Konsulttina työskentelevä Tuija Riekkinen on asunut Järvenpäässä nyt kuukauden päivät. Suurin syy muuttoon hamuaa herkkuja Riekkisen taskusta marraskuun auringossa.

Suomenhevonen Taavi on Riekkisen silmäterä, jonka vuoksi hän ajoi aikaisemmin neljä kertaa viikossa Helsingistä Järvenpäähän ja takaisin.

Nyt tallille on vain kymmenen kilometrin matka. Siellä voi käydä tarpeen vaatiessa vaikka useamman kerran päivässä.

Puoleen pudonneet asumiskulut ja neljännekseen kutistunut asuntolaina, 47-vuotias Riekkinen listaa muita syitä muuttopäätökseensä.

- Kun korona-aika alkoi ja kaikki kipuilivat rajoituksia, niin ajattelin, etteivät ne vaikuta minun elämääni juuri mitenkään. Helsingin keskustalla ei ole minulle oikeastaan mitään annettavaa enkä ole kaivannut sinne, Riekkinen naurahtaa.

Etätyöhön siirtyminen mahdollisti päätöksen toteuttamisen ja uusi koti löytyi Ristinummelta. Helsingissä Riekkinen asui Kivihaassa.

Samanlaisen päätökseen on tammi-syyskuun aikana päätynyt myös 626 muuta helsinkiläistä. Toiseen suuntaan veto sen sijaan ei ole yhtä kova: Järvenpäästä Helsinkiin muutti vain 410 ihmistä.

Vartiainen: Helsingin kasvu jatkuu edelleen

Helsinkiin muista kaupungeista ja kunnista suuntautuva niin sanottu nettomuutto jäi tammi-syyskuussa 3 343 henkilön verran tappiolle.

Kotimaan sisällä Helsingistä muutetaan siis useammin pois kuin sinne muutetaan.

Kuluvan vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Helsingistä ajettiin muuttokuormia Espoon ja Vantaan lisäksi varsinkin Tampereelle, Turkuun ja Jyväskylään.

Uudenmaan sisällä helsinkiläisiä houkuttelee Espoon ja Vantaan lisäksi erityisesti Järvenpää.

Pormestari Juhana Vartiainen toteaa, ettei vastaavaa tilannetta ole ollut "pitkään aikaan". Hän pitää tätä epätavallisena, mutta ohimenevänä ilmiönä.

- Uskon, että Helsingin muuttovoitto kasvaa ja kiihtyy. Esimerkiksi asuntojen hinnat jatkavat nousuaan, ja se kertoo siitä, että Helsinkiin halutaan edelleen muuttaa. Eurot eivät yleensä valehtele, Vartiainen toteaa.

Yksi mahdollinen syy pois Helsingistä suuntautuvaan muuttoliikkeeseen voi etätyön lisäksi olla myös etäopiskelu, Vartiainen arvioi. Opiskelijat eivät välttämättä ole muuttaneet Helsinkiin tavalliseen tapaan, vaan hoitavat opintonsa esimerkiksi kotipaikkakunnaltaan.

Vaikka kotimaan muuttoliike suuntautuu nyt Helsingistä pois, maahanmuutto ja syntyvyys pitävät kaupungin väestönkehityksen plussan puolella.

Syntyneiden ja kuolleiden määrän erotuksen tuoma väestön määrän lisäys oli viime vuonna 1 293 henkeä. Helsinkiin muuttaneita oli maahanmuuton ansiosta 1 884 enemmän kuin pois lähteneitä.

Pormestari Vartiainen pitääkin Helsingin kasvun suurimpana jarruna asuntojen puutetta, ei niinkään muuttajakatoa.

- Se, että moititaan Helsingin hintoja on vähän sama kuin sanoisi, että kukaan ei halua mennä johonkin ravintolaan syömään, koska siellä on tungosta. Kaikki, mitä Helsinkiin rakennetaan, tuppaa myös täyttymään, Vartiainen muistuttaa.

Helsingin kasvu ajaa kauemmas maalle

20 vuoden ikään ehtinyt Taavi on jo hevoseksi iäkäs, ja Tuija Riekkinenkin saattaa vielä palata lähityöhön ainakin muutamana päivänä viikossa.

- Mitä tapahtuu sitten, kun Taavia ei ole, sitä en tiedä. Töihin voin kulkea junalla aivan hyvin, mutta toisaalta tekisi mieli muuttaa vielä enemmän maalle, jos rehellisiä ollaan, Riekkinen tunnustaa.

Pääkaupunkiin hän siis tuskin palaa.

- Kyllähän siitä Helsingin kasvutavasta tulee väistämättä mielikuva, että missä tontti, siihen tornitalo. Toki Järvenpääkin on osittain samalla tiellä, mutta Ristinummelle ei varmaan ihan lähitulevaisuudessa ole tulossa isompaa uudisasutusta, Riekkinen pohtii.

Helsingin väkiluku ylittänee 700 000 asukkaan rajapyykin vuonna 2028.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 6. marraskuuta kello 23:een saakka.

Lue myös:

Jotain yllättävää tapahtuu pienissä kunnissa: puhelimet pirisevät ostajista, joille kelpaavat jopa vuosia tyhjinä seisseet syrjäiset tontit