Kaivinkone kuopaisee maata rakennustyömaalla Kouvolan Valkealassa ja kippaa kauhan sisällön kuorma-auton kyytiin.
Työmaalla rakennetaan uuden monitoimitalon perustuksia. Muutaman vuoden päästä uusiin tiloihin muuttavat Valkealan ala- ja yläkoulu. Lisäksi tiloihin tulee paljon muitakin käyttäjiä, kuten päiväkoti, kirjasto, nuorisopalvelut, kansalaisopisto ja perhekeskus.
- Uskoisin että meillä tulee olemaan vahva yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen meininki, Valkealan yläkoulun rehtori Pauli Pölönen sanoo.
Vastaavia monitoimitaloja rakennetaan eri puolille Suomea. Useissa kouluhankkeissa pedagogisena asiantuntijana mukana olleen Raila Oksasen mukaan monitoimitalojen rakentaminen on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Oksanen työskentelee nykyään johtavana konsulttina konsulttiyritys FCG:ssä, mutta hänellä on tausta luokanopettajana, rehtorina ja koulutoimenjohtajana.
- Esimerkiksi kirjastot kouluissa ovat loistava esimerkki siitä, miten eri kellonaikoina eri käyttäjät hyödyntävät samoja palveluja. Itse näen, että näiden niukkenevien resurssien maailmassa tämä on suurta viisautta, Raila Oksanen sanoo.
Raila Oksasen mukaan myös muunneltavuus ja joustavuus ovat tällä hetkellä keskeisiä asioita koulurakennusten suunnittelussa. Ne on otettu huomioon myös Valkealassa.
- Luokkahuoneita pystyy yhdistämään, ja niistä pystyy avaamaan seiniä oppimisauloihin. Sitä kautta tilanteen ja oppiaineen mukaisesti meillä on sellainen rakennus ja koulu, jossa pystyy 30 vuodenkin kuluttua sen ajan vaatimuksilla opettamaan ja oppimaan, rehtori Pauli Pölönen sanoo.
Lue lisää: Lasten ja nuorten määrä laskee jopa ennakoitua rajummin - "Tulossa on väestötsunami, joka läpäisee kaikki koulutusasteet", sanoo kokenut aluetutkija
Joitakin vuosia sitten Suomeen rakennettiin hallimaisia, avoimia kouluja, joissa on koettu häiriöitä huonon akustiikan ja valaistuksen vuoksi. Raila Oksanen uskoo, että tällaiset ratkaisut jäävät lyhyeksi välivaiheeksi.
- Niitä ei Suomessa montaa ole ja uskoisin, että sellaisiin ei olla enää menossa. Avautuvat ympäristöt ovat sen sijaan kyllä tulevaisuuden trendi, Oksanen sanoo.
Uusissa kouluissa on johtava konsultti Raila Oksasen kanssa paljon yhteneväisyyksiä. Monikäyttöisyyden lisäksi esimerkiksi turvallisuus ja esteettömyys otetaan huomioon kaikissa uusissa kouluissa.
- Koulun sisätiloissa on tällä hetkellä hyvin muodikasta keskusalue eli joko aula tai ruokasali, ehkä jopa niin, että se ruokasali avautuu juhlasaliin. Näin saadaan iso kokoontumistila, Oksanen kertoo.
Melkein jokaisesta uudesta koulusta löytyvät Oksasen mukaan myös niin sanotut jättiläisen portaat.
- Jos rakennetaan kaksikerroksinen koulu, niin ei tehdäkään pelkkää portaikkoa, vaan isot istumaportaat, joissa voi istuskella ja ehkä jopa työskennellä. Portaita vastapäätä voi olla esimerkiksi iso valkokangas, jolta voidaan porukalla katsoa vaikka elokuvaa, tai jonka avulla voidaan pitää pieniä infotilaisuuksia ja opetustuokioitakin, Raila Oksanen sanoo.
Valkealan uuden yhtenäiskoulun osalta suunnittelu on vaiheessa, jossa suuret linjat, kuten seinien paikat ja luokkien sijainnit on päätetty. Yksityiskohdat, kuten kalusteet, värimaailma ja muut arjen viihtyisyyteen liittyvät asiat ovat vielä avoinna.
Koulun henkilökunta on jo päässyt mukaan uuden koulun suunnitteluun. Myöhemmin mielipiteitä kysytään myös oppilailta.
Valkealan yläkoulussa yhdeksännellä luokalla opiskelevat Ruusa Seppälä ja Milja Muikku ehtivät päättää peruskoulunsa ennen uuden monitoimitalon valmistumista, mutta heidän mukaansa nuoremmat oppilaat odottavat uusien tilojen valmistumista kovasti.
Tällä hetkellä sekä ala- että yläkoulun tunteja pidetään Valkealassa parakkeihin perustetuissa väistötiloissa. Molemmissa kouluissa on kärsitty sisäilmaongelmista. Vanha alakoulu on jo purettu.
- Nuorempien oppilaiden mielestä on kivaa, kun jatkossa ei tarvitse enää olla parakeissa vaan pääsee kunnon kouluun, Ruusa Seppälä sanoo.
Asiantuntija Raila Oksamen kertoo, että valtaosa Suomen yleissivistävistä kouluista eli käytännössä peruskouluista ja lukioista on rakennettu 1950-1960-luvuilla. Tällä hetkellä kouluja uusitaan paljon, koska vanhat koulut alkavat viimeistään nyt olla tiensä päässä.
Oksasen mukaan koulun uusimista mietittäessä päädytään usein kokonaan uuteen koulurakennukseen vanhan peruskorjaamisen sijaan, koska uusi koulu nähdään kunnan kilpailuvalttina.
- Tämä on sidoksissa väestökatoon. Asia tulee esille lähes poikkeuksetta tarveselvitysvaiheen keskusteluissa, Oksanen sanoo.
Pelkästään Uudellemaalle on Oksasen mukaan vuosina 2010-2018 rakennettu 76 uutta koulua. Koko Suomeen samassa ajassa on noussut lähes 260 uutta opinahjoa.
- On tietysti oma kysymyksensä, pitääkö aina rakentaa uusi koulu vai voitaisiinko vanhasta peruskorjaamalla ja muokkaamalla saada hyvä. Se on iso kysymys ehkä tulevaisuudessa, Oksanen sanoo.
Suomessa on Oksasen mukaan edelleen valloillaan myös trendi, jossa pieniä kouluja lakkautetaan ja tilalle rakennetaan yksi iso.
- Haja-asutusalueilla on isoja kouluja, jotka on rakennettu isojen ikäluokkien tarpeisiin. Niissä saattaa tällä hetkellä olla vaikka vain kymmenesosa tai viidennes niistä lapsista, joille se on alun perin suunniteltu. Se alkaa olla yhtälönä niin kallis, että vain pitkien välimatkojen alueilla yritetään enää ylläpitää huonommassa kunnossa olevia rakennuksia.
Lue lisää:
Suomen suurin puukoulu mitoitettiin tulevaisuuden putoavalle lapsimäärälle - jo vuoden jälkeen yli 100 oppilasta joutui evakkoon, koska se on liian pieni
TetraSys Oy.