Muovi on noussut alumiinin rinnalle tuikkukynttilöiden kuorissa. Tuikkuinakin tunnetut lämpökynttilät tehdään perinteisesti alumiinikuoreen, mutta 5-10 viime vuoden aikana niitä on alettu myydä myös läpinäkyvässä muovipesässä.

Lämpökynttilöitä valmistavien Havin ja Finnmarin mukaan muovikuorien käyttö perustuu lähinnä siihen, miltä kynttilä näyttää käytössä. Liekki ja kynttilän väri näkyvät muovikuoren läpi, kun taas alumiini peittää osan kynttilästä.

- Läpinäkyvä kuori mahdollistaa sen, että kun kynttilä palaa ja nesteytyy, valo näkyy jopa alaspäin. Metallikuoressahan se ei näy kuin ylöspäin, selittää Finnmarin toimitusjohtaja Markus Nummela.

Finnmari ei enää valmista Viron-tehtaallaan lainkaan alumiinikuorisia lämpökynttilöitä. Nummelan mukaan yhtiön ei kannata kilpailla isojen, massoittain metallituikkuja valmistavien tehtaiden kanssa. Yritys keskittyy tuottamaan asiakkaiden suosimia pienempiä, värjättyjä sarjoja..

Havin tuotannossa Riihimäellä sen sijaan syntyy vielä enimmäkseen metallikuorisia lämpökynttilöitä. Yrityksessä ei ole nähty, että muovikuoristen tuikkujen suosio olisi kasvanut merkittävästi. Tehdaspäällikkö Päivi Määtän mukaan materiaaleissa ei ole käytössä juurikaan eroa, mutta metallikuoriset ovat halvempia.

- Jos on ahkera kynttilän polttaja, alumiini tulee varmasti edullisemmaksi, hän pohtii.

Muovin matka kiertoon on erilainen kuin metallin

Muovituikun kuoren lajittelu riippuu siitä, missä päin Suomea ollaan. Monin paikoin muovikippo laitetaan sekajätteeseen. Toisaalla läpinäkyvä muovi eli polykarbonaatti kuuluu energiajätteeseen.

Polykarbonaattia olisi teknisesti mahdollista kierrättää, mutta käytännössä sitä ei Suomessa tehdä, koska volyymit olisivat pieniä.

Muun muassa kauppojen yhteydessä oleviin Rinki-ekopisteisiin kelpaavat vain metalliset tuikunkuoret. Ne lajitellaan kotitalouksien pienmetalleihin.

Ekopisteillä kerätään muovipakkauksia, mutta muovisia kynttilänkuoria ei lasketa pakkauksiksi, eivätkä ne siten kelpaa samaan astiaan kuin vaikkapa pesuainepullot.

Jos kuluttaja haluaa suosia uudelleenkäyttöä sen sijaan että materiaalia poltetaan energiaksi, on alumiinipesä parempi valinta, arvioi operatiivinen johtaja Pertti Tammivuori Suomen Pakkauskierrätys RINKI ry:stä.

- Metalli kiertää käytännössä ikuisesti. Sen voi aina uudestaan sulattaa ja käyttää kuten lasin, hän sanoo.

Kestosuosikkia ostetaan miljoonittain

Suomalaiset polttavat runsaasti lämpökynttilöitä. Esimerkiksi pelkästään Havi valmisti viime vuonna tehtaallaan Riihimäellä noin 34 miljoonaa lämpökynttilää eli tuikkua. Niistä valtaosa jää kotimaahan, osa menee muualle.

- Tämä vuosi on haasteellinen joka puolella, kun raaka-aineiden hinnat nousevat. Mutta kyllä meillä on ollut vientiä lähinnä Pohjoismaihin, kertoo tehdaspäällikkö Päivi Määttä.

Yleisnimitykseksi muodostunut tuikku onkin alun perin Havin rekisteröimä tuotemerkki.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan metalli- ja muovikuoristen lämpökynttilöiden välillä ei ole havaittu turvallisuuseroja. Virastoon on tullut joitakin yksittäisiä ilmoituksia tilanteista, joissa liekki on osunut muovikuoreen ja aiheuttanut savuttamista. Yleisesti ottaen lämpökynttilät ovat Tukesin mukaan turvallisia, kunhan niitä käyttää oikein.

Valmistajat muistuttavatkin, ettei esimerkiksi useita kynttilöitä saa polttaa liian lähellä toisiaan, jottei niistä synny allaspaloa. Tällöin steariini höyrystyy kupissaan ja alkaa palaa.

Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan klo 23:een saakka.