Vantaalaisopettajan noin tuhannen oppilaan koulussa enemmistö oppilaista on vieraskielisiä ja moni ei osaa suomea kunnolla. Tutkijoiden raportin mukaan alueellinen eriarvoistuminen johtaa siihen, että oppimiserot kasvavat etenkin vieraskielisten lasten keskuudessa.

Suuriin kaupunkeihin on syntymässä alueita, joilla väestön suomen kielen taito rapistuu. Kuva: Kalle Koponen / HS, Vesa Moilanen / Lehtikuva

Valtioneuvosto julkaisi alkuvuodesta kahden tutkijan, Venla Berneliuksen ja Heidi Huillan, raportin koulutuksen alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä.

Raportin mukaan perusopetuksen osalta erityisen huolestuttavana signaalina on ollut osaamiserojen kasvu sekä oppilaiden että koulujen välillä. Sama näkyy jo varhaiskasvatuksessa.

Suuri osa erityisessä riskissä olevista kouluista sijaitsee isojen kaupunkien huono-osaistuneissa naapurustoissa.

PISA-tutkimukset ovat osoittaneet, että perhetaustan merkitys suomalaisoppilaiden osaamiselle ja koulujen oppimistuloksille on jopa voimistunut 2000-luvun kuluessa.

Erityisen voimakkaasti oppilasalueiden välillä ovat kasvaneet erot vieraskielisen (muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisen) väestön osuudessa.

Suomen kielen taitojen rapistumiselle alttiit koulut sijaitsevat pääosin isojen kaupunkien huono-osaistuneissa naapurustoissa. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Raportissa todetaan, että alueellinen eriytyminen johtaa siihen, että vieraskieliset lapset eivät aina opi suomea kunnolla. Jos koulussa ei ole paljon äidinkielenään suomea puhuvia lapsia, jää oppilaiden suomen taito ja sanavarasto ohueksi.

Suuriin kaupunkeihin on syntymässä alueita, joilla väestön suomen kielen taito rapistuu. Näin on esimerkiksi Turun Varissuon koulussa.

- Oppilaiden suomen kielen taito on havaintojemme mukaan heikentynyt vuosi vuodelta. Tilannetta ei paranna se, että alhaisen sosioekonomisen statuksen alueella harvojen kantasuomalaisten lasten kieli köyhtyy myös. Varissuon lapset puhuvat "varissuomea", johon kuuluvat monenlaiset kieliopilliset oikaisut sekä hyvin rajattu sanasto, Varissuon koulun johtaja Nana Lampi kertoo tutkimuksessa.

Samankaltainen tilanne on tuttu myös Vantaan lähiössä.

-?Oppilaalle on äärettömän vaikeaa oppia, kun ei osaa suomen kieltä. Ja opettajien on tällöin äärimmäisen vaikeaa opettaa, kertoo vantaalaisen lähiön yläkoulussa opettajana työskentelevä nainen.

Hän antaa haastattelun nimettömänä.

Kyseisellä vantaalaisella alueella vieraskielisten osuus koko väestöstä on 45 prosenttia, mutta noin tuhannen oppilaan koulussa vieraskielisten oppilaiden osuus on 60-70 prosenttia.

-?On luokkia, joissa ei ole yhtään suomea äidinkielenään puhuvaa oppilasta. Enimmillään suomenkielisiä oppilaita on luokissa neljä tai viisi, ja kaikki loput ovat vieraskielisiä, opettaja kertoo.

Opettajan mukaan vieraskielisten oppilaiden enemmistö luokissa vaikuttaa siihen, että nämä oppilaat eivät opi suomea kunnolla.

Opettaja kertoo esimerkin oppilaasta, joka on ollut Suomessa kaksi ja puoli vuotta, mutta hänen kanssaan ei pysty kommunikoimaan suomeksi.

-?Enkä minä osaa arabiaa, eikä muutakaan yhteistä kieltä ole, opettaja sanoo.

Tilanne on raskas niin opettajille kuin oppilaillekin. Opettajien jaksaminen on koetuksella.

-?On todella uuvuttavaa yrittää opettaa oppilaita, joilla ei ole kielitaitoa.

Opettaja haluaa korostaa, että syy ei ole oppilaissa. Myös koulun opettajat ovat taitavia ja motivoituneita.

-?Meillä on todella ihania oppilaita, ja he viihtyvät koulussa hyvin. Ja monissa kohdissa oppilaiden erilaiset taustat on rikkauskin.

Maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta, jonka tavoitteena on oppilaan suomen kielen taidon kehittäminen. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Opettaja toivoo, että päättäjät opetusministeriöstä ja opetushallituksesta tulisivat oikeasti tutustumaan koulujen arkeen.

-?Ainakin täällä ruohonjuuritasolla tulee tunne, että päättäjät eivät todellakaan tiedä, millaista tämä oikeasti on. Kaikenlaista päätetään siellä norsunluutornissa. Heillä ei ole hajuakaan, mitä se tarkoittaa, kun on tuhat oppilasta, joista monella on isoja haasteita.

Maahanmuuttotaustaisille lapsille ja nuorille järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta, jonka tavoitteena on oppilaan suomen kielen taidon kehittäminen ja muiden valmiuksien antaminen esi- tai perusopetuksessa opiskeluun.

Opettaja pitää ongelmallisena, että käytännössä valmistavasta opetuksesta kouluun saapuvat oppilaat eivät osaa kunnolla suomea.

-?Valmistava opetus kestää yleensä puolisen vuotta, jonka jälkeen oppilas voi tulla vaikka kahdeksannelle luokalle. Sitten hän menee historiantunnille, jossa on normaali suomenkielinen oppikirja käytössä. Ei hän ymmärrä siitä yhtään mitään.

Opettajan mielestä pitäisi luoda jonkinlainen koulupolku tällaisille oppilaille.

-?Pitäisi olla jonkinlaiset askelmerkit, miten oppilaiden kanssa toimitaan ja miten heitä tuetaan. Nyt se on niin, että näitä oppilaita vain putkahtaa meille jatkuvasti, hän sanoo.

-?Koulut ovat nyt aivan omillaan. Kaikenlaisia tukijärjestelmiä täällä pohditaan pää punaisina, koska meidän on pakko. Tämä on selviytymistaistelua koko ajan, ja se tuntuu todellakin taistelulta.

Vantaalaisopettajan mielestä monet yläkoulun oppilaista menevät "kevyillä pelimerkeillä jatkoon". Kuva: Kalle Koponen / HS

Opettaja on huolissaan, miten tulevaisuudessa käy niiden oppilaiden, jotka eivät osaa kunnolla suomea ja sen vuoksi peruskoulun oppimäärän hallinta jää heikolle tasolle. Tällaisesta tilanteesta on vaikea ponnistaa esimerkiksi jatko-opintoihin.

-?Suurin osa meidän oppilaista on sellaisia, että kyllä siinä aika kevyillä pelimerkeillä jatkoon mennään, opettaja sanoo ja huokaisee.

Koulussa on joitakin tukitoimintoja vieraskielisten oppilaiden avuksi. Esimerkiksi koulussa on oppilaille omankielisiä avustajia ja kulttuuritulkkeja, jotka toimivat oppilaiden, perheiden ja koulun henkilökunnan välillä.

-?Se on erittäin tarpeellista ja hyödyllistä. Mutta kolikon kääntöpuoli on se, että kun oppilaat saavat paljon palveluja omalla kielellään, suomea ei ole silloin pakko oppia.

Opettajan mukaan ongelman lähtökohta liittyy asuinalueisiin, eli asuntopolitiikkaan ja kaavoitukseen. Kun tietylle alueelle kaavoitetaan suuria perheasuntoja, sinne muuttaa paljon maahanmuuttajia. Näin on käynyt varsinkin pääkaupunkiseudulla ja Turussa.

-?Sitten asuinalueet alkavat eriytymään. Asuntopolitiikka on ihan tämän ytimessä, ja sitä pitäisi katsoa tosi tarkasti.

Ongelman lähtökohta liittyy opettajan mukaan asuinalueisiin, eli asuntopolitiikkaan ja kaavoitukseen. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Alueiden eriarvoistumisen vaikutuksesta kouluihin ja oppimiseen on tehty myös tutkimusta. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan 2000-luvun aikana voimistunut eriarvoistuminen varsinkin suurten kaupunkien lähiöissä on heikentänyt näiden alueiden lasten oppimistuloksia.

Opettajan mielestä on ensiarvoisen tärkeää, että asuinalueiden eriarvoistumisesta ja niiden koulujen ongelmista pitää uskaltaa puhua.

-?Tätä asiaa hyssytellään, kun ajatellaan, että ei haluta leimautua. Se on todella paha juttu, koska nämä ovat oikeita ongelmia, eivätkä ne katoa odottelemalla. Tilanne heikentyy jatkuvasti.

Yksi suuri ongelma on opettajan mukaan se, että peruskoulujen kolmiportainen tukijärjestelmä on tehty vastaamaan suomenkielisten oppilaiden haasteisiin.

Opettajan mukaan maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on usein heikon kielitaidon lisäksi muitakin haasteita, kuten erilaisia traumoja taustalla. puutteellinen kielitaito ei yksin riitä erityisen tuen perusteeksi.

-?Kolmiportainen tukijärjestelmä ei kohtaa ollenkaan maahanmuuttajalapsia koskevia kysymyksiä, opettaja sanoo.

Tämä johtaa opettajan mukaan siihen, että paperilla näyttää siltä, että koulussa on vain pieni määrä erityisen tuen oppilaita, vaikka todellisuudessa omillaan toimeen tulevia oppilaita on vain vähän.

-?Meillä opettajat sanovat, että tämä on yksi valtava erityiskoulu, jossa meillä on muutamia tavallisia oppilaita.