Lähinnä fossiilisista polttoaineista johtuvat maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöt ovat palaamassa koronapandemiaa edeltävälle tasolle vielä tämän vuoden aikana. Asia selviää Global Carbon Project -järjestön vuosittaisesta raportista.

Raportissa kerrotaan myös, että Kiinan osuus päästöjen kokonaismäärästä on jo lähes kolmasosa.

Kaasun ja kivihiilen polttamisesta aiheutuvat päästöt kasvavat kuluvan vuoden aikana enemmän kuin niiden määrä laski edellisvuonna. Päästömäärien odotetaan jäävän vain hieman jälkeen vuoden 2019 ennätyslukemista.

Ilmastonmuutosta puidaan paraikaa Skotlannin Glasgow'ssa järjestettävässä ilmastokokouksessa. YK:n ilmastohuippukokous COP26 alkoi sunnuntaina ja se kestää ensi viikon perjantaihin.

Pariisin vuoden 2015 ilmastosopimus jätti monia tärkeitä yksityiskohtia selvitettäväksi, joten Glasgow'n tapaaminen on hyvin merkittävä. Kokous on monien mielestä viimeinen mahdollisuus pitää ulottuvilla ilmaston lämpenemisen tavoiteltu raja, 1,5 astetta.

Kuolemia ja vahinkoja rajoittavan lämpötilan nousun ylärajan saavuttaminen vaatii kuitenkin hiilipäästöjen leikkaamista puoleen vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuteen pääsemistä vuoteen 2050 mennessä.

- Se (raportti) näyttää, mitä maailmassa todella tapahtuu, kun me olemme täällä Glasgow'ssa puhumassa ilmastonmuutoksen torjumisesta, raporttia kirjoittamassa ollut Britanniassa ilmastonmuutoksen professorina toimiva Corrine Le Quere kertoo uutistoimisto AFP:lle.

Kuljetussektorin elpyminen voi johtaa uusiin huippulukemiin

Tuore raportti ei helpottane ilmastokokouksen jännitteitä kolmen suurvallan välille syntyneen kinan keskellä. Yhdysvallat on syyttänyt Kiinaa ja Venäjää siitä, etteivät maiden ilmastopyrkimykset ovat riittäviä.

Pelkästään Kiina vastaa tänä vuonna noin 31 prosentista kaikista maailman päästöistä. Maa on päässyt elvyttämään talouttaan pandemian jälkeen muita maita aiemmin.

Öljystä aiheutuvat päästöt pysyvät selvästi vuoden 2019 tason alapuolella. Niiden määrä voi kuitenkin lähteä jälleen kasvuun, kun kuljetus- ja ilmailusektorit alkavat palautua pandemian aiheuttamista häiriöistä, arvioi Earth System Science Data -tiedejulkaisussa julkaistu tutkimus.

Monet ovat toivoneet ja toiset jopa ennustaneet, että toissavuoden päästötaso jäisi myös päästöhuipuksi, mutta tuoreiden tietojen valossa hiilidioksidipäästöt voivat jatkossa jopa ylittää vuoden 2019 tason.

- Emme voi sulkea pois päästöjen kokonaismäärän lisäkasvua vuonna 2022, kun kuljetussektori jatkaa elpymistään, Le Quere sanoi ja painotti lähivuosina nähtävän päästöjen osalta niin ylä- kuin alamäkiä.

Tuoreet luvut ovat linjassa Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n ennusteiden kanssa. IEA on arvioinut, että energiantuotannon päästöt nousisivat ennätyslukemiin vuonna 2023, eikä selkeää päästöhuippua olisi näköpiirissä.

Oslon kansainvälisen ilmastotutkimuskeskuksen Glen Peters arvioi, että päästöhuipusta voidaan mahdollisesti alkaa puhua vuonna 2023 tai 2024. Peters on ollut niin ikään mukana kirjoittamassa Globan Carbon Projectin raporttia.

Päästömäärissä laskua Yhdysvalloissa ja EU:ssa

Kansallisella tasolla maailman neljän kovimman saastuttajan päästöt ovat palaamassa raportin mukaan koronaa edeltävälle mallille. Näiden maiden osuus kaikista hiilidioksidipäästöistä on noin 60 prosenttia.

Kiina on sitoutunut siihen, että maa saavuttaisi päästöhuippunsa vuoteen 2030 ja hiilineutraaliuden puolestaan vuoteen 2060 mennessä.

Petersin mukaan Kiinassa päästömäärät ovat kuitenkin kovassa kasvussa. Vuoteen 2019 verrattuna kasvua on tänä vuonna 5,5 prosentin verran.

Intia puolestaan on matkalla vastaavantasoiseen nousuun ja tänä vuonna maan osuus kokonaispäästömääristä on seitsemän prosentin luokkaa.

Yhdysvalloissa ja EU:ssa päästömäärät sen sijaan laskevat 3,7 ja 4,2 prosenttia. Yhdysvaltain osuus kokonaismäärästä pysyy 14 ja EU:n seitsemässä prosentissa.

Raportin mukaan se, miten nopeasti päästökäyrät saadaan taittumaan alaspäin, riippuu kivihiilestä.

Le Quere alleviivaa sitä, kuinka vain pieni osuus pandemian jälkeisistä elvytysvaroista ohjattiin vihreään energiaan.

- Talouskannustimissa on nyt kyse kulutuksen lisäämisestä, ja tämä lisää toden teolla teollisuutta, tuotantoa ja kivihiilen käyttöä, Le Quere sanoi.

Tavoitteet vaatisivat liki koronavuoden tasoista laskua

Raportissa oli kuitenkin positiivistakin virettä. Yhteensä 23 maassa on nähty samaan aikaan voimakasta talouskasvua ja toisaalta taas päästömäärien laskua, mikä osoittaa, etteivät nämä kaksi osa-aluetta sulje toisiaan pois.

Edellä mainittuihin maihin kuuluvat muun muassa Yhdysvallat, Japani, Saksa, Ranska ja Britannia. 23 maan ryhmä vastasi edellisellä vuosikymmenellä noin neljänneksestä kaikista maailman päästöistä.

Le Quere kuitenkin painottaa, että Pariisin sopimukseen pääseminen vaatii sitä, että päästöjä vähennetään keskimäärin 1,4 miljardin tonnilla vuodessa. Viime vuonna koronapandemia sai koko maailman seisahduksiin ja laskua oli vuoden aikana noin 1,6 miljardia tonnia.