Suomalaiset yritykset kärsivät pahimmasta osaajapulasta kuin koskaan. Samaan aikaan kansainvälistä työvoimaa ei uskalleta palkata.

Ongelma ei ole byrokratia tai hankalat lait vaan huono englanninkielen taito, kertovat yritykset itse.

- Noin puolet suomalaisyrityksistä on jo käyttänyt kansainvälistä työvoimaa, mutta noin 40 prosentilla yrityksistä on aika heikot valmiudet ottaa heitä vastaan. Suurimmaksi haasteeksi nousi työnantajan oma kielitaito, sanoo Baronan globaalin rekrytoinnin johtaja Elina Koskela.

Lainsäädäntö ja byrokratiakin jäivät kielihaasteiden taakse.

Tiedot ovat peräisin Baronan Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä, jossa kartoitettiin 500 yksityisen ja julkisen organisaation työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita. Kansainvälisellä työvoimalla tarkoitetaan tässä ulkomaista työvoimaa sekä Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia, joilla ei ole sujuvaa suomen kielen taitoa.

Erityisen hankalalta vieraskielisen palkkaaminen tuntui olevan niille organisaatioille, joissa ei muutoinkaan ole totuttu käyttämään englantia tai joilla ei ole ulkomaisesta rekrytoinnista aiempaa kokemusta.

Kun organisaatiossa ei ole ollut tapana englantia käyttää, niin se näkyi kyselyssä myös siinä, että lähes 40 prosentissa työnantajia ei ole myöskään edes puhuttu kansainvälisen työvoiman palkkaamisesta.

- Toki meillä on sellaisia tehtäviä, joissa suomenkielentaito on välttämätöntä kuten hoito- ja hoivatyö, mutta haluammekin vähän haastaa nyt yrityksiä. Odotammeko itseltämme vähän liian hyvää kielitaitoa sen sijaan, että rohkeasti lähtisimme vähän heikomallakin kielitaitotasolla liikkeelle, sanoo Koskela.

Toisin sanoen ryhdyttäisiin etsimään työvoimapulaan ratkaisua muistakin kuin sujuvaa suomenkieltä puhuvista. Kyselyssä mukana olevissa työnantajista puolet kertoi kärsivänsä jonkinasteisesta työvoimapulasta.

- Osalle kansainvälistyminen on jo tuttua, mutta yllättävän iso joukko ei ole tunnistanut kansainvälistä työvoimaa lainkaan ratkaisuna osaajapulaan, toteaa Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä.

Apuakin kielimuurin ylittämiseen, molemmin puolin, on tarjolla.

- Ei se ole niin hankalaa. Toki siinä on monta askelta ennen työllistymistä, mutta kaikkiin vaiheisiin on saatavissa apua ja ongelmat ovat ratkottavissa, vakuuttaa Koskela.

Ministeriössä tunnistetaan ongelmat

Isoille yrityksille byrokratia ja oleskeluluvat ovat suurin kysymys, sanoo Työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Laura Lindeman.

Lisäksi tulevat mahdollisen puolison työllistyminen ja lasten koulut. Yritykset kokevat, että näihin niiden on vaikea vaikuttaa, Lindeman sanoo.

Lindeman sanoo, että käytännön kieli on myös haaste. Jos työpaikalla on totuttu puhumaan vain ruotsia ja suomea voi olla vaikea ottaa englanninkielistä työntekijää. Joko työskentelykieltä pitää vaihtaa tai sitten pitäisi panostaa paljon tulijan kielikoulutukseen.

- On myös inhimillisiä pelkoja että mitä tämä tekee vaikka kahvipöytäkeskusteluille, Lindeman snaoo.

Pienissä yrityksissä taas ei ole osaajia. Henkilöstöhallinto ei ole tottunut kansainväliseen rekrytointiin, eikä siihen ole resursseja.

- Usein rekrytoinnit tapahtuvat verkostojen kautta, eivätkä yritykset osaa löytää osaajia, Lindeman sanoo.

Toisaalta osa firmoista syrjii ulkomaalaisia. Tutkimusten mukaan jo ulkomaalainen nimi aiheuttaa sen, että osa yrityksistä ei edes kutsu hakijaa haastatteluun, vaikka tämä olisi kuinka pätevä.

- Tuomme mielellämme esiin, että ministeriö ja eri toimijat pyrkivät tukemaan tässä yrityksiä, Lindeman sanoo.

Kansainvälisten osaajien ja työvoiman maahanmuuttoa kehitetään kansallisella Talent Boost -toimenpideohjelmalla, jota koordinoivat työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö.

Balilta vaantaalaiselle varastolle

Vantaalaisella Baronan operoimalla varastolla suomenkielen sujuva taito ei ole tarpeen. Varastolla työskentelee toistakymmentä eri kansalaisuutta.

Palvelupäällikkö Christine Hagman kertoo, että jos osaa suomea tai englantia, pärjää hyvin. Työt on myös järjestetty niin, että oppiminen olisi helppoa vajaallakin kielitaidolla.

Yksi työntekijöistä on Indonesian Balilta kotoisin oleva kolmikymppinen Juliana I Nengah.

Hänkin on huomannut, että ilman kielitaitoa työllistyminen on hankalaa. Työhaastatteluissa yritykset kysyvät suomen taitoa.

- Alkujaan ajattelin hotellialaa, mutta koronan vuoksi sille oli vaikea työllistyä.

Balilla Nengah oli opiskellut hotellialaa ja työskennellyt yhdeksän vuotta alalla.

Hän päätyi varastotöihin harjoittelun kautta, ja viihtyy hyvin.

- Tässä firmassa pärjään englannilla, mutta yritän puhua suomea työnjohtajan ja työkavereiden kanssa, myös indonesiaa ja balin kieltä puhuva Nengah sanoo.

Lue lisää:

Savolaiset metallialan yritykset eivät olisi kasvaneet ilman ulkomaista työvoimaa - osaajista kilpaillaan, valtteja ovat palkka ja työolot

Teknologiateollisuus pelkää Suomen näivettyvän osaajapulaan - Nokia: Jos emme saa työvoimaa, työt tehdään sitten muualla

18-vuotias Gleb Shumaev kokee, että pelkkä nimi riittää leimaamaan hänet - idän ja lännen kireät välit tuntuvat venäläistaustaisten arjessa

Rakennusalan yrittäjää harmittaa, kun ei voi palkata osaavia työntekijöitä yhden puutteen takia: kaikkien ammattiopiskelijoiden kielitaito ei riitä työelämään

Maahanmuuttajayrittäjät: Miksi Suomessa maksetaan kotona istumisesta?