Skotlanti käyttämää Glasgow'n ilmastokokousta väylänä edistää itsenäisyyshankettaan.
Maailman johtajien läsnäolo tarjoaa hallitsevalle Skotlannin kansallispuolueelle (SNP) hyvän tilaisuuden muovata maailman mielipidettä itsenäisyyshankkeelle myönteiseen suuntaan ja korostaa alueen eroja suhteessa brittihallintoon.
Yksi keino Skotlannille erottautua Britanniasta on kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja EU-myönteisyys.
- Skotlannin hallinto haluaa esittää Skotlannin eteenpäin katsovana ja kansainvälisenä "maana", joka ajaa kunnianhimoista ja progressiivista politiikkaa, arvioi skotlantilainen politiikan tutkija Anthony Salamone Politico-lehdessä.
Toisaalta myös Britannia pyrkii osoittamaan kuningaskunnassa pysymisen etuja kokouksessa, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela STT:lle.
- Britannian hallituksen päätökseen COP26-kokouksen järjestämisestä Glasgow'ssa saattoi vaikuttaa halu korostaa Yhdistyneen kuningaskunnan kansainväliseen asemaan liittyviä hyötyjä itsenäisyyttä ajaville skoteille, Jokela sanoo.
Skotlanti on ajanut kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, vaikka öljystä vaurautensa saaneelle alueelle asia ei ole helppo. Öljyä on korvattu tuulivoimalla, joka on skottien merkittävin uusiutuvan energian lähde.
Skotlanti tavoittelee nollatason päästöjä vuoteen 2045 mennessä eli viisi vuotta Britanniaa aiemmin. Se on onnistunut siirtymään sähköntuotannossaan lähes kokonaan uusiutuvan energian käyttöön.
Skotlannin aluehallinnon tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä uusiutuva energia kattaa puolet energiantuotannosta sähkön lisäksi myös lämmityksessä ja liikenteessä.
Myös Glasgow'n kokouksen alla Skotlannin pääministeri ja kansallispuolueen puheenjohtaja Nicola Sturgeon on säännöllisesti puhunut Skotlannin kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta, sanoo Jyväskylän yliopiston irlantilaistaustainen historian tutkija Andrew G. Newby.
Sturgeonin pitää kyetä varmistamaan, että hänen tavoitteensa todella onnistuvat, sillä epäonnistuminen voisi laskea hänen kannatustaan etenkin nuorten skottien keskuudessa.
- Nationalistit toivovat, että jos Skotlanti onnistuu toteuttamaan kunnianhimoiset tavoitteensa ja luomaan uusia vihreitä työpaikkoja öljyn tilalle, skotit uskovat vahvemmin omiin kykyihinsä ja pärjäämiseen myös itsenäisenä valtiona, Newby sanoo.
Skotlannin itsenäisyyttä vastustavat tahot ovatkin pyrkineet käyttämään öljyyn liittyviä jännitteitä itsenäisyyshankkeen heikentämiseen.
Esimerkiksi Shetlanti eli Shetlandinsaaret ovat osa Skotlantia, mutta alueella on vahva oma kulttuurinen identiteettinsä. Se on myös perinteisesti suhtautunut epäilevästi itsenäisyyshankkeeseen. Samalla alue on hyötynyt vahvasti alueella sijaitsevan Cambon öljykentästä.
Skotlannin konservatiivit tukevat vahvasti Britanniaan jäämistä.
Skotlanti äänesti itsenäisyydestä vuonna 2014, jolloin 55,3 prosenttia äänesti sitä vastaan. Tuolloin skotit kuitenkin äänestivät siinä uskossa, että Britannia pysyisi osana EU:ta.
Nyt brexit on lisännyt itsenäisyyskampanjointia selvästi. Skotlannissa järjestettiin viime toukokuussa vaalit, joissa itsenäisyyttä kannattavat puolueet saivat enemmistön Skotlannin parlamenttiin.
- Skotlannin hallitus pyrkii kuitenkin hankkimaan äänestykselle Britannian hallituksen hyväksynnän, jotta se olisi oikeudellisesti mahdollisimman pätevä, Ulkopoliittisen instituutin Jokela sanoo.
Britannian pääministeri Boris Johnson ei pidä uutta äänestystä ajankohtaisena.
- Hänen hallituksensa Skotlannin asioista vastaava ministeri on sanonut, että äänestyksen hyväksymistä pitäisi pohtia, jos sen kannatus Skotlannissa ylittää 60 prosenttia, Jokela sanoo.
Gallupeiden mukaan noin 45 prosenttia skoteista tukee itsenäisyyttä ja noin 48 prosenttia vastustaa. Seitsemän prosenttia ei ole päättänyt kantaansa.
TetraSys Oy.