Helsinki Graduate School of Economicsin (GSE) raportin mukaan eri toimialoilla työskentelevien rokotekattavuuksissa on suuriakin eroja.
Toimialalla työskentelevien määrään suhteutettuna eniten rokottamattomia oli rakennusalalla, jossa rokottamattomien osuus oli raportin mukaan yli 25 prosenttia.
Seuraavaksi eniten rokottamattomia oli hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, jonka alle lukeutuvat esimerkiksi siivoojat ja vartijat.
Myös kaivostyöntekijöiden sekä maa-, metsä- ja kalataloudessa työskentelevien keskuudessa rokottamattomien osuus oli yli 20 prosenttia.
- Erot eri toimialojen työntekijöiden välillä olivat yllättävän suuria, sanoo tutkimusryhmää johtava Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen.
THL:n Avohilmo-rekisterissä ei näy tietoa ulkomailla otetuista rokotuksista. Se saattaa selittää osaltaan rakennusalan suurta osuutta tilastossa, koska alalla työskentelee paljon ulkomaalaista työvoimaa.
Lisäksi jo sairastettu korona voi vaikuttaa rokotusintoon.
Raportin tiedot eivät siis paljasta koko totuutta rokottamattomien osuudesta.
Tilastossa rokottamattomissa ammattikunnissa korostuvat miesvaltaiset toimialat, sekä alat, joissa on paljon vieraskielisiä. Molemmissa ryhmissä rokotekattavuus on muuta väestöä matalampaa.
Kortelaisen mukaan raportista ei voi päätellä, mikä toimialojen erojen taustalla on, vaan asiasta tarvitaan vielä lisätutkimusta.
Kaikilla toimialoilla rokottamattomien määrä näyttää kuitenkin laskeneen syys-lokakuun välillä. Rokottamattomaksi lasketaan henkilö, jolla ei ole yhtäkään koronarokotetta.
Raportissa on käytetty THL:n Avohilmo-rekisterin ja Tulorekisterin tietoja toimialoista. Rokotustiedot on kerätty 8. lokakuuta mennessä rokotettujen osalta.