Ilta Sanoma

Kemiallisen tehtaan jätteet kaadetaan mereen. Paikallinen kyläyhteisö pelkää terveysvaikutuksia.

Mies katselee rannalla Senegalissa, kuinka myrkyllistä jätettä pumpataan mereen.

Mies katselee rannalla Senegalissa, kuinka myrkyllistä jätettä pumpataan mereen. Kuva: John Wessels / Lehtikuva

Senegalissa, 70 kilometriä Dakarista pohjoiseen, Mboro Kandion kylän väki huolestui sairastuvansa myrkyistä, joita lasketaan Atlantin valtamereen maan rannikolla.

Mies pitelee kuolleita kaloja, jotka ovat menehtyneet myrkkyjenlaskupaikan luona.

Mies pitelee kuolleita kaloja, jotka ovat menehtyneet myrkkyjenlaskupaikan luona. Kuva: John Wessels / AFP

Muutaman tunnin välein rekat tuovat uuden lastin fluoripiihappoa, joka lasketaan mereen kahden teollisuusputken kautta.

Fluoripiihappoa muodostuu suuria määriä fosforihapon valmistuksen yhteydessä. Fosforihappoa käytetään puolestaan lannoitteiden valmistukseen.

Väitetään, että jopa kolmenkymmenen vuoden ajan rekat ovat kaataneet happojätettä mereen, kenties jopa miljoonia litroja. Tarkkoja tietoja on vaikea saada, sillä kemiallisen yrityksen mukaan mitään ongelmaa ei edes ole.

Jätteet ovat peräisin fosfaattilannoitetuotteita valmistavalta yritykseltä Industries Chimiques du Senegal (ICS). Yrityksestä suurimman osan omistaa intialainen monialayritys ja noin 15 prosenttia Senegalin valtio. Suurin osa yrityksen tuotteista viedään Intiaan tai Länsi-Afrikkaan.

Muutaman tunnin välein Atlantin rannalle saapuu rekka, josta pumpataan fluoripiihappoa mereen.

Muutaman tunnin välein Atlantin rannalle saapuu rekka, josta pumpataan fluoripiihappoa mereen. Kuva: John Wessels / AFP

Kuva: John Wessels / Lehtikuva

Noin 3000 asukkaan Mboro Kandion asukkaiden valitusten vuoksi vanha jätteidenlaskupaikka siirrettiin, mutta vain muutaman kilometrin verran etelään. Jätteet päätyvät edelleen mereen.

Afrikkalainen uutistoimisto Apa News kertoi vuonna 2019, kun jätteiden laskupaikka sijaitsi vielä kilometrin päässä kylästä, että paikallinen kyläyhteisö ei uskalla syödä kalaa merestä. Paikallisten pääelinkeino on maatalous, ja maan ja veden saastuminen huolestuttaa heitä. Peltoja on jouduttu hylkäämään.

Alunperin kyläyhteisö toivotti ICS:n tervetulleeksi toimimaan alueella, sillä alueen nuorille luvattiin töitä.

Apa Newsin tavoittamat ICS:n edustajat vakuuttivat, etteivät heidän laskemansa jätteet ole terveydelle vaarallisia.

Ympäristöjärjestöjen ja tutkimuskeskusten (muun muassa Greenpeace, Research Institute for Development) raportissa käy ilmi, että merialue Dakarin lähettyvillä on hyvin saastunut.

Mies valmistautuu laskemaan happojätettä rekasta mereen.

Mies valmistautuu laskemaan happojätettä rekasta mereen. Kuva: John Wessels / Lehtikuva

Kuva: John Wessels / AFP

Ilta Sanoma
jeudi 4 novembre 2021 00:21:00 Categories: Ilta Sanoma Ulkomaat

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.