Mitä etätöistä jäi käteen? Työterveyslaitoksen tutkija avasi tänään MTV:n Uutisaamussa, miten etätyöjakso on vaikuttanut suomalaisten terveyteen.
Suomalaisten paluu kotikonttorilta työpaikoille on käynnistynyt. Valtakunnallinen etätyösuositus loppui lokakuun puolivälissä.
Paluu työpaikoille selviää Telian matkapuhelindatasta. Entistä useampi matkapuhelin siirtyy päiväksi eri osoitteeseen kuin missä se on ollut yön ajan.
Pääkaupunkiseudulla töihin on palattu harvemmin kuin koko Suomessa.
- Pääosin suomalaiset ovat suhtautuneet myönteisesti etätyöhön ja olleet siihen tyytyväisiä, työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki kertoo.
Suhtautuminen etätyöhän on ollut myönteistä hyvin laajasti eri alojen välillä. Ruohomäki kuitenkin sanoo, että esimerkiksi opetusalalla on havaittu tyytymättömyyttä etätyöhön.
Tämä näkyi esimerkiksi MTV Uutisten ja Suomen Rehtorien rehtorikyselyssä, jonka mukaan opettajat kaipaavat aitoa ja kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa.
Kaiken kaikkiaan etätyön vaikutus suomalaisten työhyvinvointiin on ollut hyvin vaihtelevaa.
- Osalla on parantunut, osalla heikentynyt. Erityisesti yksinäisyyden kokemus, eristyneisyys ja työyhteisön rapautuminen ovat huolestuttavia seikkoja. Myös työn intensiteetti on monella kasvanut.
Myönteisenä vaikutuksena on esimerkiksi unen lisääntyminen.
- Henkilöstö arvioi, että unen määrä on lisääntynyt etätöihin siirtyessä. Valtaosa arvioi myös nukkuneensa paremmin. Se on luonnollista, jos pystyy joustamaan työrytmissä ja muun elämän yhteensovittamisessa. Voi ehkä nukkua pidempään, kun työmatkoihin ei kulu aikaa.
Toisena positiivisena terveysvaikutuksensa on alkoholin käytön vähentyminen.
- Ravitsemus ja liikunta ovat pysyneet osalla samana, osalla parantunut. Vain pieni osa kokee, että ne ovat heikentyneet etätyöaikana.
Etätyö jatkuu yrityksissä hyvin eri tavoin, Ruohomäki sanoo. Toiset palaavat työpaikoille, toiset pysyvät kotona. Lisäksi osa käyttää hybridimallia eli työskentelee osan työpäivistä kotona, osan työpaikalla.