Teippi, kuormaliinat ja omatekoinen pakkopaita hoitokeinoina

Alaikäinen poika saapui asumispalveluyksikköön vajaat kymmenen vuotta sitten.

Tuolloin yksikkö oli yksityisomistuksessa ja sen nimi oli Hämeen Tukikoti. Mehiläinen osti yksikön osana suurempaa yrityskauppaa myöhemmin vuonna 2015.

Poika kärsii vaikea-asteisesta autismista. Hänellä on pakko-oireita, joiden seurauksena hän saattaa vahingoittaa itseään muun muassa lyömällä päätään kovia pintoja vasten.

Koska poika satutti itseään usein, yksikön johto ohjeisti sitomaan häntä kiinni eri tavoin.

Päivisin poikaa sidottiin tuoliin teipillä ja kuormaliinoilla.

- Pomon ohjeistus oli se, että sidotaan tuoliin kiinni jeesusteipillä, mikä oli aivan hirveää.

Yksi haastateltavista kertoo, että teippiä käytettiin myös muilla tavoin.

"Päivisin hänellä sidottiin teipeillä kädet hihan sisään niin, että hän ei saanut käsiään vapaaksi. Siitä syystä hänellä oli painehaavoja kyynärpäissä."

Tämän lisäksi poikaa on päivisin puettu itse tehtyyn pakkopaitaan.

- Hänellä oli vanha farkkutakki päällä väärin päin. Se napitettiin selän puolelta kiinni. Takin hihoihin oli ommeltu pitkät kangaskaistaleet. Kädet laitettiin edestä ristiin ja narut solmittiin selän taakse. Hän oli paidan sisällä, eikä kyennyt liikkumaan. Tämä perusteltiin sillä, että on turvallinen olo, kun on paidan sisällä.

Öisin poika sidottiin kiinni sänkyynsä muun muassa kuormaliinoilla. Yhden haastateltavan mukaan poika nukkui välillä myös patjalla. Silloin hän oli kiinni patterissa.

Haastateltavat kertovat yhtenevästi siitä, että ohjeet sitomiseen tulivat yksikön johdosta.

"Meidän esimies on sanonut, että hänet pitää laittaa tiukasti tähän tuoliin. Tämä on ollut käsky."

MOT:n tietojen mukaan eriasteista lainvastaista sitomista on jatkunut noin viisi vuotta. Sitominen on päättynyt vuonna 2019.

"Haavoja peiteltiin omaisilta"

Sitomisesta huolimatta poika pääsi satuttamaan itseään.

- Pojalla oli päässä reikä. Veikkaan että se oli puolitoista senttiä syvä.

Haastateltavien mukaan pojan haavoja ei kuitenkaan hoidettu asianmukaisesti ja asiaa peiteltiin omaisilta.

- Omaiset vaativat, että pojan päätä käytäisiin kuvaamassa, että tiedettäisiin minkälaisia vaurioita siellä on. Mutta vaikka hän sai kolautettua päähänsä uuden avohaavan, häntä ei saanut viedä lääkäriin ettei vaan näyttäisi huonolta.

"Esimies totesi melkein tarkalleen näillä sanoilla, että "joskus se viimeinen isku tulee kuitenkin, niin ei ole mitään väliä"."

Pahoinpitelyjä hoivakodin suojissa

Poikaa myös pahoinpideltiin yksikössä. Haastateltavien mukaan pahoinpitely alkoi, kun pojan ohjaajaksi palkattiin mies, jolla ei ollut minkäänlaista alan ammattipätevyyttä.

Kun tilanne kävi hankalaksi, isokokoinen mies ratkaisi tilanteet riepottelemalla pienikokoista ja alaikäistä poikaa. Useampi haastateltava on ollut todistamassa tällaista tilannetta.

- Poika yritti alkaa lyödä päätään seinään. Siinä kohtaa tämä (mies) heitti pojan kivilattiaan, väänsi hyvinkin solmuun ja istui vielä päälle.

"Poika harvemmin näytti mitään tunteitansa. Hän ei osannut oikeastaan kommunikoida. Silloin hän itki."

Poika pelkäsi miestä.

- Aina kun hän näki tämän miehen tulevan taloon työvuoroon, hän kutistui. Hän kutistui pieneksi lapseksi.

Usea haastateltava kertoo, että yksikön johto tiesi miehen kovista otteista, mutta ei puuttunut niihin.

Poikaa riepotellut mies ei MOT:n tietojen mukaan koskaan joutunut tilille teoistaan. Hän ei kuitenkaan enää ole useaan vuoteen ollut töissä yksikössä.

Toinen yksikön työntekijä sen sijaan on saanut tuomion. Naistyöntekijä löi poikaa kahteen eri otteeseen kasvoihin vuonna 2016.

Vuonna 2019 käräjäoikeus tuomitsi naisen kahdesta pahoinpitelystä 50:een päiväsakkoon. Maksettavaa kertyi naisen tuloilla 1 200 euroa.

Nainen ei enää työskentele yksikössä.

Hätänumeroon soitto kielletty

MOT:n haastattelemien henkilöiden mukaan Onnikoti Omenapuun epäkohdat eivät rajoitu pelkästään sidotuksi joutuneeseen poikaan.

Ennen saapumistaan yksikköön poika oli kiertänyt useissa kehitysvammaisten yksiköissä. Haastavan käytöksen vuoksi häntä ei haluttu mihinkään.

Tukikotiin hänet kuitenkin otettiin. MOT:n haastateltavien mukaan yksikön tapana on ollut haalia vaikeakäytöksisiä ja aggressiivisia asiakkaita, koska heistä maksetaan suurempaa korvausta.

- Yritys saa isot rahat siitä. Ei ole ihan halvimmasta päästä tämä porukka hoitaa.

- Sillähän sitä rahaa saadaan firmaan kun otetaan kaikki, mitkä ei minnekään muualle (mene).

Riittävää osaamista tai työvoimaa ei kuitenkaan ole ollut. Seurauksena yksikössä on vuosikausien ajan ollut väkivaltaa ja erilaisia uhkatilanteita.

Sekä asukkaiden että henkilökunnan turvallisuus oli säännöllisesti vaarassa.

- Asukkaat ovat purreet, lyöneet ja päässeet vahingoittamaan muita asukkaita, henkilökunnasta puhumattakaan.

"Sain viikoittain turpaani."

- Väkivalta johtui paljolti siitä, että asiakkailla ei ollut strukturoitua päiväohjelmaa. Asiakkaat olivat yhtä sekaisin kuin työntekijätkin. Että mitä tehdään, mitä tapahtuu.

Ongelmia lisäsi haastateltavien mukaan se, että uhkatilanteissa hätänumeron näppäily ei ollut sallittua.

- Ei saanut soittaa ambulanssia, ei saanut soittaa poliiseja. Avun pyytäminen oli aina epäonnistumista, silloin oltiin ammattitaidottomia. Piti pärjätä itse.

Epäkohtia esiin ottaneet joutuivat pulaan

Haastateltavat kertovat, että he yrittivät vuosikausien ajan saada asioihin muutosta. Epäkohdista kanneltiin myös useampaan kertaan sekä aville että kaupungille.

Kun epäkohtia yritettiin selvittää johdon kanssa, seurauksena oli kuitenkin usein vain nuhtelu.

Usea haastateltava kertoo myös, että "hankalat" työntekijät saivat varautua siihen, että johto teki työnteosta epämukavaa.

- Tällaista uhkailua, että jos ette tee sitä tai tätä, niin sitten hän (johtaja) ei jousta, ja vie työvuorotoivelistat pois. Että ette saa nyt toivoa mitään. Se oli semmoista ihmeellistä kyykyttämistä.

Useampi työntekijä kertoo myös aiheettomasti annetuista varoituksista.

Kun puhe yksikön johdon kanssa ei auttanut, työntekijät ottivat epäkohtia esiin muun muassa työnohjauksessa ja työterveydessä.

Tieto luottamuksellisista tapaamisista päätyi kuitenkin työnjohdolle.

Epäkohdista vihiä jo vuonna 2013

Yksikön valvonnasta vastaavat ensi sijassa Hämeenlinnan kaupunki ja sen jälkeen Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi).

Epäkohtien paljastuessa valvojilla on erilaisia mahdollisuuksia toiminnan korjaamiseksi. Valvojat voivat esimerkiksi antaa määräyksiä muuttaa toimintaa. Kaupunki voi myös vaatia seuraamusmaksuja sopimusrikoista.

Jos epäkohtiin ei saada muutosta, yksikön toiminta voidaan jopa keskeyttää kokonaan.

Omenapuun taapauksessa näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.

MOT tutki tätä juttua varten kaikki yksikköä koskevat valvonta- ja tarkastusasiakirjat vuodesta 2010 lähtien. Tuona aikana avi teki yksiköstä viisi valvontapäätöstä ja kaupunki kaikkiaan 12 tarkastusta.

Vain pienessä osassa tarkastuksia löydettiin vakavampia epäkohtia. Kuitenkin jo vuonna 2013 käynnistyneessä valvonnassa yksikön ohjaaja kertoi aville "äärimmäisen vaarallisesta tilanteesta", jonka yhteydessä henkilökuntaa oli kielletty soittamasta poliisille.

MOT:n saama valvontapäätös on osittain salattu, joten vaarallisen tilanteen yksityiskohdat eivät ole toimituksen tiedossa.

Asiakirjan mukaan yksikön johtaja vähätteli tilannetta tarkastuskäynnin yhteydessä ja totesi tapahtuneen olleen arkipäiväistä. Avin mukaan asiakasturvallisuus oli tilanteessa vaarantunut.

Yksikköä pyydettiin kiinnittämään huomiota asiakasturvallisuuteen, rajoitustoimenpiteisiin ja henkilökunnan koulutukseen. Suurempia seurauksia ei kuitenkaan ollut.

Tarkastajat löysivät teippirullan

Lainvastaisesta sitomisesta valvojat puolestaan ovat saaneet tietoa jo vuonna 2017.

Tuolloin kaupungin tekemällä tarkastuskäynnillä paljastui, että yksikössä muun muassa teipattiin yhden asiakkaiden hihansuita yhteen, koska hän oli vahingoittanut itseään.

Tarkastuskäynnin aikana teippirullaa oli säilytetty yksikön kansliassa.

Yksi asiakas oli puolestaan ollut sidottuna vöillä sänkyyn. Työntekijät kertoivat tarkastajille päivittäisestä väkivallan uhasta. Tarkastuspöytäkirjan mukaan rajoitustoimenpidepäätökset oli tehty puutteellisesti.

MOT:n tiedossa ei ole, oliko joku tarkastuksen aikana sidottuna olleista henkilöistä tässä jutussa mainittu poika.

Epäkohdista huolimatta tarkastajat katsoivat yksikön ilmapiirin olevan hyvä. Työntekijät eivät tuoneet johtamiseen liittyviä epäkohtia esille tarkastuskäynnin aikana.

Tarkastajat muistuttivat, että yksiköllä on velvollisuus ilmoittaa sitomisesta aluehallintovirastoon.

Ilmoitus tehtiin, mutta sitominen jatkui.

Aville ilmoitettiin sitomisesta 2017 - tarkastusta ei käynnistetty

Yksikön johtaja teki niin kuin tarkastajat pyysivät ja ilmoitti huhtikuussa 2017 aluehallintovirastolle, että sen asukas on sidottu lepositeisiin päivälevon ajan ja öisin.

Kahdeksan kuukautta myöhemmin aluehallintovirasto pyysi yksiköltä lisäselvityksiä asiasta. Se ei kuitenkaan koskaan saanut niitä.

Tästä huolimatta avi päätti olla tekemättä mitään asian suhteen.

Miksi näin on menetelty?

Etelä-Suomen aluehallintoviraston sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Maija Gartman kirjoittaa sähköpostitse, että yksikön tarkastamisen ei katsottu olevan aiheellista, vaikka lisäselvityksiä ei saatukaan.

Gartmanin mukaan yksikön ilmoitus siteiden käytöstä ei antanut erityistä aihetta tarkastukseen.

Vyyhti alkoi purkautua vasta vuonna 2019, jolloin Hämeenlinnan kaupungin lääkäri kävi yksikössä tarkastuskäynnillä ja havaitsi epäkohdat sitomisessa.

Vuonna 2020 avi antoi lopulta viisi huomautusta Mehiläiselle ja Onnikoti Omenapuun vastuuhenkilölle lainvastaisten siteiden käytöstä.

Avin näkemys on, että yksikön tilanne korjaantui lain mukaiseksi valvontaprosessin aikana.

Niinpä tarvetta jatkotoimille ei nähty olevan.

Työntekijä tarkastuksista: "ihan potaskaa"

Haastateltavat kertovat turhautuneensa valvojien hampaattomuuteen. Paikat ehdittiin usein "siivota" ennen tarkastajien saapumista.

- Tarkastukset olivat ennalta sovittuja. Käskettiin viedä asukkaita ulos.

- Ihan potaskaa. Siivottiin, laitettiin kaikki niin kuin perfecto. Minut ja tämä (autistinen) poika laitettiin kävelemään ulos. Tuli vaikutelma, että kaikki on hyvin. Kaikki on hyvin.

Yhden haastateltavan mukaan sidotuksi tulleen pojan huonetta paranneltiin valvojia varten.

- Esimies käski meidät laittamaan hetkellisesti seinälle pehmusteet, että se näyttäisi turvallisemmalta paikalta. Se oli pieni vaahtomuovin palanen.

Epäkohdista valvojille ilmoittaneet saivat johdon vihan niskaansa.

- Esimies huusi, että kuka tämmösiä on menny tekemään. Se on ollut typerää ja tietää vain lisää töitä teille. Että teidän pitää itse tehdä vastine näille (valvojille).

Moni haastateltava on kokenut olleensa voimaton tilanteessa.

- Se tuntui aivan hirveältä. Kaikkein eniten totta kai se, että johtaja ei puuttunut siihen mitenkään, mutta että ulkopuolelta tuleva tarkastaja ei puutu. Kyllähän sitä lähtee miettimään, että mikä ihmeen yhteiskunta tää on.

"Luottamus tavallaan meni kaikkeen."

Asukkaiden koteja vuokrattiin salaa eteenpäin

Vaikka avi katsoo yksikön ongelmien loppuneen vuonna 2020 päättyneeseen valvontaan, MOT:n haastattelemien ihmisten mukaan epäkohtia on ollut myös sen jälkeen.

Väkivaltaa ja sen uhkaa on haastateltavien mukaan edelleen säännöllisesti.

Yksikön kerrotaan myös edelleen haalivan asiakkaita, joista huolehtimiseen resurssit tai osaaminen eivät riitä.

Yksikössä on myös ollut merkillinen käytäntö.

Vakituisten asukkaiden huoneistoja on vuokrattu eteenpäin tilapäisille asukkaille. Vuokraaminen on tapahtunut esimerkiksi viikonloppuisin, kun vakituiset asukkaat ovat lähteneet viikonloppulomille.

Haastateltavien mukaan näin on toimittu järjestelmällisesti.

- Se oli tietoista toimintaa, koska yksikön johtaja itse valitsi ihmiset, ketkä sinne pääsevät viikonlopuksi hoitoon.

Haastateltavien mukaan rahat tilapäisasukkaista menivät Mehiläiselle, vaikka vakituiset asukkaat maksoivat asunnoistaan vuokraa.

Vakituisille asukkaille tai heidän omaisilleen eteenpäinvuokrauksesta ei kerrottu.

"Jokainen voi miettiä miltä tuntuu, kun omaan kotiin tulisi joku asumaan kun on itse pois."

Hämeenlinnan kaupungille tieto vuokraamisesta päätyi alkuvuodesta 2021. Yksikkö kertoi lausunnossaan kaupungille, että kyseessä oli yhden asukkaan huoneiston tilapäinen vuokraus eteenpäin.

Haastateltavien mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Ylimääräisiä ihmisiä on yksikössä välillä ollut niin paljon, että tilapäisasukkaat eivät ole mahtuneet muiden asuntoihin, vaan heitä on majoitettu muun muassa yhteisen olohuoneen sohvalla.

- Se meni koko ajan holtittomammaksi. Ihmismäärät olivat sellaisia, että mietin miten viikonlopusta selviää, koska ne tilapäisasukkaatkaan eivät olleet helppoja.

Mehiläinen pyytää anteeksi

MOT pyysi tätä juttua varten haastattelua Onnikoti Omenapuun nykyiseltä omistajalta Mehiläiseltä sekä entiseltä omistajalta. Entinen omistaja ei vastannut pyyntöön.

Mehiläinen kieltäytyi haastattelusta, mutta antoi vastauksensa sähköpostitse.

Laatujohtaja Mikko Purhonen kirjoittaa, että autistisen pojan tapauksessa yksikössä on toimittu ohjeiden vastaisesti ja väärin.

- Pyydämme tapahtunutta anteeksi. Korjaavat toimenpiteet on tehty yhteistyössä läheisten ja kaupungin kanssa yli kaksi vuotta sitten ja toimintaa yksikössä seurataan tarkasti.

Purhosen mukaan pahoinpitelytuomion jälkeen yksikön toimintaa on kehitetty laadukkaan ja hyvän hoidon turvaamiseksi.

- Korjaavia toimenpiteitä on tehty laajasti: tilanteissa osallisina olleet henkilöt eivät työskentele enää yksikössä, yksikön johtamista on vahvistettu ja ohjeistuksia sekä toimintamalleja on käyty tehostetusti läpi.

Purhosen mukaan vammoihin yksikössä järjestetään asianmukainen hoito.

Hätänumeroon soittaminen ei Purhosen mukaan ole ollut kategorisesti kiellettyä.

- Tietojeni mukaan tällaista kieltoa ei ole ollut. Yksikössä on tehty tilannekohtaisia ratkaisuja yksittäisissä tilanteissa, joissa on katsottu, ettei poliisin kutsuminen ole kliinisesti perusteltua autistisen asukkaan kohdalla.

Purhosen mukaan asukkaiden huoneiden eteenpäin vuokrausta on tapahtunut vuodesta 2018 alkaen viidessä tapauksessa. Purhosen mukaan tapaukset on käsitelty yksikössä ja kaupungin kanssa.

- Jatkossa näin ei enää toimita. Maksut näistä tapauksista tullaan hyvittämään vuokranmaksajille.

Purhosen mukaan tiedot siitä, että epäasialliseen toimintaan on ohjeistettu yksikön johdosta, että yksikön johto on pelotellut työntekijöitä ja että yksikköä on "siivottu" tarkastuskäyntien ajaksi, otetaan hyvin vakavasti.

- Emme ole yksikössä onnistuneet omavalvonnassamme sekä laatustandardiemme mukaisessa työssä kaikelta osin.

Lue lisää:

Lisää tutkivaa journalismia