Eläinten hyvinvointia halutaan parantaa nykyistä tiukemmalla lailla. Työ on ollut vaikeaa ja se on kestänyt yli vuosikymmenen. Siksi uudistusta on kutsuttu myös eläinmaailman sote-uudistukseksi.

Nykyinen 25 vuotta vanha eläisuojelulaki muuttuu eläinten hyvinvointilaiksi, ja tänään esitys lähti lausuntokierrokselle.

Yle kokosi keskeisimmät muutokset.

Uudistuksia arvioivat maatalouden etujärjestö MTK:n asiantuntija Leena Suojala ja eläinoikeusjärjestö Animalian asiantuntija Laura Uotila.

1. Lehmät saisivat liikkua enemmän

Uusia parsinavettoja ei saisi enää rakentaa. Parsinavetoissa lehmät on kytketty kiinni, eivätkä ne pääse liikkumaan vapaasti, toisin kuin pihattonavetoissa, jotka nykyään ovat yleisiä.

Olemassa olevia parsinavettoja voisi edelleen käyttää, mutta niissä olevien parsipaikkojen määrää ei saisi enää lisätä. Lisäksi lehmien olisi päästävä jaloittelemaan nykyistä useammin. Nyt lehmät saavat jaloitella 60 päivänä, jatkossa 90 päivänä vuodessa.

Tuottajapuolelta korostetaan, että parsinavettojen määrä on vähentynyt jo pitkään.

- Parsinavetat jäävät pikkuhiljaa historiaan, mutta vaihtoehto, että uusia investointeja ei enää tehdä, on hyvin käytännönläheinen ja tarkoituksenmukainen, kiittelee MTK:n Suojala.

Myös eläinsuojelujärjestö Animalia on tyytyväinen parsinavettojen rakentamisen kieltoon, mutta järjestö toivoo, että myös myös nykyiset parsinavetat kiellettäisiin.

Myös pihattonavettojen rakentamiseen tulee muutoksia. Jatkossa investointitukea saisivat vain sellaiset pihatot, joiden yhteydessä on ulkoilmassa jaloittelutarha tai laidun.

Käytännössä muutoksella on iso vaikutus, sillä Suomessa ei juurikaan rakenneta navetoita ilman investointitukea.

2. Siat viettäisivät vähemmän aikaa häkissä

Sioille tulisi ajan kuluessa mahdollisuus synnyttää muualla kuin häkissä. Uusien porsitushäkkien rakentaminen kiellettäisiin.

Nykyisin käytössä olevia häkkejä voisi kuitenkin edelleen käyttää. Tätä eläinoikeusjärjestö Animalia arvostelee.

Porsitushäkissä emakot synnyttävät porsaat ja imettävät niitä. Häkissä emakko on täysin paikoillaan eikä se pääse liikkumaan. Tällä tavoitellaan sitä, että emakot eivät pääse tallomaan vastasyntyneitä porsaita.

MTK:n Suojalan mukaan sikaloissa on jo nähtävissä, että porsitushäkkejä ei uusiin sikaloihin enää juuri rakenneta.

Porsitushäkin lisäksi emakot viettävät aikaansa tiineytyshäkissä, jossa ne keinosiemennetään. Tiineytyshäkkien pitkäaikainen käyttö kielletään 12 vuoden siirtymäajalla.

Jatkossa emakkoja saisi pitää tiineytyshäkissä enintään kahdeksan päivää, kun nykyisin emakot saattavat viettää häkissä neljä viikkoa.

3. Porsaiden kivesten leikkaaminen loppuu

Porsaiden kirurginen kastraatio kielletään tulevaisuudessa, eli karjuporsaiden kiveksiä ei enää leikattaisi pois. Porsaat kastroidaan, jotta niihin ei tarttuisi kuluttajien vierastamaa karjun hajua.

Tarkemmat yksityiskohdat kastraation kieltämisestä jäivät lakiluonnoksessa vielä odottamaan ratkaisua. Maa- ja metsätalousministeriö laatii selvityksen siitä, miten kirurgisesta kastraatiosta voitaisiin luopua kokonaan siirtymäajan kuluessa.

Selvityksessä otetaan myös kantaa siihen, millaista kivunlievitystä kastraatiossa tulisi käyttää siirtymäaikana. Selvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Porsaiden kastraatiota koskevat säännökset luvataan hallituksen lopulliseen esitykseen, kun selvitys ja lausuntokierrokselta saatu palaute ovat käytettävissä.

4. Pentutehtailuun puututaan

Koirien ja kissojen pentutehtailuun ja kauppaan puututtaisiin kieltämällä alle puolivuotiaiden pentujen tuonti Suomeen, jos tarkoituksena on myydä pentu eteenpäin kahden kuukauden sisällä. Tällä pyrittäisiin estämään ulkomailla huonoissa oloissa tuotettujen pentujen tuontia Suomeen.

Lisäksi koirien ja kissojen myynti-ilmoituksista pitäisi jatkossa käydä ilmi muun muassa ammattimaisesti toimivan myyjän rekisterinumero sekä maa, jossa myytävä eläin on syntynyt.

Animalian Uotila näkee ehdotettujen muutosten heikkoutena sen, että lailla ei päästä puuttumaan Suomen sisällä tapahtuvaan pentutehtailuun tai pentujen salakuljetukseen.

Pentutehtailulla tarkoitetaan sitä , että esimerkiksi koirat saavat lisääntyä rajoituksetta keskenään. Ongelmia pentutehtailussa aiheuttavat usein eläinten sisäsiittoisuus ja eläimistä taudit. Pentuja syntyy myös oloihin joissa niitä ei voida kunnolla hoitaa.

Lisäksi koirien ja kissojen jalostuksen valvonta tehostuisi, kun eläinlääkärit joutuvat ilmoittamaan, miten he yrittävät korjata perinnöllisiä vikoja.

5. Kalat lopetettava mahdollisimman kivuttomasti

Saaliiksi otettava tai syöttinä käytettävä kala olisi lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Kalaa ei esimerkiksi saisi jättää elävänä jäälle säilytykseen. Kalaa ei myöskään saisi käyttää elävänä syöttinä.

Lakiluonnoksessa kivuttomalla lopettamisella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että kala lopetetaan joko kovalla iskulla päähän tai taittamalla sen niska. Lopetusvelvollisuus ei koskisi kerralla saatavaa suurta saalismäärää tai sellaista tilannetta, jossa esimerkiksi kova merenkäynti tekee nopeasta kalan lopettamisesta vaikeaa.

Myös ravut olisi lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Rapuja saisi edelleen lopettaa keittämällä.

Laki astuisi voimaan vuoden 2023 alusta

Laki on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022 ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta alkaen.

MTK:n asiantuntijan Leena Suojalan mukaan maataloustuottajat ovat helpottuneita siitä, että vuodesta 2010 valmisteltu laki lähtee viimein lausuntokierrokselle.

- Tuotantopuolella ollaan oltu pitkään löysässä hirressä kun kotieläintiloilla on harkittu, millaisia investointeja voidaan tehdä, Suojala sanoo.

Suojala toivoo, että laki tulee selventämään myös eläinten hyvinvointiin liittyvä valvontaa ja tulkintoja.

Animalian Laura Uotila pitää lakiluonnoksen suurimpana pettymyksenä sitä, että esityksessä ei puututa turkistarhaukseen millään tavalla.

Turkistarhausta käsittelevä valtioneuvoston asetus on tarkoitus päivittää eläinten hyvinvointilain hyväksymisen jälkeen, jolloin asiaan palataan.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 5.11. klo 23:een asti.

Lisää aiheesta:

Turkistarhauskeskustelun osapuolet kaukana toisistaan - vastustajat haluavat täyskiellon, tarhaajat puolustautuvat omalla valvonnalla ja alan kehittymisellä