Nordea ja Danske Bank ovat sijoittaneet kansainvälisiin suuryrityksiin, jotka kytkeytyvät ihmisoikeusloukkauksista syytetyn Myanmarin armeijan liiketoimiin.

Asia käy ilmi kansalaisjärjestö Bank Trackin selvityksestä, jossa tutkittiin kansainvälisten rahoituslaitosten Myanmar-yhteyksiä.

Selvityksestä kertoi elokuussa ensin ulkoministeriön julkaisema Kehitys-lehti. Lehti selvitti tilinpäätösten perusteella, että sijoituksia Myanmarin armeijaan yhdistyvissä yrityksissä on ollut myös suomalaisilla työeläkeyhtiöillä Ilmarisella ja Elolla.

Kaikki neljä yhtiötä kertovat Ylelle ryhtyneensä sijoitustensa suhteen toimenpiteisiin ja myyneensä omistuksiaan joissakin yrityksistä.

Miksi yhteys Myanmarin armeijaan on ongelma?

Myanmar on ollut kaaoksessa siitä lähtien, kun armeija kaappasi vallan helmikuun 2021 alussa. Sotilasjuntan käsissä on sen jälkeen kuollut ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan jopa yli tuhat siviiliä.

Armeija on syyllistynyt myös rohingyavähemmistön vainoon, joka YK:n mukaan täyttää kansanmurhan kriteerit. Yli puoli miljoonaa rohingyaa pakeni murhia, väkivaltaa ja raiskauksia naapurimaahan Bangladeshiin, kun vaino kärjistyi vuonna 2017.

Myanmarin demokratisoitumisen aikana 2010-luvulla maahan virtasi ulkomaisia investointeja. Myanmar oli myös Suomelle tärkeä kehitysyhteistyön kohde.

Jo vuosia ennen vallankaappausta armeija pyöritti Myanmarissa laajaa yritystoimintaa kahden suuren monialayhtiön kautta. Niiden monimutkaiset ja usein läpinäkymättömät verkostot ulottuvat jadekaupasta, rakennuksilta ja tehtaista telekommunikaatioon, puutavara-alalle ja kiinteistönvälitykseen.

Armeijan taloudellisia kytköksiä selvittänyt YK:n riippumaton tutkijaryhmä varoitti toissa vuonna, että armeijan tai sen omistamien yritysten kanssa yhteistyötä tekevillä on suuri riski myötävaikuttaa ihmisoikeusloukkauksiin.

Miten suomalaisille tutut yritykset yhdistyvät Myanmariin?

Kansainvälisten pankkien yhteyksiä armeijaan selvitti hollantilainen Bank Track -järjestö, joka tutkii pankkien rahoitustoiminnan vaikutusta erityisesti ihmisoikeuksiin ja ympäristöön. Bank Track on raportoinut esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden rahoituksesta, mistä ovat uutisoineet esimerkiksi The Guardian ja Forbes.

Bank Track hyödynsi kansalaisjärjestö Justice for Myanmarin listaa ulkomaisista suuryrityksistä, joiden liiketoiminta kytkeytyy Myanmarin armeijaan tai sen omistamiin yrityksiin.

Bank Trackin mukaan ainakin 39 kansainvälistä rahoituslaitosta on sijoittanut 18 tällaiseen ulkomaiseen suuryritykseen.

Järjestö on kerännyt tietonsa helmi-toukokuussa 2021.

Nordealla ja Danske Bankilla oli sijoituksia lähes kaikissa Bank Trackin tarkastelemista suuryrityksistä. Sijoitusten yhteenlaskettu arvo oli noin 930 miljoonaa euroa.

Bank Track jakaa suuryritykset kahteen ryhmään.

Ensimmäisen ryhmän yritykset ovat tehneet yhteistyötä Myanmarin armeijan ja siihen liittyvien yritysten kanssa jo ennen vallankaappausta. Näihin kuuluu esimerkiksi aasialaisia rakennusalan yrityksiä.

Toisen ryhmän yritykset ovat päätyneet yhteistyöhön armeijan kanssa vallankaappauksen myötä, kun esimerkiksi Myanmarin valtio-omisteiset yhtiöt siirtyivät armeijan käsiin. Tällaisia ovat esimerkiksi kansainväliset öljy-yhtiöt.

Nordealla, Danske Bankilla, Ilmarisella ja Elolla on ollut sijoituksia molemman ryhmän yrityksissä.

Miten Nordea ja Danske Bank ovat toimineet?

Nordea on sijoittanut useisiin ykkösryhmän yrityksiin.

Näistä intialaisyritys Bharat Electronicsin tiedetään vieneen Myanmariin tutkateknologiaa. Intialaisella satamayhtiöllä Adani Ports & SEZ:llä on Myanmarin armeijan omistaman yhtiön kanssa sopimus sataman rakentamisesta. Eteläkorealaisella Poscolla on ollut monipuolista yritystoimintaa armeijan kanssa esimerkiksi energia- ja terästeollisuudessa.

Nordea kertoo Ylelle myyneensä sijoituksensa näissä kolmessa yhtiössä alkuvuodesta muun muassa Myanmarin ihmisoikeustilanteeseen liittyvistä syistä ja asettaneensa ne sijoituskieltolistalleen. Lisäksi Nordea on lähettänyt selvityspyynnön kaikille muille listan yrityksille. Se päättää jatkotoimista selvitysten perusteella.

- Emme tietenkään halua, että sijoituskohteemme olisivat mukana missään ihmisoikeusrikkomuksissa. Mutta on katsottava, millä tasolla ja mitä kautta yhteyksiä löytyy, Nordea Asset Management -yksikön päällikkö Henrika Vikman sanoo.

Myös Danske Bankilla on ollut sijoituksia useissa ykköskategorian yrityksissä. Se kertoo Ylelle myyneensä omistuksensa Adanissa ja asettaneensa yrityksen sijoituskieltoon syyskuussa 2020. Danske Bankin sulkulistalla ovat myös Bharat Electronics ja Posco.

- Pidämme rajoituslistalla myös kaikki nykyiset ja tulevat valtionlainat Myanmarista, Danske Bankin lehdistöpäällikkö Josi Tikkanen kertoo Ylelle.

Bank Trackin mukaan sen tiedot viittavat pankkien sijoitustietoihin vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Danske Bank kuitenkin sanoo, ettei sillä ole ollut Adanissa sijoituksia enää vuoden 2021 alkupuoliskolla.

Miten Elo ja Ilmarinen vastaavat?

Myös työeläkeyhtiö Elolla on vuonna 2020 ollut sijoituksia yhdessä ja Ilmarisella kahdessa yrityksessä, joiden liiketoiminta on linkittynyt armeijaan pidemmän aikaa.

Molemmat ovat sijoittaneet yhdysvaltalaiseen hotellijätti Hiltoniin. Samoin ovat tehneet Nordea ja Danske Bank.

Hilton pyörittää hotellia myanmarilaisen yrityksen kanssa rohingyavähemmistön osavaltiossa Rakhinessa ja kansalaisjärjestö Justice for Myanmarin mukaan maksaa maanvuokraa armeijalle.

Ilmarinen ja Elo kertovat Ylelle myyneensä Hilton-sijoituksensa tänä vuonna. Ne eivät vastanneet kysymykseen, olivatko syynä mahdolliset kytkökset armeijaan.

Eläkeyhtiöt sanovat Ylelle selvittävänsä mahdollisuuksia vaikuttaa Myanmarissa toimiviin yrityksiin yhdessä muiden sijoittajien kanssa ihmisoikeustilanteen vahvistamiseksi.

- Joukolla tehtävällä vaikuttamisella on enemmän painoarvoa, Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö Karoliina Lindroos sanoo.

Juttu jatkuu infolaatikon jälkeen.

Miksi Myanmarin tilanne on sijoittajille monimutkainen?

Myanmarin vallankaappauksen myötä tilannetta on mutkistanut se, että valtion omistamat yhtiöt luisuivat armeijan määräysvaltaan.

Näiden joukossa on Myanmarin öljy- ja kaasuyhtiö Moge. Sitä pidetään nyt armeijan tärkeimpänä yksittäisenä tulonlähteenä. YK:n Myanmar-erikoisraportoija Tom Andrews on vaatinut kansainväliseltä yhteisöltä pakotteita energiasektorille.

Bank Track -järjestön listalla on kymmenen ulkomaista yritystä, jotka joutuivat armeijan kanssa tekemisiin vallankaappauksen myötä. Näitä ovat muun muassa Mogen kanssa yhteistyötä tekevät suuret öljy-yhtiöt kuten ranskalainen Total Energies ja amerikkalainen Chevron.

Nordealla, Danske Bankilla, Ilmarisella ja Elolla on kaikilla ollut näissä sijoituksia.

Ainakin osa listan ykkös- ja kakkoskategorian yrityksistä on ryhtynyt Myanmarin vallankaappauksen jälkeen toimiin. Esimerkiksi öljy-yhtiöt Total ja Chevron ovat jäädyttäneet maksuja, jotka olisivat muuten päätyneet armeijalle.

Danske Bankin lehdistöpäällikkö Josi Tikkanen sanoo, että pankki keskustelee Totalin kanssa mahdollisuuksista huomioida Myanmarin ihmisoikeustilanne yritystoiminnassa.

- [Totalin operoima] kaasukenttä tuottaa sähköä miljoonille ihmisille ja tärkeälle infrastruktuurille, kuten sairaaloille Myanmarissa ja Thaimaan länsiosissa.

Nordean Henrika Vikman sanoo, että ihmisillä on oltava konfliktialueillakin mahdollisuuksia ostaa tuotteita ja palveluita.

- Pidämme tärkeänä, että löytyy yhtiöitä, jotka näitä pystyvät tuottamaan toimintatavoin, jotka eivät ole ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa.

Helppoja ratkaisuja tilanteeseen ei ole. Esimerkiksi EU ja Yhdysvallat perustelevat haluttomuuttaan asettaa pakotteita energiasektorille juuri humanitaarisilla syillä: sähkökatkokset iskisivät ennen kaikkea Myanmarin siviiliväestöön.

Juttua varten on haastateltu myös Ulkopoliittisen instituutin vierailevaa johtavaa tutkijaa Olli Ruohomäkeä sekä Finnwatchin tutkijaa Anu Kultalahtea.

Mihin asti pankkien ja rahoituslaitosten vastuu sijoituksistaan ulottuu? Voit keskustella aiheesta sunnuntai-iltaan 7.11. klo 23 asti.

Lue lisää:

Myanmarin armeija kaappasi vallan ja lupaa uudet vaalit ensi vuonna - maan johtaja Aung San Suu Kyi otettiin kiinni

Myanmarin armeija on surmannut jopa yli sata ihmistä mielenosoituksissa, raportteja ilmaiskuista syrjäseudulla - "He tappavat meitä kuin kanoja

Rohingya-pakolaiset kertovat Ylelle, miten Myanmarin sotilaat toimivat: "He polttivat talomme ja ampuivat ne, jotka nousivat piiloistaan