Kuvataiteilija Samuli Heimonen halusi maalata uuden maailmankartan. Sen keskiöön hän nosti lapsuudessaan eri kodeissa näkemänsä kirjahyllyt. Hän uskoo, että niihin oli koottu kaikki elämän tärkeimmät asiat.

Syntyi lähes viisimetrinen, monikerroksinen ja kirjaimia kuvitukseen yhdistävä runsas maalaus nimeltään Atlas Novus, joka on esillä näyttelyssä Helsingissä.

Heimosen töitä on samaan aikaa esillä myös Hämeenlinnassa. Se on melko poikkeuksellista, sillä molempien näyttelyiden teokset ovat uusia.

Näyttelyt ovat myös toisistaan täysin poikkeavia - vaikka molemmissa on mukana hänen taiteelleen tunnusomaisia eläimiä.

Näyttelyiden välillä piti olla ajallista etäisyyttä, mutta koronarajoitusten ja muiden yhteensattumien vuoksi ne osuivat lopulta lähes päällekkäin.

Pandemian alettua Heimonen odotti kaiken romahtavan.

Sitten hän alkoi saada yhteydenottoja ihmisiltä, jotka halusivat tulla käymään hänen työhuoneellaan Jyväskylän Lutakossa. Kävijät myös ostivat hänen teoksiaan.

- Kävikin hyvin. Näyttelyiden peruuntumisen kompensoi työhuoneella käyneet ihmiset, sanoo Heimonen.

Heimonen kuuluu pieneen vähemmistöön, jonka myynti omalta työhuoneelta on koronan aikana lisääntynyt.

Suomen Taiteilijaseuran tekemän selvityksen mukaan noin 80 prosenttia kuvataiteilijoista on kokenut mittavia tulonmenetyksiä koronan aikana, koska näyttelyitä, teostilauksia, opetustehtäviä ja muita töitä on peruuntunut.

Toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki sanoo, että kuvataiteilijoille on ominaista, että yhtä näyttelyä tai työtä valmistellaan pitkään.

- Se vaatii myös taloudellisia panostuksia. Lisäksi näyttelystä odotetaan myyntiä ja muita taloudellisia mahdollisuuksia. Isku on voinut olla joillekin hyvin dramaattinen, sanoo Vähäsöyrinki.

Taideverkkokauppa kolminkertaisti myynnin

Vähäsöyrinki sanoo, että osa taiteilijoista on hyödyntänyt kekseliäästi digitaalisia alustoja, mutta kaikki kuvataiteen muodot eivät taivu digiformaattiin, eivätkä uudet alustat tuota vielä taiteilijalle toimeentuloa.

- Perinteistä näyttelytoimintaa ei voi korvata, hän sanoo.

Taiteen ammattimainen myynti verkossa on ollut Suomessa vähäistä. Vain muutamat galleriat ja taidelainaamot sekä yksittäiset taiteilijat myyvät taidetta verkossa. Alan suurimpia toimijoita on Turussa toimipaikkaansa pitävä taideverkkokauppa Taiko. Sen toinen perustaja ja omistaja Patrik Edman kuvaa koronaa vitamiiniruiskeeksi liiketoiminnalle.

- Teosmyynti kolminkertaistui viime vuonna ja kasvu on jatkunut kiivaana myös tänä vuonna.

Yritys tekee tilityksiä noin 120 taiteilijalle myydyistä teoksista joka kuukausi. Edman arvelee, että ihmiset käyttävät matkustelusta tai muista huvituksista säästynyttä rahaa taiteeseen.

- Keväällä kun yhden taiteilijan näyttely peruttiin, hän toi melkein kaikki teoksensa meille ja ne kaikki myytiin.

Edman perusti puolisonsa Pia Edmanin kanssa Taikon viisi vuotta sitten. Verkkokaupan valikoimissa on yli 550 suomalaisen ammattitaiteilijan teoksia.

Värejä ja energiaa - tai juuri tiettyä kädenjälkeä

Korona on muuttanut myös sen, mitä ihmiset ostavat. Patrik Edmanin mukaan aikaisemmin ihmisiä kiinnosti esittävä taide, kuten maisemat ja eläimet.

- Nyt halutaan väriä ja iloa. Tunnelmaa ja energiaa tuovaa abstraktia taidetta.

Heimosen työhuoneelle ostajat eivät tule värien tai trendien perässä.

- He ovat tehneet tarkkaan kotiläksynsä eli tietävät, millaista taidetta teen, sanoo Heimonen.

Suomessa on jo vuosikymmenien ajan ollut mahdollista vuokrata taidetta kodin seinälle taidelainaamosta kuukausimaksua vastaan. Esimerkiksi Jyväskylän Taiteilijaseuran taidelainaamosta korona on vähentänyt taidelainoja.

Teosmyyntiä ja opetustyötä

Koronasta huolimatta viime vuosina Heimosen toimeentulosta keskeisimmässä osassa on ollut teosmyynti. Sen sijaan esimerkiksi opetustyö on ollut aikaisempaa vähäisempää.

- Vuodet ovat eriparisia: joinakin aikoina olen opettanut enemmän.

Yhden osan Heimosen toimeentulosta muodostaa tekijänoikeustulo, kuten yleensäkin taiteilijoilla.

Vähäsöyrinki sanoo, että vain pieni osa taiteilijoista saa koko toimeentulonsa taiteellisesta työstä. Monen tilanne on ollut vaikea, koska työtä on saatettu tehdä koronan kurittamalla ravintola-alalla tai tehdä keikkaluonteista asiantuntijatyötä.

- Kotimaiset ja kansainväliset näyttely- ja asiantuntijatyöt ovat peruuntuneet tai siirtyneet. Korona on ollut kuvataiteilijoille todella kova koettelemus, sanoo Vähäsöyrinki.

Kun näyttelyt peruuntuivat, huoli väritti aluksi Heimosenkin arkea. Silti hän tajusi pian, että pysähtyminen on maalaustyön kannalta hyvää aikaa.

- Kaikki ympärillä oli sammunut ja rauhoittunut, ei oikein voinut tehdä muuta kuin maalata. Muistan, että oli joku oikein hienokin hetki, kun sain tehdä työtä ihan kaikessa rauhassa.

Keskittyminen mahdollisti myös sen, että hänellä oli riittävästi teoksia kahteen uudenlaiseen näyttelyyn. Normaalioloissa niitä ei olisi edes pidetty lähekkäin. Taiteilija kuvaa syksyä taiteellisen työnsä kulminaatiopisteeksi.

- Hämeenlinnassa on muotokuvia kuvitteellisista koirista, mutta Helsingissä on laaja merkitysten ja kuvien kartasto. Tämä on ollut vähän pelottavaa, vaikeaa ja ihanaa yhtä aikaa, sanoo Heimonen.

Ensi vuonna Heimosella on ainakin kolme näyttelyä, ensimmäinen niistä tammikuussa Keski-Suomen museossa Jyväskylässä.

Museonäyttelystä tulee iso ja Heimonen on suunnitellut, että hän jakaisi sen uusien töiden ja Petäjäveden kirkkomaalausten luonnosten välille.

- Voisi olla kiva näyttää, että eivät ne kirkkomaalaukset menneet ihan heti nappiin. Kun omakaan näkemys ei ollut vielä oikein jalostunut, niin yritin kaikkea yllättävää ja epätoivoistakin.

Kuuntele, mitä taiteilija kertoo korona-arjestaan Mari Pekkasen haastattelussa: