Maanpuolustuskorkeakoulun dosentin mukaan erittäin salaisiksi luokiteltujen dokumenttien lukijakunta on tarkoin rajattu.
Kolmen Helsingin Sanomien toimittajan syytteet turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä ovat jakaneet mielipiteitä viime päivien aikana. Syytteet liittyvät vuonna 2017 julkaistuun artikkeliin ja sen jälkeen julkaistavaksi tarkoitettuun artikkelikokonaisuuteen.
Mainittu artikkeli käsitteli Puolustusvoimien salaista Viestikoekeskusta Jyväskylän Tikkakoskella.
Artikkelin yhteydessä Helsingin Sanomat teki julkiseksi erittäin salaisiksi luokiteltujen valtion dokumenttien tietoja.
Tietoturvaluokittelut ovat käytännössä neliportaisia.
- Erittäin salainen on ensimmäisen tietoturvaluokittelun papereita. Käytännössä se tarkoittaa sellaista keskeistä kansalliselle puolustukselle tai kansalliselle turvallisuudelle sisältävää tietoa olevaa dokumenttia, jonka lukijakunta on hyvin rajattu ja erikseen nimetty, Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Antti Paronen kommentoi tiistaina Uutisaamussa.
Paroselta kysyttiin Uutisaamun haastattelussa voidaanko dokumentteja luokitella erittäin salaisiksi myös liian helposti tai kevyin peruistein.
- Erittäin salainen alkaa mennä jo sellaiselle tietoluokalle, että siitä ollaan hyvin selvillä kenelle tämä tieto kuuluu ja kuka sen todellinen asiakas on. Eli mielestäni ei, Paronen kommentoi.
Uutisaamu nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana.
Ohjelma on katsottavissa myös mtv-palvelussa ja MTV Uutiset Livessä.
Uutisaamussa samaan aikaan vieraana olleen Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéllin mukaan on hyvä, että tapausta käsitellään oikeudessa.
- On totta kai hyvä, että asia nyt menee oikeuslaitokseen ja tässä luodaan myöskin näitä pelisääntöjä sitten tulevaisuuden varalle
Turvallisuussalaisuuden paljastaminen kuuluu rikoslaissa maanpetosrikoksiin. Siitä voidaan tuomita vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta.