Magdalena Andersson nosti linjapuheessaan esiin jengiväkivallan. Matias Mäkysen mukaan kaikki kivet on käännettävä, ettei Suomessa päästetä tilannetta yhtä pahaksi kuin Ruotsissa.

Ruotsin demaripuolueen uusi puheenjohtaja Magdalena Andersson piti linjapuheensa Göteborgissa perjantaina. Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen katsoo Anderssonin esittäneen puheessaan ajatuksia, jotka ovat lähellä Sdp:n avauksia. Kuva: Seppo Kärki / IS, Adam Ihse / Lehtikuva

Ruotsin uusi demarijohtaja ja todennäköinen tuleva pääministeri Magdalena Andersson esitti linjapuheessaan ehtoja sosiaalitukien saamiselle.

Sosiaalitukien vastikkeellisuus voisi tarkoittaa Anderssonin mukaan esimerkiksi sitä, että tukien saajalle on tarjottava vähintään muutamaksi tunniksi töitä joka viikko, minkä lisäksi hänen olisi opeteltava kieltä.

Anderssonin linjauksista kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.

Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sanoo IS:lle, että Sdp on sisarpuolueensa kanssa "aika samoilla linjoilla".

- Andersson esitti, että koko sosiaaliturvassa, oli etuus mikä vain, pitäisi olla samankaltaiset velvoitteet ottaa työtä vastaan. Sdp:ssä on ajateltu näin ainakin vuodesta 2017, kun hyväksyimme sosiaaliturvamalliksemme yleisturvan. Jos ihminen on terve ja työkykyinen, työskentely on ensisijainen velvoite. Anderssonin idea on siltä osin aika lähellä meitä.

Anderssonin ajatus siitä, että kunnat työllistäisivät ihmisiä, muistuttaa Mäkysen mukaan ex-pääministeri Antti Rinteen (sd) tekemää esitystä.

Rinne ehdotti alun perin vuonna 2015 työvelvoitetta pitkäaikaistyöttömille. Ajatuksena oli, että pitkäaikaistyötön auttaisi esimerkiksi vanhuksia ja työttömälle maksettaisiin työehtosopimusten mukaista palkkaa.

- Ei meillä ole siitä pidemmälle vietyä pohdintaa, mutta kun työvoimapalvelut siirtyvät kunnille, tämä olisi yksi asia, jota voisi kokeilla. Toisaalta kannattaa tarkkaan arvioida, onko järkevää, että kunnat alkavat palkkaamaan ihmisiä työtehtäviin, joita ei muuten välttämättä perustettaisi.

Mäkysen mukaan Sdp suhtautuu periaatteessa myönteisesti kielikoulutusvelvoitteeseen.

- Jos kieli nähdään suurimmaksi esteeksi maahanmuuttajien työllistymiselle, kielikoulutus on aika itsestäänselvä investointi. En osaa arvioida, minkälaisia kustannuksia se aiheuttaisi ja mikä lopullinen hyöty siitä olisi.

Andersson korvaa demaripuolueen johdossa Stefan Löfvenin. Kuva: TT NEWS AGENCY / Reuters

Anderssonin mukaan Ruotsiin muuttavilta on odotettava enemmän.

Pitäisikö Suomeen muuttavilta odottaa enemmän?

- Kyllä se on oikea viesti, kysymys on tasapainosta. Viime kaudella kritisoimme aktiivimallia, koska se ei ollut tasapainoinen. Ihmisiltä vaadittiin tietyn tuntimäärän tekemistä, mutta siihen ei annettu aitoa mahdollisuutta, monia osallistumismuotoja ei laskettu aktiivimalliin ja ihmiset, jotka pyrkivät palveluihin, eivät välttämättä saaneet niitä.

Ensi keväänä voimaan astuva Pohjoismaisen työnhaun malli muistuttaa Juha Sipilän (kesk) hallituksen kuoppaamaa aktiivimalli kakkosta, jota silloinen oppositio vastusti ankarasti.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen mallissa työttömän on haettava keskimäärin neljää työpaikkaa kuukaudessa. Työtarjoukset ovat velvoittavia, jos työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta.

Ehdosta voidaan poiketa, jos hakijan työkyky on alentunut tai henkilö asuu alueella, jossa on vain vähän avoimia työpaikkoja. Laiminlyönneistä seuraavia karensseja lievennetään.

Miten malli lopulta eroaa "aktiivimalli kakkosesta"?

- Meidän mallimme on reilu ja oikeudenmukainen. Nyt tulee 0-4 hakemusta kuukaudessa riippuen alueen työpaikkojen tarjonnasta ja ihmisen henkilökohtaisesta tilanteesta. Neljään paikkaan pitää lähettää hakemus, se ei ole työttömälle eikä kenellekään raskas asia, jos pitää lähettää yksi hakemus viikossa. On totta kai ymmärrettävä, ettei pelkkä hakemusten lähettäminen ratkaise kaikkien työllistymistä, vaan saatetaan tarvita esimerkiksi koulutusta.

Andersson puhui linjapuheessaan myös jengirikollisuudesta.

- He seisovat avoimesti koulujen ulkopuolella ja rekrytoivat lapsiamme rikolliseen elämäntyyliin, jossa räjähdykset ja ampumiset ovat arkipäivää, Andersson kuvasi tilannetta HS:n mukaan.

Mäkysen mukaan kaikki kivet on käännettävä, ettei Suomessa päästetä tilannetta yhtä pahaksi.

- Ruotsin tilanne on tosi vakava, pääongelmia on alueiden eriytyminen, joillekin alueille on kasautunut työttömyyttä ja näköalattomuutta ja siellä jengit pystyvät tarjoamaan jonkinlaisen näkymän, se on aika iso epäonnistuminen yhteiskunnalle. Se liittyy koulutukseen, asumiseen, toimeentuloon, kriminaalipolitiikkaan ja poliisin resursseihin.

Onko Suomi Ruotsin tiellä?

- Maahanmuuttotrendien osalta olemme aika kaukana Ruotsista, meillä se on ollut niin paljon lyhytaikaisempaa, mutta ei rikollisuuden suhteen pidä olla sinisilmäinen. Ei ole mitään syytä, miksi muualla Euroopassa nähdyt ongelmat eivät voisi tulla meillekin, jos päästämme eriytymisen liian pitkälle. Pitää seurata tarkkaan muiden maiden tilannetta. Näihin jengeihin on aika tiukasti tartuttu jo, tuomioistuimet ovat käsitelleet jengien toimintaa ja viranomaiset ovat niiden kanssa hereillä.

Mäkynen on itse kotoisin Vaasan Ristinummelta, joka on hänen mukaansa alue, josta "kuulee aina kaikenlaista".

- Ei ole mikään luonnonlaki, että jotkut alueet kehittyvät tällaisiksi. Palataan Anderssonin puheeseen, työhön, koulutukseen ja kielen oppimiseen. Suomessa segregaatio ei ole tapahtunut onneksi yhtä nopeasti kuin muualla Euroopassa, asuntopolitiikka on siinä yksi merkittävä tekijä.