Noin neljäsosa rakennusalalla työskentelevistä on rokottamattomia, selviää tuoreesta raportista. Myös tartunnan saaneiden suhteellinen osuus on korkea.

Rokotekattavuudessa on Suomessa suuret alakohtaiset erot, kertoo tuore raportti.

Helsinki Graduate School of Economics (GSE) vertaili raportissaan rokotekattavuutta eri toimialojen työntekijöiden välillä.

Esimerkiksi noin neljäsosalla rakennusalalla työskentelevistä ei ole koronarokotetta, kun taas rahoitus- ja vakuutusalalla työskentelevistä rokottamattomia on vain seitsemän prosenttia.

Terveys- ja sosiaalialan rokotekattavuudesta on viime viikkoina puhuttu paljon. Raportin mukaan näillä aloilla rokottamattomia olisi reilut kymmenen prosenttia.

GSE:n raportista uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Tiedot perustuvat lokakuun 8. päivän tilanteeseen ja niissä on yhdistetty THL:n rokotetietoja ja Tulorekisterin tietoja. GSE on taloustieteen tohtorikoulutusyksikkö, josta vastaavat Aalto-yliopisto, Svenska Handelshögskolan ja Helsingin yliopisto.

- Tulokset olivat mielenkiintoisia ja huolestuttavia siinä mielessä, että toimialakohtaisia eroja löytyi näin paljon, sanoo tutkimusryhmää vetävä Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen.

Kortelainen toppuuttelee silti kovin vahvojen johtopäätösten tekemistä raportin tulosten perusteella. Tuloksissa ei esimerkiksi ole huomioitu ulkomailla otettuja koronarokotuksia.

- Tulosten taustalla voi olla monta eri taustaselittäjää, mutta ne antavat osviittaa tilanteesta Kortelainen sanoo.

GSE:n raportissa selvitetään myös koronatartuntojen määrää toimialoittain, ja tämäkin tieto voi osaltaan selittää tuloksia.

Jos alalla on ollut paljon tartuntoja, rokotteita ei välttämättä ole sairastetun taudin vuoksi otettu, sillä koronapassin voi saada myös hiljattain sairastetun taudin perusteella.

Tartuntamäärätilaston kärkeen nousevat kansainvälisissä organisaatioissa työskentelevät, mutta kyseessä on Mika Kortelaisen mukaan hyvin pieni toimiala.

Suuremmista toimialoista korkealle vertailussa sijoittuvat myös majoitus- ja ravitsemusala, hallinto- ja tukipalvelutoiminta ja rakennusala. Hallinto- ja tukipalvelutoiminnalla tarkoitetaan esimerkiksi kiinteistönhuoltotöitä ja rutiininomaisia hallintotöitä.

Rakennusala nousee korkealle siis molemmissa tilastoissa, sekä rokottamattomien määrässä että koronatartunnan saaneiden suhteellisessa määrässä.

Raportin tulokset saavat vahvistusta laajoista työmaaepidemioista. Esimerkiksi Basf:n akkumateriaalitehtaan työmaalla Harjavallassa todettiin syys-lokakuussa yli sata koronatartuntaa ja laajoja altistumisia.

Rakennusalan työntekijöiden ammattiliiton Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi linjaa, että liitto on tiukasti rokotteiden kannalla.

- Minä väitän, että meidän jäsenistömme rokottautuu siinä missä muukin kansa, hän sanoo.

Harjuniemi nostaa esiin tilastoja mahdollisesti selittäviä tekijöitä. Esimerkiksi alan työntekijöistä 90 prosenttia on miehiä, joiden rokotekattavuus on yleisestikin heikompi kuin naisten.

Toinen selittävä tekijä lienee Harjuniemen mukaan vieraskielisen työvoiman suuri osuus alalla.

Jo aiemmin on tiedetty, että vieraskielisten rokotekattavuus ei ole Suomessa yhtä korkealla kuin kotimaisia kieliä puhuvien. Sen taas on arvioitu voivan johtua esimerkiksi muuta väestöä nuoremmasta ikärakenteesta, riittävän kielitaidon puutteesta tai vähäisestä luottamuksesta viranomaisiin.

Suuri osa Rakennusalan ulkomaisista työntekijöistä heistä tulee Baltian maista, joissa koronatilanne on tällä hetkellä huono.

- Tilanne on alalle todella vaikea, ja yrityksissä on syvää neuvottomuutta. Koronapassi ei ole mahdollinen. Parhaat yritykset yrittävät valistaa henkilökuntaansa ja työpaikoille on tilattu rokotebusseja. Mutta jos viesti ei mene perille, se ei mene, Harjuniemi sanoo.

Työnantajajärjestö Rakennusteollisuus vaati torstaina mahdollisuutta ottaa koronapassi käyttöön rakennusalalla.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoi torstaina IS:lle, että sosiaali- ja terveysministeriö selvittää koronapassin käytön laajentamista. Passi saattaisi tulla käyttöön myös työpaikoille, Kiuru sanoi ja viittasi rakennustyömaaepidemiaan Satakunnassa.

Lue lisää: Krista Kiuru selvittää koronapassin saamista työpaikoille

Korkein rokotekattavuus näyttää olevan rahoituksen ja vakuutustoiminnan parissa työskentelevillä. Tällä alalla rokottamattomien osuus olisi raportin mukaan seitsemän prosenttia.

Myös koulutusalalla rokotekattavuus on raportin mukaan korkea, ja rokottamattomia on sen mukaan vain kahdeksan prosenttia.

Luku ei yllätä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Saloa. Hän on seurannut koronakeskustelua oman alansa näkökulmasta koko epidemian ajan.

- Uskon, että opettajat ovat rokottautuneet hyvin suhteessa muihin ryhmiin. Jo silloin, kun rokotteita oli tarjolla vähän, opettajien mahdollisuutta saada rokotteet korostettiin alalla kovasti, Salo sanoo.

Salon mukaan opettajien rokotushalukkuus on ollut korostunutta, sillä esimerkiksi etätyö tai turvavälien säilyttäminen ei ole ollut mahdollista kuten muilla aloilla. Myös kontakteja tulee päivän aikana paljon.

- Sellaista palautetta on tullut, että ovatko esimerkiksi turvavälisuositusten antajat olleet koskaan koulussa tai päiväkodissa. Mitä pienempien lasten kanssa työskennellään, sitä vaikeampaa turvavälit on pitää.

- Onneksi tartunnat ovat pysyneet lasten ja nuorten keskuudessa maltillisella tasolla pandemian aikana, Salo sanoo.