Esimerkiksi kiertotalous ja uusiutuvan energian käyttö voivat luoda uudenlaisia työtehtäviä, arvioi Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva.

Tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufvan mukaan tulevaisuuden ammatteja voi päätellä megatrendeistä. Kuva: Ossi Ahola / Aamulehti

Millä aloilla on varmimmin työtä tulevaisuudessa? Tulevaisuuden tutkijan mukaan kannattaa tutustua megatrendeihin, eli maailmaa muuttaviin suuriin suuntauksiin.

Eräs tärkeimmistä megatrendeistä on teknologian kehittyminen, jonka on arvioitu toisaalta vähentävän työpaikkoja, toisaalta tuovan niitä lisää.

- Teknologian vaikutuksesta moni työtehtävä muuttuu, eli voidaan automatisoida joitain asioita, Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva toteaa.

Automatisoinnin on usein arvioitu johtavan ainakin suorittavan työtä tekevien työpaikkojen vähenemiseen ja mahdollisesti asiantuntijoiden, kuten esimerkiksi suunnittelijoiden ja korjaajien työpaikkojen määrän lisääntymiseen.

Tutkimuksissa on aiemmin arveltu automaation uhkaavan esimerkiksi puhelinmyyjien, kirjastovirkailijoiden, ompelijoiden ja tiedon tallentajien työpaikkoja. Tuoreemmissa arvioissa työpaikat vähenevät automatisaation takia Yhdysvalloissa toimisto- ja johtotehtävien tuesta, myynnin ja kaupan alalta sekä tuotannosta, kertoo NBC.

Etlan viime kesäkuussa julkistaman raportti antaa ehkä hieman lohdullisemman kuvan tulevaisuudesta. Sen mukaan työpaikkojen tuhoa on liioiteltu aiemmissa tutkimuksissa.

- Tämä johtuu siitä, että ne olettavat teknologian korvaavan kokonaisia ammatteja. Paljon todennäköisempää on, että teknologia korvaa tiettyjä tehtäviä ammattien sisällä, raportissa todetaan.

Kokonaisten ammattien katoamista todennäköisempää siis on, että niiden sisältö saattaa muuttua. Osa työtehtävistä voi kuitenkin kadota, varsinkin jos ne ovat rutiininomaisia ja toistuvia, ja siis siirrettävissä tietokoneen tai robotin tehtäväksi.

Esimerkiksi kirjanpitäjän työtehtävät ovat vähentyneet sitä mukaa kun rutiininomaista numeroiden tallentamista ja käsittelyä on automatisoitu.

Dufvan mukaan tiedon käsittelyssä ja jalostamisessa, datataloudessa, on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia.

- Tällä hetkellä me olemme tottuneet siihen, että suuret teknologiayritykset keräävät meistä tietoa ja käyttävät sitä mainosten kohdentamiseen, Dufva kertaa.

- Sillä datalla voisi tehdä kaikenlaista muutakin, varsinkin jos yhdistää eri lähteistä olevia tietoja. Kaikkia mahdollisuuksia on tuskin vielä keksittykään. Miten ihmisten tietoja käytettäisiin eettisesti ja hyväksyttävästi niin, että se helpottaisi heidän elämäänsä?

Hänen mukaansa hyvä esimerkki toimivasta dataa hyödyntävästä ja jalostavasta palvelusta on automaattinen veroilmoitus.

Teknologian kehityksen lisäksi uudemmat nousevat megatrendit liittyvät ympäristönsuojeluun ja kiertotalouteen.

- Nyt on alettu puhua enemmän myös ekologisesta jälleenrakentamisesta, eli kun siirrytään pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja resurssien ylikulutuksesta. Tästä voi vetää suoria johtopäätöksiä siitä, mitkä toimialat vähenevät.

Dufvan mukaan tulevaisuudessa työt vähenevät aloilta, jotka liittyvät esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tuotantoon ja jalostukseen.

- Meillä on esimerkkejä siitä, että hiilikaivoksia pannaan kiinni, mutta sitten on vaikkapa sementin ja teräksen valmistus, ja tarvitaan ihmisiä kehittämään ja ottamaan käyttöön keinoja, joilla ne saadaan hiilineutraaleiksi, hän toteaa.

Lisää työpaikkoja on luvassa myös uusiutuvan energian käyttöönotossa.

- Lisäksi korjausrakentamisessa on valtava työtarve, Dufvaa sanoo.

Yleensäkin ympäristöä säästävä kiertotalous voi luoda uusia työpaikkoja. Lisäksi yhä useampi ala voi tulevaisuudessa muuttua palveluksi.

- Kiertotalouden toimintamallit eivät välttämättä näy ammattinimikkeissä, vaan siinä miten työtä tehdään. Jos aiemmin tuotettiin, myytiin ja heitettiin pois, niin nyt painottuu enemmän samojen asioiden tarjoaminen palveluna, tai niiden korjaaminen tai käyttöiän muu lisääminen, Dufva kertoo.

Korjaamisen lisäksi myös rikkoutuneiden koneiden, akkujen tai muiden esineiden kierrätyksessä olisi myös tekemätöntä työtä.

- Olisi loistavaa, jos ne saataisiin tehokkaammin osaksi kiertotaloutta. Silloin ei louhittaisi maata vaan raaka-aineita kerättäisiin käytöstä poistetuista laitteista, Dufva sanoo.

Dufvan mukaan ympäristövahinkojen vähentämisestä voidaan myös edetä jo tehtyjen vahinkojen korjaamiseen, mikä sekin voisi luoda uudenlaisia työpaikkoja.

Ympäristövahinkojen torjunnan lisäksi on alettu yhä enemmän keskustella jo tehtyjen vahinkojen korjaamisesta. Tämäkin voi luoda uusia työpaikkoja.

- Se voi tarkoittaa esimerkiksi hiiliviljelyä, eli hiilidioksidin sitomista maaperään tai muilla keinoilla, tai luonnon monimuotoisuuden suojelua esimerkiksi soita ennallistamalla, Dufva pohtii.

Kiertotaloudesta ja ennallistamisesta puuttuvat kuitenkin liiketoimintamallit. Niiden ympärille ei ole juuri syntynyt kannattavaa yritystoimintaa, ja töitä tehdään usein lahjoitusvaroin tai valtion rahoituksella.

Megatrendejä on myös väestön vanheneminen. Niinpä hoiva-aloilla riittää töitä tulevaisuudessakin.