Kiinassa rakennetaan parhaillaan 186 uutta kivihiilivoimalaa ja useita kymmeniä voimaloita odottaa viranomaisten hyväksyntää. Uusia hiilivoimaloita pystytetään enemmän kuin vanhoja suljetaan.

Tiedot selviävät Global Energy Monitor -verkkosivustolta, joka kerää tietoa hiilivoimaloiden tilanteesta ympäri maailman.

Pohjois-Amerikassa hiilivoimaloita ei ole rakenteilla ja Euroopassa vanhoja voimaloita lähinnä puretaan. Euroopan runsaasta 300 hiilivoimalasta puolet on suljettu vuoteen 2030 mennessä.

Kiina kuitenkin rakentaa voimaloita lisää. Yli puolet maailman rakenteilla olevista hiilivoimaloista sijaitsee sen maaperällä.

Satojen saastuttavien voimaloiden rakentaminen sopii huonosti yhteen Kiinan presidentti Xi Jingpingin antaman ilmastolupauksen kanssa. Kiinasta tulee hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä, XI julisti viime vuonna YK:n yleiskokouksessa.

Maan kokonaispäästöt kääntyvät Xin mukaan laskuun ennen vuotta 2030.

- Kiinan sähkönkulutus nousee, koska maan talous kasvaa. Kiinalla on omia kivihiilivaroja ja siksi hiilivoimalat nähdään vielä hyvänä ratkaisuna, kertoo vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta Suomen pankin nousevien talouksien tutkimuslaitokselta.

Voimalat vähässä käytössä

Kiinan kivihiilivoimaloita koskevia lukuihin ja niiden merkitykseen on syytä suhtautua pienellä varauksella, sanoo johtava analyytikko Lauri Myllyvirta.

Hän työskentelee yksityisessä CREA-tutkimuskeskuksessa, joka seuraa energia-alaa, saasteita ja ilmastoa.

Myllyvirran mukaan Kiinan hiilivoimaloiden käyttöaste on hyvin matala, noin 50 prosenttia. Joka toista rakennettua voimalaa ei siis oikeastaan tarvittaisi ollenkaan.

- Voimaloita voidaan rakentaa, vaikka energialle ei olisi kysyntää. Provinsseissa rakennushankkeita laitetaan käyntiin, koska ne ruokkivat paikallista taloutta ja esimerkiksi hiilikaivostoimintaa.

Nykyään Helsingistä käsin työskentelevä Myllyvirta on asunut vuosia Pekingissä ja seurannut läheltä Kiinan energiapolitiikkaa.

Hänen mukaansa Aasian suurimman talouden energiasektoria muutetaan enemmän keskushallinnon määräyksillä kuin markkinoiden todellisen tarpeen mukaan.

Markkinoiden ohittamisessa on omat riskinsä. Esimerkiksi tänä syksynä Kiinassa on koettu sähkökatkoksia, jotka liittyvät maassa vallitsevaan sähkön hintasäätelyyn.

Kivihiilen hinta on noussut voimakkaasti, mutta voimaloiden omistajat eivät ole pystyneet siirtämään tätä nousua etukäteen määrättyihin kuluttajahintoihin.

Lopputuloksena on ollut, että monet kivihiilivoimalat ovat vähentäneet tuotantoaan - ja sähköstä on alkanut olla pulaa.

Päästövähennykset sopivat Pekingin suunnitelmaan

Kiinan johdossa talouskasvua on pidetty vuosikymmeniä yhtenä maan tärkeimmistä päämääristä.

Tämä on saanut monet epäilemään, miten sitoutunut Kiina todella on ilmastotavoitteisiin ja laajemmin ympäristöarvoihin.

Myllyvirran mukaan oleellista on, että pitkällä tähtäimellä päästöjen vähentäminen ei ole ristiriidassa Kiinan visioiman talouden suuren rakennemuutoksen kanssa.

Kiina aidosti haluaa tulla jälkiteolliseksi - ja siinä samalla vihreäksi - yhteiskunnaksi.

Nyt päästöjä vielä syntyy, koska rakentaminen ja raskas teollisuus vaativat paljon energiaa. Palvelualan kasvaminen ja siirtyminen korkeaan teknologiaan tulevat aikanaan laskemaan päästöjä.

Samaan aikaan maan energiasektori on pikkuhiljaa kääntymässä pois fossiilisista polttoaineista.

Myllyvirta muistuttaa, että ydinvoima sekä aurinko- ja tuulivoima ovat jo hyvin pitkälle kehittyneitä aloja Kiinassa.

- Nyt tuotanto uusiutuvissa pitäisi vielä kaksin-kolminkertaistaa, jotta vuoden 2060 nettonollatavoitteiseen päästäisiin. Se on haastavaa, muttei mahdotonta, Myllyvirta kiteyttää.

Voit keskustella jutusta 5.11. klo 23 asti.

Lue lisää:

Tuoreimmat uutiset YK:n ilmastokokouksesta

Hautaako Kiina 1,5 asteen tavoitteen? Lue tästä 5 tärkeintä pointtia tänään alkavasta Glasgow'n ilmastokokouksesta

Hiilellä grillaus on kielletty, hiilivoimalaa ei - kiinalainen Yunchengin kaupunki elää hiilestä, mutta nyt sitä puhdistetaan päästöistä kovin ottein