Transaktivisti Aleksi Vesala on varautunut siihen, että lakiuudistus herättää keskustelua ja kuumentaa tunteita.

- Minua inhottaa ja välillä ahdistaakin, kun puhutaan, että translaki on mielipideasia. Ihmisoikeudet eivät ole mielipideasia, vaan niistä säädetään laissa ja ne kuuluvat kaikille.

Hallitusohjelmaan sisältyvällä uudistuksella pyritään vahvistamaan transsukupuolisten oikeuksia kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sekä perustuslain mukaisiksi.

Translaista on tarkoitus poistaa vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä ja juridinen sukupuolen korjaaminen eriytetään lääketieteellisistä hoidoista.

Oikeudellisen, väestötietojärjestelmään merkityn sukupuolen korjaaminen olisi mahdollista täysi-ikäiselle henkilölle hakemuksen perusteella eikä siihen enää vaadittaisi lääketieteellisiä selvityksiä.

Vesala on tyytyväinen siihen, että asia vihdoin etenee. Hän kuitenkin epäilee, että vuosien odotus voi vielä karahtaa kiville.

- Vähän pelkään, että tätä vielä muihin asioihin vedoten lykätään niin pitkään, että hallituskausi loppuu kesken.

En tiedä, miten saisi kaikille ihmisille korostettua, että se on nimenomaan juridinen prosessi, mitä tässä yritetään muuttaa. Aleksi Vesala

Iltalehden viime talvena tekemän poliitikkokyselyn perusteella hallituspuolueissa on translain muuttamisesta hyvin erilaisia mielipiteitä. Tämä voi jarruttaa uudistuksen etenemistä.

- En tiedä, miten saisi kaikille ihmisille korostettua, että se on nimenomaan juridinen prosessi, mitä tässä yritetään muuttaa. Lääketieteellinen korjaus on asia erikseen, korostaa Vesala.

Vesala kertoo omista kokemuksistaan jutun loppupuolella. Sitä ennen on syytä selvittää, miten uudistusta aiotaan viedä eteenpäin.

Tavoite: lakimuutos voimaan ensi vuonna

Lakimuutoksen valmistelusta sosiaali- ja terveysministeriössä vastaava neuvotteleva virkamies Maija Iles on Vesalaa toiveikkaampi.

Hän korostaa, että lain uudistuksen valmistelua ei ole jarrutettu ministeriössä tahallaan. Etenemistä ovat hidastaneet koronapandemia ja henkilömuutokset.

Uudistusta valmistelevat nyt virkamiesryhmä ja arviointi- ja seurantaryhmä, jossa on mukana muun muassa sukupuolivähemmistöjä edustavia järjestöjä. Esityksen on määrä valmistua tammikuun lopussa.

Valmistelun pohjana olevan hallitusohjelmakirjauksen lisäksi apuna on tammikuussa 2020 valmistunut valmistelutyöryhmän selvitys. Se sisältää vaihtoehtoisia malleja lain muuttamiseksi.

Hakemusmenettely on yksi niistä asioista, joita työryhmä pohtii tarkoin.

- Joudumme harkitsemaan, mitä selvitystä hakijalta edellytetään, miten hakemusta käsittelevä viranomainen sitä arvioi ja kuinka pitkä harkinta-aika vaaditaan, kertoo Iles.

Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle touko-kesäkuun vaihteessa. Ilesin mukaan aikataulu on tiukka, mutta tavoitteena on saada lakimuutos voimaan vielä ensi vuoden aikana.

Ministeri Kiuru: ei ole mitään ongelmaa

Viime vuonna 75 suomalaista järjestöä kiirehti hallitusta asiassa.

Tänä vuonna vihreiden kansanedustajat Iiris Suomela ja Bella Forsgrén ovat kahteen otteeseen tivanneet perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulta (sd.) translain etenemistä kirjallisella kysymyksellä.

Kiuru ei halua kommentoida uudistuksen valmistelua Ylelle.

- En anna siitä mitään haastattelua, koska siinä ei ole mitään ongelmaa. On sovittu, että tällä hallituskaudella translaki uudistetaan, ja niin tehdään.

Setan puheenjohtaja Sakris Kupila luottaa siihen, että liki kaksi vuosikymmentä voimassa ollut laki saadaan uusittua.

- Kyseessä on ihmisoikeuskysymys, josta Suomi on saanut noottia. Lakimuutos näyttää nyt todennäköisemmältä kuin koskaan aiemmin.

Lasten oikeuksia pohditaan erikseen

Yhtenä isona kipukohtana on noussut esiin alaikäisten asema. Asiaa puidaan seuranta- ja arviontiryhmän ylimääräisessä kokouksessa.

Translasten ja -nuorten perheiden yhdistyksen puheenjohtaja Milla Kissaniitty on yksi ryhmän jäsenistä. Hänen mielestään on harmillista, että hallitusohjelman mukaan juridisen sukupuolen korjausta voi hakea vain täysi-ikäinen.

- Meidän yhdistyksessä on 207 perhettä ja tämä asia koskee ihan jokaista. Lasten oikeuksia ei voida sivuuttaa.

Kissaniityn mukaan laajassa seuranta- ja arviointiryhmässä ollaan aika yksimielisiä siitä, että saman oikeuden tulisi koskea myös lapsia.

Kissaniitty toivoo, että muutos tehtäisiin eduskunnan käsittelyssä olevan Oikeus olla -kansalaisaloitteen mukaisesti.

Tällöin alle 15-vuotiaan sukupuoli vahvistettaisiin huoltajan suostumuksella ja 15 vuotta täyttänyt voisi vahvistaa sukupuolensa itsenäisesti.

Sukupuolen korjaamiseen riittäisi vapaamuotoinen ilmoitus siitä, että muutoksen tekijä kokee pysyvästi kuuluvansa toiseen sukupuoleen kuin siihen, joka on merkitty väestötietojärjestelmään.

Yhteiskunnan hyväksynnällä suuri merkitys

Myös Aleksi Vesala on huolissaan lasten ja nuorten oikeuksista. Hänkin toivoo, että hakemuksen sijasta käyttöön otettaisiin ilmoitusmenettely ja tämä sallittaisiin myös alaikäisille.

Vesalan mielestä juridisen sukupuolen korjaamisen salliminen hakemuksella vain aikuisille voi jopa hankaloittaa nuorten elämää.

- Alaikäiset voivat jäädä odottamaan, että täyttävät 18 vuotta ja siirtävät samalla myös kaiken avun hankkimista. Nuorilla voi olla enemmän mielenterveysongelmia ja itsetuhoisuutta.

- Se, että saisi juridisen sukupuolen korjattua alaikäisenä, vaikka ei saisi mitään muuta, auttaisi tosi paljon. Silloin saisi yhteiskunnan hyväksynnän omalle sukupuolelle. Se tuo äärettömän suuren helpotuksen.

Kun ulkonäkö on sellainen, että henkkareissa oleva sukupuoli ei vastaa sitä, aiheuttaa se käytännön ongelmia ja voi altistaa syrjinnälle. Aleksi Vesala

Vesala korostaa, että ulkonäkö on mahdollista saada vastaamaan omaksi koettua sukupuolta ilman mitään lääketieteellisiä keinoja.

- Kun ulkonäkö ja olemus on sellainen, että henkkareissa oleva sukupuoli ei vastaa sitä, aiheuttaa se käytännön ongelmia ja voi altistaa syrjinnälle ja mielenterveysongelmille.

Vesala sanoo, että tästä on aiheutunut hankaluuksia esimerkiksi lentokentillä, kun on epäilty, että nuori on ollut lähdössä matkalle jonkun toisen henkilötodistuksella.

Hänenkin henkilötodistuksensa aitoutta on epäilty ennen sukupuolen virallista muutosta.

Sukupuolen korjaaminen oli Vesalalle raskasta

Espoolainen Vesala on 24-vuotias. Hän muutti nimensä 16-vuotiaana ja hakeutui sukupuolen korjaukseen 18-vuotiaana. Virallisesti sukupuoli vaihtui vasta vuosi sitten.

- Oli niin kiire, että yritin nopeasti vetää läpi lääketieteelliset prosessit. Kun sain ne vaaditut lausunnot, menikin kaksi vuotta ennen kuin sain virallisen muutoksen haettua.

Vesala sanoo, että muutos tuntui tuossa vaiheessa niin isolta asialta, että sitä piti vielä kypsytellä.

Olen koko ikäni ajatellut, että olen aikuisena ensisijaisesti lapsiperheen vanhempi. Aleksi Vesala

- Olen koko ikäni ajatellut, että olen aikuisena ensisijaisesti lapsiperheen vanhempi. Todistus lisääntymiskyvyttömyydestä oli äärimmäisen kivulias asia.

Vesala odotti uutta lakia, mutta kun aikaa kului ja ongelmat lisääntyivät väärän sukupuolimerkinnän takia, hänen oli pakko toimia nykyisen lain vaatimusten mukaisesti.

Vesala sanoo, että tuntee monia, jotka olisivat olleet tyytyväisiä omaan kehoonsa ja olemukseensa.

- Minäkin olisin voinut olla tyytyväinen vain juridisen sukupuolen korjaamiseen. Mutta se ei ollut mahdollista, vaan oli pakko aloittaa myös lääketieteellinen hoito.

- Toki esimerkiksi äänen madaltuminen on ollut ihan kiva asia. Parasta on ollut se, että enää ei katsota henkilöllisyystodistusta, että ovatko nämä varmasti sun henkkarit.

Henkilötunnuksen vaihtaminen ei ole helppoa

Vesala ei usko, että lakimuutos johtaisi siihen, että hakemuksia tai ilmoituksia alkaisi tulvia Digi- ja väestötietovirastoon.

- Henkilötunnuksen vaihtaminen on äärimmäisen monimutkainen ja hankala projekti. Kukaan ei lähde siihen paperisotaan, ellei ole tosissaan. Edelleen jotkut asiat ovat ongelmia, vaikka siitä on jo vuosi.

Kukaan ei lähde siihen paperisotaan ellei ole tosissaan. Aleksi Vesala

Hän ei liioin usko, että vanhemmat suostuisivat alle 15-vuotiaan tietojen muuttamiseen väestötietojärjestelmässä kevein perustein.

-Valtaosalle vanhemmista se, että lapsi ilmoittaa olevansa jotakin muuta sukupuolta, on kauhea shokki. Todennäköisempää on, että he harkitsevat tarkkaan suostumuksen antamista.

Jos olisin tajunnut sukupuoliristiriidan jo esimerkiksi 12-vuotiaana, niin ehkä en olisi kärsinyt nuorena niin paljon. Aleksi Vesala

Vesala sanoo, että hän on tavallaan koko elämänsä tiennyt, että ei ole tyttö, mutta uskalsi myöntää asian itselleen vasta 16-vuotiaana.

Hän ei uskaltanut aluksi puhua asiasta kenellekään, sillä koulussa ja ystäväpiirissä ei puhuttu sukupuolen moninaisuudesta. Ennen vanhemmille kertomista hän mainitsi asiasta ystävilleen.

- Jos olisin tajunnut sukupuoliristiriidan jo esimerkiksi 12-vuotiaana, ehkä en olisi kärsinyt nuorena niin paljon mielenterveysongelmista. Iso osa niistä johtui tästä ristiriidasta, jota en silloin tunnistanut.

Lue myös:

Sateenkaariväki ajaa oikeuksiaan kansalaisaloitteiden kautta, koska muut tiet ovat tukossa - jo kaksi aloitetta eduskuntaan

Kansalaisaloite translain uudistamisesta keräsi 50 000 kannattajaa vauhdilla - "Emme osanneet edes unelmoida, että saavuttaisimme tämän määrän näin nopeasti", aloitteentekijä iloitsee