Hukkaputkea (1981-83) katsoi loppuaikoina parhaimmillaan yli kolme miljoonaa ihmistä.

Hukkaputkessa vuonna 1982: eturivissä Kristiina Halkola, Kari Franck ja Leena Uotila, takarivissä Erkki Saarela, Tuija Ahvonen ja Jukka Sipilä. Kuva: Lehtikuva

TV:stä on kokonaan kadonnut perinne, joka kukoisti 1980-luvulla: parhaaseen katseluaikaan lauantaisin esitetyt kotimaiset sketsisarjat. Ne saivat sekä Ylellä että MTV:llä katsojamääriä, joista nykyiset viihdeohjelmat eivät edes uneksi.

Hyvä esimerkki on Hukkaputki (1981-83), jota katsoi loppuaikoina parhaimmillaan yli kolme miljoonaa ihmistä - reilusti yli puolet silloisesta Suomen väestöstä.

Ensimmäinen jakso esitettiin TV1:llä lauantaina 12. syyskuuta 1981 kello 21.00. "Sutta ja sekundaa tuutin täydeltä. Suosittu viihdepäästö alkaa", luvattiin ohjelmatiedoissa.

Ohjelman pääkäsikirjoittaja ja ohjaaja oli Pentti Järvinen, joka on tämän vuosituhannen kiitetyimpiin kuuluvan käsikirjoittajan Atte Järvisen (Sunnuntailounas, Pasila) isä. Näyttelijäryhmään kuuluivat Tuija Ahvonen, Kristiina Halkola, Erkki Saarela, Jukka Sipilä, Leena Uotila sekä ensimmäisellä tuotantokaudella Kari Sorvali ja toisella Kari Franck.

Hukkaputkea kuvattiin tiukalla aikataululla vain vähän ennen lähetystä, jotta mukaan saatiin ajankohtaisia vitsejä viikon uutisista. Räävitön poliittinen satiiri ei miellyttänyt kaikkia, sillä työryhmää huumorinäkemyksineen pidettiin jyrkän vasemmistolaisina.

Jo puolitoista viikkoa ensimmäisen jakson jälkeen Ilta-Sanomissa julkaistiin yleisönosastokirjoitus otsikolla Kommunistien Hukkaputki: "Television viihdeohjelmien uusin tulokas Hukkaputki oli poliittisen viemärin pää", aloitti nimimerkki "Kolme tulevaa tuomaria" ja päätti tekijöitä stalinistien tukijoiksi väittäneen tekstinsä tuomioon: "Yle antoi ja sai muutkin melkein antamaan ylen."

- Meille tuli vaan viestiä, että "painukaa Neuvostoliittoon". Yksi kahdestakymmenestä palautteesta oli kehuva. Mutta kyllähän se lähti lentoon sitten toisena vuonna, Pentti Järvinen muisteli Helsingin Sanomissa vuonna 2016.

Jukka Annalan Toopelivisio-kirjassa (Teos 2006) hän myönsi, että ohjelma oli puolueellinen eikä viihteentekijöissä siihen aikaan ylipäätään juuri ollut kokoomuslaisia tai kepulaisia.

- Ei meillä jäsenkirjoja ollut, mutta kyllähän meidän komiikka otti kantaa.

Kansa ei malttanut olla katsomatta Hukkaputkea. Jo ensimmäisenä talvenaan 1982 siitä tuli tv:n katsotuin ohjelma, joka keräsi yli kahden miljoonan katsojalukuja.

Ohjelma jäi lopulta lyhytikäiseksi, kuten monet muutkin tuon aikakauden menestysohjelmat. Osaltaan asiaan saattoi vaikuttaa näyttelijä Tuija Ahvosen - ohjaaja Järvisen lempikoomikon - traaginen kohtalo.

Tuija Ahvonen syksyllä 1982, 11 kuukautta ennen kuolemaansa. Kuva: Pentti Nissinen

Vuonna 1982 Ahvonen antoi haastattelun Ilta-Sanomille. Hän oli jättänyt Hukkaputken kesken 2. kauden, ja oli joutunut hoidettavaksi Lapinlahden sairaalan psykiatriselle osastolle.

- Tämä on hinta, jonka sain julkisuudesta maksaa. Jokainen ihminen joutuu elämänsä aikana polvilleen itsensä eteen. Kriisissä ei kannata jäädä yksin, on lähdettävä hakemaan apua, Ahvonen sanoi. Hän totesi näytelleensä "seitsemän vuotta tervettä ihmistä".

- Minusta tuli julkisuuden henkilö tilanteessa, jossa oma henkilökohtainen elämäni oli sekaisin. Avioero ei ole koskaan kenellekään helppo. Siitä ei voi selvitä ystävinä ehjin nahoin, ennen pitkää hajoaa ja menee pirstaleiksi. Minä hajosin täydellisesti, Ahvonen kertoi.

Valitettavasti 34-vuotias Ahvonen onnistui itsemurhayrityksessään 1983.

Lue koko artikkeli uudesta IS Tv-lehdestä. Lehti on myynnissä 4.-10.11. yhdessä Ilta-Sanomien kanssa. Digiversion löydät täältä.

Tilaa Tv-lehti kotiisi täältä!