Kiinankielinen puheensorina kaikuu LUT-yliopiston Lahden kampuksen käytävillä, kun syksyn uudet kandiopiskelijat purkautuvat luentosaleistaan iltapäivällä.

LUTin Lahden kampuksen kandiohjelmien opiskelijoista suurin osa ja opettajista noin puolet tulee Kiinasta. Tänä syksynä alkaneet kandiohjelmat ovat samalla ensimmäiset, jotka toteutetaan Lahdessa. Ohjelmista vastaavat LUT-yliopisto ja kiinalainen Hebein teknillinen yliopisto HEBUT. Opiskelijat saavat tutkintotodistuksen molemmista korkeakouluista.

Lahdessa ollaan innoissaan alkaneesta yhteistyöstä.

- Meillä oli juuri Teams-palaveri kiinalaisten kumppaniemme kanssa. Homma on lähtenyt todella hyvin käyntiin, hehkuttaa LUT-yliopiston strategiajohtaja Janne Hokkanen.

Samaan aikaan ympäri Eurooppaa pohditaan, minkälaisia riskejä ja uhkia korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyöhön kiinalaisten kanssa liittyy, ja miten niitä voidaan torjua. EU:ssa on käynnissä erilaisia hankkeita turvallisemman yhteistyön varmistamiseksi, ja ensimmäiset koko EU:ta koskevat suositukset julkaistaan näinä päivinä.

Suomessakin laaditaan parhaillaan toimintaohjetta korkeakouluja varten. Suojelupoliisin mukaan riskitaso Kiinaan liittyen on noussut myös Suomessa.

Yhteistyöstä ei voi kieltäytyä

Kiina on nousemassa - ellei noussut jo - maailman ykköseksi monilla tieteenaloilla. Yhteistyöstä ei oikein voi kieltäytyä, mikäli haluaa olla mukana tieteen kärkikahinoissa.

Siksi myös Suomi valmistelee omaa ohjeistustaan korkeakoulu- ja tiedeyhteisöä varten. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut sitä yhteistyössä esimerkiksi korkeakoulujen ja ulkoministeriön kanssa. Paperi on viimeistelyvaiheessa, ja tavoitteena on julkaista se joulukuussa.

Toimintaohjeen tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta Kiina-yhteistyöhön liittyvistä mahdollisista haasteista, muotoilee korkeakoulu- ja tiedepolitiikan erityisasiantuntija Mari-Anna Suurmunne Suomen Pekingin-suurlähetystöstä.

- Lähtökohtana on entistä parempi ja tiedostavampi yhteistyö.

On siis pidettävä mielessä, että Kiinan yhteiskuntajärjestelmä ja arvot ovat erilaisia kuin Euroopassa. Kilpailua tiedemaailman kärkipaikasta saatetaan käydä eri säännöillä.

Supo: huipputeknologian tutkimus ei saa joutua vääriin käsiin

Kaikki tätä juttua varten haastatellut korkeakoulutuksen asiantuntijat asettelevat sanansa varsin diplomaattisesti, kun puhutaan Kiina-yhteistyöhön liittyvistä riskeistä. Ilmassa näyttää olevan huoli siitä, että suora puhe saattaisi lyödä särön suomalaisen ja kiinalaisen korkeakoulumaailman hyviin suhteisiin.

Haastatteluissa ei käy ilmi, että suomalaisessa korkeakoulumaailmassa olisi ollut ongelmia kiinalaisten opiskelijoiden, tutkijoiden tai opettajien kanssa. Muualta Euroopasta löytyy kuitenkin esimerkkejä muun muassa vakoiluepäilyistä. Samoin Yhdysvalloista.

Riski on suojelupoliisin mukaan todellinen myös Suomessa.

- Autoritaariset valtiot ovat entistä valmiimpia käyttämään laajaa keinovalikoimaa päästäkseen omiin tavoitteisiinsa. Kansallisten strategisten etujen ajamisessa korostuu erityisesti kamppailu teknologiasta, viestintäasiantuntija Aishi Zidan Suposta kertoo.

Suomessa tehdään paljon sellaista huipputeknologian kehitykseen liittyvää tutkimusta, jonka joutuminen vääriin käsiin olisi Supon mukaan haitallista Suomen tieteelliselle ja taloudelliselle edulle.

- Kiinan valtio rahoittaa tyypillisesti tutkimustoimintaa, joka hyödyttää sen pitkän tähtäimen strategisia tavoitteita. Yhdessä nämä kehityskulut ovat kasvattaneet myös tutkimusyhteistyöhön liittyviä riskejä, Zidan toteaa.

Pitääkö nyt kaikkia kiinalaisia opiskelukavereita pelätä potentiaalisina vakoojina?

- Ei tietenkään. Kansainvälinen yhteistyö on tutkimus- ja korkeakoulumaailmassa monin tavoin hyödyllistä ja tärkeää. Tämä koskee myös Kiinan kanssa tehtävää yhteistyötä, Zidan vastaa.

Kiina haluaa kasvaa tiedemaailman mahdiksi

Kiina tavoittelee tiedemaailman johtajan paikkaa vuosisadan puoleen väliin mennessä. Maa on panostanut tutkimukseen ja koulutukseen viime vuosina yhä suurempia summia, ja se näkyy.

Kiinan opetusministeriön mukaan maa käytti korkeakoulutukseen vuonna 2019 1346,4 miljardia yuania. Silloisen kurssin mukaan summa vastaa reilua 170 miljardia euroa. Vertailun vuoksi Suomen valtion budjetti oli samana vuonna 55,5 miljardia euroa.

Kiinan sijoitus on ottanut isoja harppauksia kansainvälisillä yliopistojen vertailulistoilla. Korkeakouluja paremmuusjärjestykseen panevalla Times Higher Education World University Rankings -listalla sadan parhaan joukossa on tällä hetkellä kuusi yliopistoa Manner-Kiinasta tai Hongkongista. Luku on kaksinkertaistunut vuodessa. Suomalaisista paras sijoitus on Helsingin yliopistolla (101. sija).

Myös kiinalaisten tutkijoiden nimissä olevien tieteellisten julkaisujen ja niiden siteerausten määrä on nopeassa kasvussa.

Samaan aikaan Kiinan kommunistinen puolue on kiristänyt otettaan maan koulutus- ja tutkimusinstituutioista entisestään, mikä voi heijastua myös Kiinan rajojen ulkopuolella tehtävään korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyöhön.

Ja yhteistyötä tehdään paljon. Vuonna 2019 EU:n alueella alempia tai ylempiä korkeakouluopintoja suoritti yhteensä lähes 200 000 kiinalaisopiskelijaa. Kiinalaisia tohtoriopiskelijoita EU-alueen yliopistoissa oli samana vuonna noin 15 000 eli reilut 20 prosenttia kaikista kansainvälisistä tohtoriopiskelijoista.

Tänä lukuvuonna LUT-yliopiston kirjoilla olevista ulkomaalaisista opiskelijoista 25 prosenttia tulee Kiinasta. Myös esimerkiksi Helsingin ja Turun yliopistoissa kiinalaiset ovat suurin kansainvälinen opiskelijaryhmä.

Akateemisesta vapaudesta ei tingitä

LUT-yliopistossa ei ainakaan HEBUT-yhteistyön osalta kanneta kovin suurta huolta vakoiluriskistä. Kysymys on kanditason opinnoista, joiden aikana harvemmin syntyy salassa pidettäviä innovaatioita.

Hereillä pitää silti olla. Janne Hokkasen mukaan jokaisen tutkijan ja opettajan pitää ymmärtää, että Kiinalla voi olla taka-ajatuksia.

- Kiinan valtio toimii eri tavalla kuin me. Näyttää siltä, että siellä ihmiset laittavat usein valtion edun omansa edelle.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tietoturva-asioiden kanssa on oltava tarkkana.

- Pitää olla huolellinen siinä, mihin tiedostoihin talon ulkopuoliset pääsevät käsiksi. Tämä tosin koskee kaikkia. Ei vain kiinalaisia.

Vakoilua realistisempina riskeinä Hokkanen pitää tutkimuseettisiin asioihin liittyviä erimielisyyksiä, esimerkiksi maiden erilaisia käsityksiä akateemisesta vapaudesta.

- Meidän lähtökohtamme tietenkin on, että akateemisesta vapaudesta pidetään kiinni. Eikä siitä ole muodostunut ongelmaa, Janne Hokkanen sanoo.

Kiinan ja Yhdysvaltain nokittelu vaikuttaa akateemisessa maailmassa

Myös suurvaltapolitiikka tuo Kiina-yhteistyöhön omat haasteensa. Yliopistomaailmassakaan ei voi olla huomioimatta Kiinan ja Yhdysvaltojen kireitä välejä.

- Kiina ja Yhdysvallat ovat aika voimakkaasti napit vastakkain tieteen ja teknologian kehityksessä. Sillä voi olla heijastuksia tutkimusyhteistyöhön, erityisasiantuntija Mari-Anna Suurmunne sanoo.

Käytännössä tietynlainen yhteistyö kiinalaisten kanssa voi tukkia tien Yhdysvaltoihin.

- Ainakin toistaiseksi suhteemme Yhdysvaltoihin ovat tutkimuksen osalta Kiinan-suhteita tärkeämmät, mutta tilanne voi vielä hyvinkin muuttua, sanoo LUT-yliopiston strategiajohtaja Hokkanen.

Lähteet: d'Hooghe, I. & Lammertink, J. 2020. Towards Sustainable Europe-China Collaboration in Higher Education and Research

Juttua varten on haastateltu myös vararehtori Hanna Snellmania Helsingin yliopistosta ja opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaaraa opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Voit keskustella aiheesta 6.11. klo 23:een saakka.