Plussalla, plussalla, miinuksella. Tuija Postari-Kivistö silmäilee kryptojensa, eli virtuaalivaluuttojensa, kurssikehitystä läppäriltä.

Yksityinen villi, vain tietokoneilla sijaitseva raha on kiinnostanut tähän saakka lähinnä nuoria miehiä. He eivät ole pelänneet riskejä eivätkä uutta tekniikkaa. Osa miehistä on tienannut miljoonia ostamalla ja myymällä virtuaalivaluuttaa.

Tämän vuoden aikana mukaan ovat tulleet myös rikkaat amerikkalaiset suursijoittajat. Se on lihottanut myös Tuija Postari-Kivistön kryptosijoituksia.

Kryptomiljonääri Niko Mäenpää hörppii kahviaan. Hän on luvannut kertoa kuppilan nurkassa, miten virtuaalivaluutoilla rikastutaan. Miljoonia!

Minä, tämän jutun toimittaja, olen ostanut elämäni ensimmäisen kerran virtuaalivaluuttaa kaksi päivää ennen tapaamistamme.

Olen laittanut rahojani tuotteeseen, jota on vaikea ymmärtää.

Virtuaalivaluutta on internetiin syntynyttä yksityistä "rahaa" - tai omaisuutta. Sen valvonta ja sitä koskeva lainsäädäntö on maailmanlaajuisesti vasta alkutekijöissään.

Virtuaalivaluuttaa voi sanoa villiksi tuotteeksi.

Sijoittajia yhtä paljon kuin brasilialaisia

Virtuaalivaluuttaa, toiselta nimeltään kryptovaluuttaa, voi ostaa ja myydä kuka hyvänsä. Internetiin on syntynyt lukuisia kauppapaikkoja, pörssejä, joissa kauppa käy yötä päivää.

Ostin virtuaalivaluuttaa siksi, että halusin tutkia tätä juttua varten, mihin ihmiset ympäri maailmaa ovat hurahtaneet. Amerikkalaisen pankin arvion mukaan heitä on jopa 200 miljoonaa.

Kryptosijoittajia on siis yhtä paljon kuin Brasiliassa asukkaita. Ja Brasilia on sentään yksi maailman suurimmista valtioista.

Mahdollisuus tienata rahaa viettelee

Suomalaisten kryptoja ostaneiden määrää ei kukaan tiedä tarkkaan. Vakuutusyhtiö Lähitapiolan kyselyn perusteella Suomessa olisi ehkä 180 000 ihmistä, jotka omistavat virtuaalivaluuttaa.

Mahdollisuus suuriin voittoihin vetää puoleensa. Sen kääntöpuolena on suuri riski menettää koko sijoituksensa arvo. Krypton hinta voi tippua vaikka nollille milloin hyvänsä.

Innostus kryptoihin on kasvanut nyt korona-aikana.

Nainen kryptokaupoilla on harvinaisuus

Kun Niko Mäenpää hankki ensimmäiset kryptot vuonna 2013, harva suomalainen oli kuullut koko ilmiöstä.

Valtaosa kryptojen omistajista on edelleen nuoria miehiä. Mutta mukaan on lähtenyt myös boomereita eli suurten ikäluokkien edustajia.

Naisia on mukana vähän. Bank of American tietojen mukaan vain 15 prosenttia kaikista kryptojen omistajista.

Olen siis yksi harvoista.

Niin on myös Kainuussa Sotkamossa asuva ekonomi Tuija Postari-Kivistökin. Hänen sijoituksensa kryptoihin on tällä hetkellä kymmenien tuhansien eurojen arvoinen.

Konkari haistoi tilaisuuden

Tuija Postari-Kivistö osti ensimmäiset virtuaalivaluuttansa alkuvuodesta 2020. Hän kertoo sijoittaneensa lähinnä pörssiosakkeisiin jo 30 vuotta.

- Olin Lontoossa sijoittajakurssilla ja siellä oli tunnin opastus kryptovaluuttaan.

Postari-Kivistö kuuli, että pian myös suurten sijoituspankkien asiakkaat voisivat laittaa rahaansa kryptoihin. Siihen saakka kryptoja olivat harrastaneet vain yksittäiset ihmiset.

Kokenut sijoittaja arveli, että suurten sijoittajien raha nostaisi kryptovaluuttojen hintoja.

Niin myös kävi.

Kryptojen arvo paisui tänä vuonna

Jos haluaisi ostaa kaikki maailman kryptovaluutat itselleen, se onnistuisi tuolla noin 2 000 miljardilla eurolla.

Sitä varten tarvittaisiin kaikki liikkellä olevat Sveitsin frangit ja ruplat. Amerikkalainen Morgan Stanley -pankki on laskenut, että pelkästään bitcoinin markkina-arvo on tällä hetkellä suurempi kuin liikkeellä olevien ruplien arvo.

Myös minä olen nyt osa kryptovaluuttamarkkinoita. Mieltä kutkuttaa, voisinko voittaa rahaa?

Köyhästä opiskelijasta tuli varakas

Kahviseurani Niko Mäenpää kuuluu voittajiin. Hän on tienannut peräti kuutisen miljoonaa euroa kryptovaluutoilla. Mikä voitto!

Summasta on toki pitänyt maksaa lähes kolmasosa veroa.

Helsingissä kahvilan nurkassa istuu kaksi hyvin erilaista sijoittajaa. Nuori riskillä miljoonia tienannut mies ja varovainen keski-ikäinen toimittaja.

Mäenpää oli köyhä opiskelija, kun hän hankki ensimmäiset virtuaalivaluuttansa.

- Ostin 400 eurolla bitcoineja.

Alkupääoma oli Mäenpään kesätöillä tienaamaa rahaa.

Niko Mäenpää varoittaa, että satasella tuskin tienaa enää miljoonaa. Sitä tapahtui nimenomaan joillekin alussa mukaan lähteneille.

- Se juna meni jo.

Näin Mäenpää hankki omaisuutensa

Mäenpää osti siis halvalla ja myi kalliilla.

Vanha kikka, uusi tuote.

- Minulla oli onnea.

Alla näet aikajanalla, kuinka Mäenpää tienasi miljoonansa. Hän aloitti kaiken kahdeksan vuotta sitten. Ensimmäinen ostos olivat siis bitcoinit. Se on vanhin kryptovaluutta eikä kahdeksan vuotta sitten juuri muita vaihtoehtoja ollut.

Mäenpäätä voisi sanoa spekuloijaksi.

Ryhdynkö minäkin sellaiseksi?

Verottaja ottaa osansa kryptomiljoonista

Moni on ryhtynyt.

Viime vuoden loppuun mennessä noin 4 000 suomalaista on ilmoittanut verottajalle voitoistaan.

Verottajan arvion mukaan vain puolet suomalaisten kryptotuloista on tullut heidän tietoonsa. Tuhannet ovat siis jättäneet raportoimatta tienestejään.

Asiantuntija Timo Puiro verohallinnosta kertoo sähköpostilla, että verotettavia voittoja on kertynyt 20 miljoonan euron edestä. Suurin osa voitoista on pieniä, mutta maassa on muitakin kryptomiljonäärejä kuin Mäenpää.

Verottajan tiedossa on myös kryptokaupoilla syntyneitä tappioita 2,5 miljoonan euron arvosta.

Pikkuostoksen arvo heiluu ylös alas

Niko Mäenpään kasvoilla käväisee huvittunut ilme.

Paljastan, että ostin virtuaalivaluuttaa vain 20:lla eurolla. Siirsin suomalaisen välittäjän palveluun sata euroa, mutta en tohtinut käyttää sitä kaikkea.

Suomalaisen välittäjän tarjonta on vaatimaton verrattuna netin suurimpiin kryptopörsseihin.

Erilaisia kryptovaluuttoja on syntynyt digitaaliseen maailmaan yli 10 000 kappaletta yhdysvaltalainen investontipankki Morgan Stanleyn arvion mukaan.

Osa kryptoista on tehty jopa pilailumielessa, kuten Dogecoin. Silti kyseinen virtuaalivaluutta on yksi arvokkaimmista kryptopörssien tuotteista.

Oman vaatimattoman ostokseni arvo on väreillyt ylös ja alas kahden päivän aikana.

Onnea ja pahaa oloa

Samalla tunteeni ovat liikkuneet kuin olisivat vuoristoradassa. Tapaamispäivänä ostokseni on muutaman sentin plussalla ja olen moisen takia hyvällä tuulella. Outoa.

Ilmiö on tuttu Niko Mäenpäälle. Tunteet ovat samankaltaiset, vaikka pelissä on ihan eri suuruiset rahat.

Voittaminen saa aikaan hyvänolon tuntemuksia.

Mäenpäällä on myös toisenlainen kokemus ajalta, jolloin hänen kryptojensa arvo paisui silmissä.

- Tuli ihan paha olo, kun hinnat nousivat pystysuoran käyrän mukaisesti, Mäenpää kertoo.

Mielessäni välähtää, pitäisikö sijoittaa lisää. Haluaisin voimakkaampaa jännitystä peliin!

Nopea tunneralli koukuttaa

Nopealiikkeinen jännitystä ja mielihyvää aiheuttava rahapeli yrittää saada minusta otteen. Aivoissani erittyy mielihyväaine dopamiinia, jota haluan tiedostamattani lisää.

Sama tunneralli voi suistaa ihmisiä jopa peliriippuvuuteen ja ylivelkaantumiseen.

Onkohan kenestäkään tullut kryptopörssiriippuvainen?

Soitan peliriippuvaisia auttavan Peluuri-palvelun päällikkö Inka Silvennoiselle. Hän tuntee ilmiön.

- Meillä on muutama kryptokauppaa käyvä asiakas vuodessa, Inka Silvennoinen kertoo puhelimessa.

Rahapeleihin koukuttunut ihminen on voinut siirtyä pelaamaan myös virtuaalivaluutoilla. Monissa nettikasinoissa voi myös maksaa pelinsä kryptoilla.

Uskoako skeptikkoa vai fanaatikkoa

Suhtautumisessa virtuaalivaluuttaan on kaksi jyrkkää ääripäätä. On skeptikot ja fanaatikot.

Suurin osa ilmiöön törmääjistä kuuluu todennäköisesti kolmanteen luokkaan eli monttu-auki-olijoihin. Myös minä, jutun toimittaja, olen ehdottomasti kolmannessa luokassa. Ei tiedä, uskoako skeptikoita vai fanaatikkoja.

Skeptikkojen mielestä kyse on pelkästään uhkapelaamisesta, jossa harva voittaa ja moni häviää. Virtuaalivaluutta on tämän näkemyksen mukaan kuin pelimerkki, jonka arvo nousee tai laskee. Voittaja on se, joka hoksaa myydä pelimerkkinsä pois oikealla hetkellä.

Bitcoinilla ei saa maitoa

Fanaatikkojen mielestä kyseessä on vallankumouksellinen uusi valuuttajärjestelmä, joka muuttaa nykyistä pankki- ja rahoitustoimintaa. Monet alan nettipalvelut käyttävät tätä argumenttia markkinoinnissaan.

Se oli myös ensimmäisen virtuaalivaluutan bitcoinin luojien ajatus.

Bitcoinista piti tulla valtioiden virallisen valuutan vaihtoehto. Sen käyttö maksuvälineenä on tällä hetkellä kuitenkin vähäistä. Sillä ei saa kauramaitoa lähikaupasta.

Mäenpää teki kryptoista ammatin

Markkinointiin kuuluu myös väite vapaudesta. Ajatellaan, että on vapautta käyttää maksuvälinettä, jota eivät ohjaa ja valvo valtiolliset instituutiot kuten keskuspankit.

Uskaltaisinko luokitella tapaamani Niko Mäenpään ja Tuija Postari-Kivistön?

Molemmat tietävät kryptoista paljon ja uskovat niihin muutenkin kuin riskialttiina keinona tienata rahaa.

Mäenpää uskoo, että kryptojen pohjana olevan teknologian avulla voi luoda jotain pysyvää uutta.

- Kyllä virtuaalivaluutan käyttö vielä laajenee - mutta sitähän ei tiedä, onko menestyjä bitcoin vai joku muu.

Lakitieteiden maisteriksi valmistunut Niko Mäenpää on perustanut jopa alan konsultointiyrityksen. Hän toimii neuvonantajana niin yrityksille kuin yksityisillekin.

Louhinta siirtyi suuriin keskuksiin

Virtuaalivaluuttojen ympärille on syntynyt myös uusi teollisuuden haara.

Ensimmäistä virtuaalirahaa eli bitcoineja loi joukko harrastajia omilla koneillaan. Harrastajat myös pitivät virtuaalivaluuttaa yllä tietokoneillaan kotoa käsin. Tuota kaikkea sanotaan louhinnaksi.

Louhintaa tapahtuu yhä, mutta työ on siirtynyt suurelta osin suuriin tietokonesaleihin. Laskusuorituksista on tullut yhä monimutkaisempia ja se vaatii tehokkaan koneen sekä paljon sähköä.

Aikaisemmin louhinta keskittyi Kiinaan. Valtio on kieltänyt touhun nyt siellä ja tietokonekeskukset ovat siirtyneet etenkin Yhdysvaltoihin.

Nyt niin yksityiset ihmiset kuin yrityksetkin voivat ostaa louhintaa palveluna näiltä louhintayrityksiltä.

Naisia on pidetty perinteisesti varovaisina sijoittajina. Myös minä, tämän jutun toimittaja, olen varovainen keski-ikäinen piensijoittaja. En laita rahoja sijoituksiin, joiden arvo saattaa romahtaa täysin.

Otinko nyt sellaisen riskin?

Pankkiiri vertaa postimerkkikauppaan

Virtuaalivaluuttojen ostamista ja myymistä on verrattu jo kuuluisaan tulppaanikuplaan.

Hollannissa 1600-luvun sijoittajat innostuivat ostamaan tulppaanisipuleita, koska niiden arvo nousi ja nousi. Ostaja osti sipulin ja jäi odottamaan ahneuksissaan hetkeä, jolloin voisi myydä sen kalliimmalla.

Lopulta sipulien hinta romahti ja moni menetti suuret summat rahaa. Näin pelätään käyvän myös virtuaalivaluutoille.

Äskettäin arvon romahduksesta varoitti Ruotsin keskuspankin pääjohtaja Stefan Ingves. Hän piti kryptoihin sijoittamista taloudellisesti yhtä järkevänä kuin postimerkkikauppaa.

Riskeistä on varoittanut myös Suomen rahoitusalaa valvova Finanssivalvonta.

Varsinkin vuoden 2021 puolella hintaralli on ollut hurja.

Ilmassa on hintakuplan merkkejä.

Talouslehti The Economist julkaisi äskettäin artikkelin, jossa pohditaan virtuaalivaluuttojen mahdollisen hintakuplan puhkeamista. Sillä olisi laaja vaikutus.

Luottokorttiyhtiöt hyväksyvät kryptot

Kryptovaluutat ovat levittäytymässä myös suuriin maksunvälittäjiin.

Luottokorttiyhtiöt Mastercard ja Visa sallivat asiakkaidensa maksaa kryptoilla. Muutamaa suurinta kryptovaluuttaa voi käyttää myös maksunvälittäjä Paypalin palvelussa.

Valtioista El Salvador on hyväksynyt bitcoinit viralliseksi valuutaksi. Sitä on siis voitava käyttää maksuvälineenä kaikkialla kyseisessä maassa.

Eläkeraha pysyy kaukana kryptoista

Suomalaiset isot instituutiot ovat toista maata.

Eläkevakuutusyhtiöt ja pankit ovat sanoneet yleensä "Kiitos, ei!" virtuaalivaluutoille.

Siihen on monta syytä.

Eläkeyhtiö Varman sijoitusjohtaja Reima Rytsölä kertoo oman yhtiönsä pysytelleen erillään kryptoista.

Ensinnäkin virtuaalivaluuttojen arvo vaihtelee jyrkästi. Yhtenä päivänä hinta voi tipahtaa jopa kymmeniä prosentteja. Isoilla summilla sijoitettaessa se merkitsisi suuria euromääräisiä menetyksiä.

Kryptot eivät tuota osinkoja

Valuutan arvo on myös helppo manipuloida. Ainakin jos on maailman ehkä rikkain henkilö, Elon Musk. Sähköautoyhtiö Teslan perustaja ja omistaja on tviittailullaan heilutellut virtuaalivaluttojen hintoja ylös alas etenkin tämän tänä vuonna.

Kryptovaluutta on tuottava sijoitus vain silloin, kun sen arvo nousee ja nousee.

- Ei ole oikein ymmärrystä, miten niiden arvonmuodostus tapahtuu muuten kuin kysynnän ja tarjonnan epätasapainolla, Reima Rytsölä sanoo sijoittajakielellä.

Muista sijoituksista tuottoa tulee muutoinkin. Yrityksen osakkeiden omistaja saa osansa yrityksen tuloksesta osinkoina. Asuntojen ja liikehuoneistojen omistaja taas saa tuottoa vuokrista.

- Virtuaalivaluutat tuottavat vain spekuloinnin kautta, Rytsölä jatkaa.

Pankkikonserni Nordea jopa kielsi omia työntekijöitään ostamasta virtuaalivaluuttaa.

Suomen pankista tyly tuomio

Myös Suomen pankissa suhtaudutaan kryptoihin kriittisesti. Pankin asiantuntijaa Aleksi Grymiä voisi luonnehtia suorastaan skeptikoksi.

Kryptovaluuttoja markkinoivat tahot, kuten kryptopörssien johtajat, hehkuttavat bitcoinin ja muiden virtuaalivaluuttojen ylivertaisuutta tavalliseen rahaan verrattuna.

Yksi kryptojen myyntivalteista on väite virtuaalivaluuttoihin liittyvän teknologian tehokkuudesta.

Grym näkee asian suorastaan päinvastaisena. Hän kertoo osallistuneensa itse Euroopan keskuspankin EKP:n selvitykseen virtuaalivaluutoista.

- Parhaat asiantuntijat selvittivät kolme vuotta, olisiko virtuaalivaluutoissa jotain hyödynnettävää, Grym kertoo.

Loppuraportti toteaa, että ei ole.

Raportissa kerrotaan, että virtuaalivaluuttojen perustana oleva teknologia on tehoton pankkien tarpeisiin.

- Euroopassa raha siirtyy pankkitililtä toiselle alle kymmenessä sekunnissa ja kryptoilla siihen ei päästä.

Bitcoin tuottaa päästöjä kuin yksi valtio

Tässä ajassa ei voi ohittaa minkään toiminnan vaikutuksia ilmaston lämpenemiseen. Virtuaalivaluutan ylläpito ja louhinta kuluttaa paljon sähköä. Tästä asiasta bitcoinia ja monia muita kryptoja on arvosteltu laajasti.

Maailmaan on siis syntynyt yhden hyvinvointivaltion kokoinen päästölähde. Samaan aikaan etenkin Euroopan valtiot ponnistelevat sen eteen, että päästöt nollautuisivat viimeistään vuonna 2050.

Rikolliset pitävät kryptoista

Yksi arveluttava asia on virtuaalivaluutan ja rikollismaailman välinen yhteys.

Monet rikolliset käyttävät rahansiirtoon virtuaalivaluuttaa. Ainakin bitcoin on siitä tunnettu.

Pimeän, hyvin salatun, verkon uumenissa huumeita ja aseita on helppo maksaa bitcoineilla. Valuutan siirto onnistuu anonyymisti eikä järjestelmää aina valvota samaan tapaan kuin virallisessa raha- ja pankkimaailmassa.

Bitcoinin arvo kipusi syyskuun puolivälin jälkeen kaikkien aikojen ennätykseen eli 66 000 dollariin. Se on reaktio uuteen käänteeseen. Yhdysvaltojen arvopaperi- ja pörssikomissio SEC myönsi luvan perustaa virtuaalivaluutan päälle rakennetun rahaston, joka on nyt myynnissä New Yorkin pörssissä.

Niko Mäenpää varoitti kahvilan pöydässä jo tästä. Satasilla ei enää tulla miljonääriksi. Katsotaanpa, miten paljon olisi pitänyt sijoittaa tullakseen miljonääriksi.

Valtiot aikovat kesyttää villin alan

Ostamani virtuaalivaluutta oli vuosi sitten halpa. Sen hinta on nyt lähes kymmenkertainen.

Miljoonan omaisuuteen olisi tarvinnut 100 000 euroa alkupääomaa.

Kiitos, ei!

Noudatan myös toista sijoittajan kultaista ohjetta. Laitan peliin vain sellaisen summan, joka minulla on vara menettää.

On todella epävarmaa, kuinka moni kryptopörssien tuotteista on olemassa enää muutaman vuoden kuluttua.

Niin Euroopan unioni kuin Yhdysvaltojen senaattikin valmistelevat uutta lainsäädäntöä villille alalle. Enkä sääntelystä tulee niin kallis, että niin kryptoja kuin niiden kauppiaitakin kuolee pois?

Osa sijoituksista muuttui arvottomaksi

Tuija Postari-Kivistö tarttuu kännykkäänsä. Tarkistetaan taas, mitä kryptoille kuuluu.

Postari-Kivistö kertoo, että jotkut virtuaalivaluutat ovat menettäneet lähes tyystin arvonsa. Ne ovat pieniä uusia luomuksia, joiden arvo voi onnekkaalla tuurilla kohota sata- tai jopa tuhatkertaiseksi. Nyt kävi toisin.

Pitäisikö kryptopörssien ja muiden alan toimijoiden touhuja rajoittaa lainsäädännöllä? Asiasta keskustellaan A-studiossa maanantaina 8.11.2021 kello 21.00 TV-yhdessä ja Yle Areenassa.