Muutaman vuoden päästä sekä kutsuntaiässä olevat tytöt että pojat voivat saada kirjeen Suomen puolustusvoimilta. Tämä on muutos, josta kansanedustajat sopivat viime viikolla pitkän pohdinnan jälkeen.

Naisten ja miesten yhteiset kutsunnat saavat kannatusta nuorisoalan järjestöiltä. Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas sanoo, että se on askel kohti tasa-arvoisempaa asevelvollisuutta.

- Meidän toive olisi ollut vähän kunnianhimoisempi. Toivomme, että olisi menty siihen asti, että järjestelmä ei enää syrjisi ketään sukupuolen perusteella, Uljas sanoo.

Uljas arvioi, että kutsuntojen laajentaminen voi saada yhä useamman naisen pohtimaan armeijaan hakeutumista. Hänen mukaansa kyse on tasa-arvon lisäksi periaatteista.

- Näen, että tämä on tasa-arvo- ja periaatekysymys. Odotetaanko me eri sukupuolilta samoja asioita vai nähdäänkö me, että miehet ovat vahvoja ja naiset suojeltavia, Uljas kysyy.

"Nykyinen järjestelmä syrjii tarpeettomasti"

Myös Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin puheenjohtaja Elisa Gebhard pitää komitean esitystä tervetulleena avauksena, joka päivittää kutsuntoja tälle vuosikymmenelle.

- Ilman muuta maanpuolustuksessa on kyse myös tasa-arvosta. Nykyinen järjestelmä syrjii tarpeettomasti, koska se kohdistuu vain yhteen sukupuoleen, Gebhard sanoo.

Gebhardin mukaan seuraava askel on miettiä, miten kutsuntojen sisältöä voidaan kehittää niin, että se tukisi nuorten hyvinvointia, torjuisi syrjäytymistä ja lisäisi yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

- Meillä ei voi olla toimivaa maanpuolustusta ilman, että meillä on hyvinvoivat nuoret, jotka kokevat olevansa arvokas ja tarpeellinen osa yhteiskuntaa, Gebhard sanoo.

Kutsuntojen ulottaminen naisiin olisi merkittävimpiä muutoksia sen jälkeen kun naisille annettiin mahdollisuus vapaaehtoiseen asepalvelukseen vuonna 1995.

Palvelukseen voi hakea 18-29-vuotias nainen.

"Suurempi uudistus olisi ollut hyvä"

Asevelvollisuuden uudistamista pohtinut komitea ehdottaa, että tulevaisuudessa kutsunnat olisivat pakollisia myös naisille. Yhteiset kutsunnat eivät kuitenkaan vielä tarkoittaisi asevelvollisuutta. Uudistus tulisi näillä näkymin voimaan ensi hallituskaudella, eli aikaisintaan vuonna 2023.

Kutsuntatilaisuus olisi yhteinen naisille ja miehille. Koko ikäluokalle tehtäisiin myös terveystarkastus.

Vihreitä komiteassa edustanut, kansanedustaja Hanna Holopainen kertoo, että keskusteluissa oli vaihtoehtoisia malleja, mutta niille ei löytynyt riittävästi kannatusta.

- Minusta tämä on tärkeä askel tasa-arvoisempaan suuntaan. Suurempi uudistus olisi ollut hyvä, mutta pienenkin muutoksen saaminen osoittautui työlääksi, Holopainen sanoo.

Puolitoista vuotta istuneessa komiteassa keskusteltiin esimerkiksi naisten asevelvollisuudesta sekä koko ikäluokalle yhteisestä kansalaispalvelusta, joka pitäisi aseellisen puolustuksen lisäksi sisällään myös erilaisia yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen liittyviä tehtäviä.

- Toivon, että tämä esitys lisää keskustelua asevelvollisuudesta ja kokonaisturvallisuudesta. Tämä (asevelvollisuus) on ollut pitkään aika muuttumaton instituutio, Holopainen sanoo.

Parlamentaarisessa komiteassa olivat mukana eduskuntaan valitut puolueet. Yhteisymmärrys yli hallitus-oppositiorajojen tarkoittaa sitä, että uudistus voi edetä, vaikka hallitus vaihtuisikin.

Puolustusvoimien tavoitteena on nostaa naisalokkaiden määrä noin kahteen tuhanteen. Nykyään vapaaehtoisen varusmiespalveluksen suorittaa vuosittain vajaa tuhat naista.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 4.11.2021 kello 23 asti.

Lue aiheesta lisää:

Naisille ehdotetaan pakollisia kutsuntoja - tätä se käytännössä tarkoittaisi

Asevelvollisuus voi kokea ison mullistuksen: Puolueissa on valmiutta kutsuntoihin kaikille ja kansalaispalveluun, armeijaa arvostellaan valikoinnista

Armeija ei anna koronapelon takia lykkäystä varusmiespalveluksesta - osa pelkää saavansa taudin ja tartuttavansa riskiryhmään kuuluvat läheisensä